Matematiikka ammattina?

Ei Lukion L riitä

Jos tahtoo opettajaksi olen ymmärtänyt että pitää olla matematiikan tutkinnon lisäksi

pedagogiset opinnot (60op), fysiikka (60op), kemia (60op), tietotekniikka (60op)

Tämä menee paljon ylitse minimi maisteritutkinnon. Jos sen lisäksi tahtoo matemaatikoksi niin pitäisi opiskella taloustieteestä vakuutusoppi (60op), tilastotiedettä niin että se sisältää tietyt kurssit. Maisterin paperi ei riitä vaan lisäksi tulee suorittaa aktuaarin tutkinto erikseen. Näin voi päästä vakuutusmatemaatikoksi.

Yliopistoon tarvitaan tohtorin tutkinto, näin voi päästä sinne opettajaksi. Jos tahtoo ylempää niin pitää tehdä tohtorin väitös x 2 että pääsee ensin dosentiksi ja sitä kautta ehkäpä aukeaa enemmän paikkoja.

Kannattaako siis lukea matematiikkaa ammatikseen?

16

193

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tuleva matikan ope

      Matematiikan aineenopettajaksi riittää lukea pääaineena matematiikkaa, pedagogiset opinnot ja vähintään yksi toinen opetettava aine.
      Jos haluaa pätevyyden useamman aineen opettamiseen lukiossa, on luettava nuo 60op kyseisestä aineesta.
      Itse luen pääaineena matematiikkaa ja sivuaineena on fysiikka. Valmistuttuani minulle on kertynyt 305 opintopistettä, eli 5op "turhaa".

      • ffffs

        Virkoihin kyllä on paras olla nuo kaikki neljä oppiainetta, koska mitä useampaan oppiaineeseen sinulla on pätevyys niin sitä parempi hakija olet. Muodollinen pätevyys on tärkeintä, arvosanoilla ei ole mitään merkitystä, työkokemus on toinen. Mutta yleensä valitaan joku rehtorin tuttu.

        Eli vaikka sinulla olisi tohtorin tutkinto ma,fy,ke,atk,kasvatustiede,erityisopettajan pätevyys, rehtoritutkinto, aktuaarin tutkinto ja 10 vuoden kokemus peruskoulusta, niin sinua ei silti valita peruskoulun matematiikan opettajaksi vaan he voivat lain mukaan valita juuri valmistuneen puoli vuotta töitä tehneen rehtorin kummitytön virkaan. Tämä on lain mukaista. Ainoa este voisi olla siinä että kyseinen hakija on rehtorin lähisukulainen tai kyseinen kummityttö ei täytä muodollista minimipätevyyttä (ylempi korkeakoulututkinto sisältäen pedagogiset opinnot ja opetettavassa pääaineessa 90op ja muissa opetettavissa jos sisältyy virkaan 60op kaikissa sekä 4kk työkokemus viranhoitoon liittyvistä tehtävistä).

        Suomessa valitaan työhön sopivin (tuttava) eikä pätevintä.

        Hyvin harvoin oppilaitoksissa on oikeasti avoinna olevia virkoja, yleensä ne on pedattu koulussa jo työskenteleville tai sitten rehtorin sukulaisille.


      • opiskele vaan
        ffffs kirjoitti:

        Virkoihin kyllä on paras olla nuo kaikki neljä oppiainetta, koska mitä useampaan oppiaineeseen sinulla on pätevyys niin sitä parempi hakija olet. Muodollinen pätevyys on tärkeintä, arvosanoilla ei ole mitään merkitystä, työkokemus on toinen. Mutta yleensä valitaan joku rehtorin tuttu.

        Eli vaikka sinulla olisi tohtorin tutkinto ma,fy,ke,atk,kasvatustiede,erityisopettajan pätevyys, rehtoritutkinto, aktuaarin tutkinto ja 10 vuoden kokemus peruskoulusta, niin sinua ei silti valita peruskoulun matematiikan opettajaksi vaan he voivat lain mukaan valita juuri valmistuneen puoli vuotta töitä tehneen rehtorin kummitytön virkaan. Tämä on lain mukaista. Ainoa este voisi olla siinä että kyseinen hakija on rehtorin lähisukulainen tai kyseinen kummityttö ei täytä muodollista minimipätevyyttä (ylempi korkeakoulututkinto sisältäen pedagogiset opinnot ja opetettavassa pääaineessa 90op ja muissa opetettavissa jos sisältyy virkaan 60op kaikissa sekä 4kk työkokemus viranhoitoon liittyvistä tehtävistä).

        Suomessa valitaan työhön sopivin (tuttava) eikä pätevintä.

        Hyvin harvoin oppilaitoksissa on oikeasti avoinna olevia virkoja, yleensä ne on pedattu koulussa jo työskenteleville tai sitten rehtorin sukulaisille.

        Olipas katkeran kuuloinen viesti ;) Mutta hei, toi on totta tosi monilla aloilla nyt, kun työvoimasta ei ole pulaa ja varsinkin kunnat joutuvat säästämään ihan sikana. En usko, että mitenkään erityisesti juuri opejen ongelma siis, ja esim. kuuden vuoden kuluttua, kun nyt opintonsa aloittavat ehkä valmistuvat, voi tilanne olla aivan toinen. Matikan open papereilla on myös pätevä tekemään muita maisterin töitä ja pedagogisista opinnoista on hyötyä monella alalla.

        Komppaan niitä keskustelijoita tuolla alempana, jotka sanovat, että kannattaa seurata kiinnostuksen kohteita. Meistä kukaan ei tiedä, mikä työllistää 20 vuoden päästä.

        Ite en siis ole matikan opeksi valmistunut, mutta moni tuttuni ja puolisonikin on ja oon siksi seurannut sitä hommaa sivusta.


    • joupou

      "Kannattaako siis lukea matematiikkaa ammatikseen?"

      Yliopistoon ei kannata tulla opiskelemaan mitään, jos kyseinen opiskeltava ala ei kiinnosta itsessään (sisäinen motivaatio). Tästä on olemassa näyttöä: ks. Ylen tuore juttu: http://yle.fi/uutiset/ala_juokse_palkan_perassa__vaaranlainen_motivaatio_estaa_tavoitteiden_saavuttamista/7336040.

      Yleisesti ottaen matematiikasta kiinnostuneet (tai mahdollisesti kiinnostuneet) ovat kiinnostuneita myös laajasti kaikista luonnontieteistä, joten joidenkin opiskelijoiden osalta päätös erikoistumisesta matematiikkaan voi olla hyvinkin vaikea. Tätä varten matematiikan pääaineopiskelija voi vaihtaa pääaineensa esim. kemiaan tai fysiikkaan kohtalaisen helposti (ainakin Helsingissä).

      Ei ole kokemusta vielä pedagogisista opinnoista, mutta päätös niistäkin on joustava, eli tarvittaessa opiskelija voi vaihtaa erikoistumislinjassa vaikka biomatematiikkaan.

      Yliopistoon pääsee opettamaan vaikka ei olisi tohtorin papereita. Käytännössä en tiedä, kuinka hyvät mahdollisuudet ovat, mutta ainakin oma nykyisten kurssien vetäjä on vain maisteri.

      • Siirtyilijä

        Parasta on olla nuo kaikki neljä jos siitä on hyötyä jo virassa olessasi, sillä jos työpiste ei miellytä (hankalia työtovereita tai esimies) niin koulujen sisäisiä hakuja voi sitten hakee toiseen oppilaitokseen jos löytyy aina pätevyys, siirtyvällä pitää olla myös muodollinen pätevyys siirtyvään virkaan eli ma, atk opettaja ei voi hakea ma, ke virkaan siirrossa.


      • joupou
        Siirtyilijä kirjoitti:

        Parasta on olla nuo kaikki neljä jos siitä on hyötyä jo virassa olessasi, sillä jos työpiste ei miellytä (hankalia työtovereita tai esimies) niin koulujen sisäisiä hakuja voi sitten hakee toiseen oppilaitokseen jos löytyy aina pätevyys, siirtyvällä pitää olla myös muodollinen pätevyys siirtyvään virkaan eli ma, atk opettaja ei voi hakea ma, ke virkaan siirrossa.

        Kuulostaa ihan uskottavalta selitykseltä. Yksi asia, mikä tulee kuitenkin mieleeni, on aika. Pätevyyden hankkiminen kahteen ylimääräiseen aineeseen lisää omaa valmistumista useilla vuosilla (keskivertoisesti ainakin kahdella). Mitä mieltä olette tästä? Kun pätevöityy normaalissa valmistumisajassa ainoastaan kahteen aineeseen, niin sen jälkeen itsellään on käytettävissä pari vuotta aikaa johonkin muuhun hyödylliseen. Kenties siinä ajassa ehtisi varmistamaan itselleen pidempiaikaisia virkasuhteita? Vai olenko totaalisesti väärässä?


      • ffffs
        joupou kirjoitti:

        Kuulostaa ihan uskottavalta selitykseltä. Yksi asia, mikä tulee kuitenkin mieleeni, on aika. Pätevyyden hankkiminen kahteen ylimääräiseen aineeseen lisää omaa valmistumista useilla vuosilla (keskivertoisesti ainakin kahdella). Mitä mieltä olette tästä? Kun pätevöityy normaalissa valmistumisajassa ainoastaan kahteen aineeseen, niin sen jälkeen itsellään on käytettävissä pari vuotta aikaa johonkin muuhun hyödylliseen. Kenties siinä ajassa ehtisi varmistamaan itselleen pidempiaikaisia virkasuhteita? Vai olenko totaalisesti väärässä?

        Olet väärässä, koska yleensä esimerkiksi peruskoulun opettajaksi vaaditaan vähintään ma,fy ja ke, (usein myös kaikki neljä) sama koskee myös lukioita mutta siellä on myös kahden aineen yhdistelmiä. Itse asiassa voisi olla yhden aineenkin yhdistelmiä mutta silloin lukio joutuisi palkkaamaan tohtoreita joita he eivät halua, rehtori ovat kateellisia pätevämmilleen ja osaavammilleen. Miksi sitten kouluissa joskus on kummallisia aineyhdistelmiä, niillä pedataan paikka jo koulussa olevalle tai rehtorin sukulaiselle (ei kuitenkaan aivan lähisukulaisille jääviyssääntöjen vuoksi).


      • joupou
        ffffs kirjoitti:

        Olet väärässä, koska yleensä esimerkiksi peruskoulun opettajaksi vaaditaan vähintään ma,fy ja ke, (usein myös kaikki neljä) sama koskee myös lukioita mutta siellä on myös kahden aineen yhdistelmiä. Itse asiassa voisi olla yhden aineenkin yhdistelmiä mutta silloin lukio joutuisi palkkaamaan tohtoreita joita he eivät halua, rehtori ovat kateellisia pätevämmilleen ja osaavammilleen. Miksi sitten kouluissa joskus on kummallisia aineyhdistelmiä, niillä pedataan paikka jo koulussa olevalle tai rehtorin sukulaiselle (ei kuitenkaan aivan lähisukulaisille jääviyssääntöjen vuoksi).

        Puhe on nyt ainoastaan peruskouluista ja lukiosta, mutta jos ottaa huomioon vielä muutkin oppilaitokset, niin oletko vieläkin sitä mieltä, että ulkoinen motivaatio kannattaa. Sen verran olen kuullut opettajaryhmässä yhden kouluttajan sanoneen, että kyllä kaikki (tai suurin osa) sieltä ovat päässet eri oppilaitoksiin matematiikan opettajaksi. Pitäisikö uskoa sinua vai häntä? Onko sinulla paljonkin omakohtaisia kokemuksia?


      • fffffs
        joupou kirjoitti:

        Puhe on nyt ainoastaan peruskouluista ja lukiosta, mutta jos ottaa huomioon vielä muutkin oppilaitokset, niin oletko vieläkin sitä mieltä, että ulkoinen motivaatio kannattaa. Sen verran olen kuullut opettajaryhmässä yhden kouluttajan sanoneen, että kyllä kaikki (tai suurin osa) sieltä ovat päässet eri oppilaitoksiin matematiikan opettajaksi. Pitäisikö uskoa sinua vai häntä? Onko sinulla paljonkin omakohtaisia kokemuksia?

        Varmasti jokainen aineenopettajan koulutuksen saanut työllistyy, sijaisuuksiin ja määräaikaisuuksiin, nyt puhuttiin vakinaisista viroista. Monet opettajan koulutuksessa olevilla on opettajia sukulaisissa ja muussa lähipiirissä, joka helpottaa työpaikan saantia.

        Se mitä yritän kertoa on se, että pätevintä ei valita vaan "sopivin". Ainoastaan minimipätevyys tulee jokaisen virkaan valitun täyttää. Sen ylittävien osalta voidaan valita aivan kuka tahansa. Yleensä tämä tapahtuu siten, että "arvostetaan" tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia joita on sitten lähinnä sillä etukäteen tehtävään valitulla. Näin se vain menee. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään opettajien ongelma vaan koskee kaikkea julkista puolta.


      • työtönmatikisti
        fffffs kirjoitti:

        Varmasti jokainen aineenopettajan koulutuksen saanut työllistyy, sijaisuuksiin ja määräaikaisuuksiin, nyt puhuttiin vakinaisista viroista. Monet opettajan koulutuksessa olevilla on opettajia sukulaisissa ja muussa lähipiirissä, joka helpottaa työpaikan saantia.

        Se mitä yritän kertoa on se, että pätevintä ei valita vaan "sopivin". Ainoastaan minimipätevyys tulee jokaisen virkaan valitun täyttää. Sen ylittävien osalta voidaan valita aivan kuka tahansa. Yleensä tämä tapahtuu siten, että "arvostetaan" tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia joita on sitten lähinnä sillä etukäteen tehtävään valitulla. Näin se vain menee. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään opettajien ongelma vaan koskee kaikkea julkista puolta.

        "Se mitä yritän kertoa on se, että pätevintä ei valita vaan "sopivin". "

        Ainahan ne kriteerit voi säätää siten, että se vähemmän koulutettu vaikuttaa jollakin pisteytyksellä sopivimmalta. Joku Lagrangen interpolaation tyyppinen sovitus antaa kysytyn funktion.

        Mut jos ite haluaisin palkata jonkun ja saisin vaikka 50 ilmoitusta, jotka kaikki pystyisivät tekemään työn, niin toki palkkaisin sen, jonka kanssa haastattelu sujuisi mutkattomimmin.


      • Lööppimäistä tekstiä
        työtönmatikisti kirjoitti:

        "Se mitä yritän kertoa on se, että pätevintä ei valita vaan "sopivin". "

        Ainahan ne kriteerit voi säätää siten, että se vähemmän koulutettu vaikuttaa jollakin pisteytyksellä sopivimmalta. Joku Lagrangen interpolaation tyyppinen sovitus antaa kysytyn funktion.

        Mut jos ite haluaisin palkata jonkun ja saisin vaikka 50 ilmoitusta, jotka kaikki pystyisivät tekemään työn, niin toki palkkaisin sen, jonka kanssa haastattelu sujuisi mutkattomimmin.

        tietenkin ffffs:ltä :) mutta hyvä tietää asiasta sikäli, jos joku tietää jo, tai tulee tulevaisuudessa tietämään jonkin "uskomattoman" tapauksen asian tiimoilta, niin selitys on tod.näk. mitä nimim.fffffs edellä kovasti haluaa korostaa
        ps. muutenkin työmarkkinoilla ei taida olla niin tavatonta, että ylikoulutettu millin mistäkin systä ei aina ole se sopivin.


      • (korj.)
        Lööppimäistä tekstiä kirjoitti:

        tietenkin ffffs:ltä :) mutta hyvä tietää asiasta sikäli, jos joku tietää jo, tai tulee tulevaisuudessa tietämään jonkin "uskomattoman" tapauksen asian tiimoilta, niin selitys on tod.näk. mitä nimim.fffffs edellä kovasti haluaa korostaa
        ps. muutenkin työmarkkinoilla ei taida olla niin tavatonta, että ylikoulutettu millin mistäkin systä ei aina ole se sopivin.

        ...milloin mistäkin syystä....


    • Pohdiskelija

      Matematiikka ammattina on hieman ongelmallinen sen välineellisyyden vuoksi. Olisi hyvä löytyä jokin alue tai aihepiiri, missä voisi kokea ylempänä kuvatun kaltaista sisäistä motivaatiota matematiikan ohella itse aiheessa myös, ja matematiikka olisi yksi työkalu ja/tai osatekijä tuon kokonaisvaltaisemman aiheen haasteiden suhteen.
      Näin siksi, koska enimmältään ammatit (mistä maksetaan) ovat käytännön maailmasta (vastakohtana siis esim.tieteelliselle perustutkimukselle).

      Esim.kouluopettajan sisäisenä motivaationa voi olla kasvatus sinällään, ehkä aineen opetuksen kehittäminen, uusien oppimateriaalien ja -menetelmien suunnittelu ja tuottaminenkin, pedagogisten näkökohtien julkinenkin arviointi, kannanottaminen aiheesta muuttuvassa maailmassa jne.
      (koulumatematiikkahan loogisella tasolla opettajalle on samanlaista joka vuosi:)

      Ammattikoulutuksessa (toisen asteen ja amk:kin) matematiikalla on puhtaasti välineellinen asema. Näin ollen hyvällä opettajalla tulee olla mielenkiintoa ja motivaatiota myös kulloiseenkin matematiikkaa soveltavaan kohdeaineeseen.

      Esim.ICT-ala kokonaisuudessaan sisältää paljon haasteita ja työtehtäviä. Alan tarvitsema matematiikka on kuitenkin pitkälti eriluontoista kuin perustutkimukseen ja analyysiin keskittyvä ns.yliopistomatematiikka.

      Siksi jokin "irtiotto" perinteisestä perusmatematiikan kehästä nykyaikana on tarpeen jos aikoo matematiikkaa leipätyökseen tehdä, ellei sitten ajattele ja tähtää tutkijan kaltaista tehtävää ammattina. Lahjakkaalle ovia kyllä avautuu vaikka miten, jos vaan näyttöjä osaamisesta ajan mittaan karttuu.

      • joupou

        Sinun arveluille aiheesta "matematiikka ammattina" löytyy kyllä paljon vastaesimerkkejä. Ideana on pitää omaa koulutusta itsessään mahdollisuutena, kuten kryptografi, tohtori Kaisa Nyberg toteaa: "Matemaattisen koulutuksen suurin anti on minulle ollut sen suomat metodologiset valmiudet" (Solmu 3/1999-2000). Matemaatikon pitäisi siis löytää sisäinen motivaationsa niistä valmiuksista ja kyvyistä, mitä vastaava koulutus on hänelle tarjonnut. Nyberg kertoo myös hänen työhön liittyvistä matematiikan opinnoista: "Niiden pohjalta olen voinut paikata vastaantulevia aukkoja, joita on ollut useita pitkin matkaa. Tuskinpa niitä kaikkia olisi voinut opiskella etukäteen. Siinä olisi jäänyt jotain puuttumaan joka tapauksessa."

        Tuolta voi lukea kyseisen Solmun numeron kaikki muutkin matemaatikko-haastattelut: http://solmu.math.helsinki.fi/2000/1/naatanen/.

        Tuossa on vielä englanniksi yhden matemaatikon (prof. Keith Devlin) loistava haastattelu: http://youtu.be/MiRHjAAiJo8


      • Pohdiskelija
        joupou kirjoitti:

        Sinun arveluille aiheesta "matematiikka ammattina" löytyy kyllä paljon vastaesimerkkejä. Ideana on pitää omaa koulutusta itsessään mahdollisuutena, kuten kryptografi, tohtori Kaisa Nyberg toteaa: "Matemaattisen koulutuksen suurin anti on minulle ollut sen suomat metodologiset valmiudet" (Solmu 3/1999-2000). Matemaatikon pitäisi siis löytää sisäinen motivaationsa niistä valmiuksista ja kyvyistä, mitä vastaava koulutus on hänelle tarjonnut. Nyberg kertoo myös hänen työhön liittyvistä matematiikan opinnoista: "Niiden pohjalta olen voinut paikata vastaantulevia aukkoja, joita on ollut useita pitkin matkaa. Tuskinpa niitä kaikkia olisi voinut opiskella etukäteen. Siinä olisi jäänyt jotain puuttumaan joka tapauksessa."

        Tuolta voi lukea kyseisen Solmun numeron kaikki muutkin matemaatikko-haastattelut: http://solmu.math.helsinki.fi/2000/1/naatanen/.

        Tuossa on vielä englanniksi yhden matemaatikon (prof. Keith Devlin) loistava haastattelu: http://youtu.be/MiRHjAAiJo8

        Hyvä,että otit tuonkin asian "kehykseen" mukaan, mihin viittasin edellä vain viimeisessä lauseessa: (erityis)"Lahjakkaalle ovia kyllä avautuu vaikka miten, jos vaan näyttöjä osaamisesta ajan mittaan karttuu."

        Ajattelin matematiikkaa edellä arkipäiväisenä "toimeentuloduunina", siis samassa hengessä kuin esim. nyt enemmistöllä Microsoftilta kenkää saaneilla entisillä nokialaisilla insseillä ja vastaavilla ammatti on (tai oli). Sitoutuneita työhönsä ilman muuta, mutta silti työpaikka voi lähteä alta tuosta vaan.

        Sisäinen motivaatio lahjakkailla voi taas olla kuin entisajan taiteilijoilla; he voivat tehdä työtään (tai mikä kiinnosti) riippumatta oliko ns.sovinnaista työpaikkaa tahi ei, tai riippumatta oliko jokin taho etukäteen ilmoittanut kiinnostuksensa työn tuloksista vaiko ei.
        Aikanaan sisäinen motivaatio joskus tieteentekijöitäkin inkvition eteen ja kiirastuleen ainakin jos ei pahempaa :) Toivotaan, ett se aika on jo takana päin.

        Panen tähän vielä toisenkin aloittajan kysymystä sivuavan linkin, siellä on käypää kommenttia myös tähän, ja minne olet nimim.joupou myös kommentoinut.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/12256370


      • Pohdiskelija
        Pohdiskelija kirjoitti:

        Hyvä,että otit tuonkin asian "kehykseen" mukaan, mihin viittasin edellä vain viimeisessä lauseessa: (erityis)"Lahjakkaalle ovia kyllä avautuu vaikka miten, jos vaan näyttöjä osaamisesta ajan mittaan karttuu."

        Ajattelin matematiikkaa edellä arkipäiväisenä "toimeentuloduunina", siis samassa hengessä kuin esim. nyt enemmistöllä Microsoftilta kenkää saaneilla entisillä nokialaisilla insseillä ja vastaavilla ammatti on (tai oli). Sitoutuneita työhönsä ilman muuta, mutta silti työpaikka voi lähteä alta tuosta vaan.

        Sisäinen motivaatio lahjakkailla voi taas olla kuin entisajan taiteilijoilla; he voivat tehdä työtään (tai mikä kiinnosti) riippumatta oliko ns.sovinnaista työpaikkaa tahi ei, tai riippumatta oliko jokin taho etukäteen ilmoittanut kiinnostuksensa työn tuloksista vaiko ei.
        Aikanaan sisäinen motivaatio joskus tieteentekijöitäkin inkvition eteen ja kiirastuleen ainakin jos ei pahempaa :) Toivotaan, ett se aika on jo takana päin.

        Panen tähän vielä toisenkin aloittajan kysymystä sivuavan linkin, siellä on käypää kommenttia myös tähän, ja minne olet nimim.joupou myös kommentoinut.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/12256370

        ...inkvitio=> inkvisitio... :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      113
      8650
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2605
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      127
      2342
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      1976
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1724
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      12
      1534
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      15
      1477
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1419
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1292
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      13
      1213
    Aihe