Mulla on ollut ratsastuksesta vähän taukoa ja sen kyllä huomasi viime tunnilla. Kaipaisinkin apua otsikossa olevaan ongelmaan; pahoittelen jos viesti on vähän pitkä, mutta koen tämän kuitenkin tärkeänä.
Kun nostan alkukäyntien jälkeen ensimmäistä kertaa raviin ja pysyn harjoitusravissa, olen siellä satulassa kuin liimattuna, koska pääsen mukautumaan liikkeeseen sopivasti jo alusta alkaen. Siinä tulee siirtyminen kevyeeseen raviin, joka menee myös ok:sti, mutta sitten kun pitäisi taas istua hetkeksi harjoitusraviin ja nostaa laukka, ongelmat alkavat.
Ensinnäkin, kun on keventänyt ja sitten taas istuu satulaan, tuntuu, että siihen ravin rytmiin ei pääse millään istumaan ja alkaa pomppia siellä selässä ihan vimmatusti, vaikka alussa olisi ollut aivan muuta, eikä sitten aikaakaan, kun pitäisi saada se laukkakin nostettua. Laukkapohkeiden antaminen ravissa ei auta siihen pomppimiseen ollenkaan, yleensä alan hyppimään vaan vielä kahta kauheammin sielä selässä eivätkä pidätteet tunnu menevän läpi hevoselle.
Jos eläinparka sitten jollain tuurilla saa sen laukan nostettua sähläämisestäni huolimatta, tunnun pomppivan siellä kuin viimeistä päivää, mutta joskus pääsen harjoitusravi-istuntaa soveltaen siihen satulaan niin, että tavallaan liu'un satulan takaosalta etuosaa kohti.
Tämä on tällä hetkellä suurimpia ongelmiani, joten onko kenelläkään antaa vinkkejä?
Veikkaan, että se, kun hevonen lähtee "kaahaamaan" ravissa ja laukassa allani eikä hidasta pidätteistä huolimatta johtuu siitä, että jos esim. annan laukkapohkeita, puristan huomaamattani polvella tai jalalla yleensäkin kiinni. Huomaan sen myös siitä, että yleensä hevonen oikoo kulmat ja vastustaa vahvastikin sisäpohjetta.
En kuitenkaan hae ikinä tasapainoa ohjista ja pysyn siellä selässä vaikka ilmankin, joten siinä on tuskin ongelmaa, mutta erityisesti kaipaisin vinkkejä näihin muihin. Millä saisin paremmin pidätteet läpi ja mitä mielikuvia hyödyntämällä hevosta saisi hidastamaan (esim. yksi ratsastamani hevonen pysähtyy tyystin ilman ohjilla annettua pidätettä, jos selässä ollessani kuvittelen kasvavani pituutta ja jännitän vähän vatsalihaksia).
Kun nostan alkukäyntien jälkeen ensimmäistä kertaa raviin ja pysyn harjoitusravissa, olen siellä satulassa kuin liimattuna, koska pääsen mukautumaan liikkeeseen sopivasti jo alusta alkaen. Siinä tulee siirtyminen kevyeeseen raviin, joka menee myös ok:sti, mutta sitten kun pitäisi taas istua hetkeksi harjoitusraviin ja nostaa laukka, ongelmat alkavat.
Ensinnäkin, kun on keventänyt ja sitten taas istuu satulaan, tuntuu, että siihen ravin rytmiin ei pääse millään istumaan ja alkaa pomppia siellä selässä ihan vimmatusti, vaikka alussa olisi ollut aivan muuta, eikä sitten aikaakaan, kun pitäisi saada se laukkakin nostettua. Laukkapohkeiden antaminen ravissa ei auta siihen pomppimiseen ollenkaan, yleensä alan hyppimään vaan vielä kahta kauheammin sielä selässä eivätkä pidätteet tunnu menevän läpi hevoselle.
Jos eläinparka sitten jollain tuurilla saa sen laukan nostettua sähläämisestäni huolimatta, tunnun pomppivan siellä kuin viimeistä päivää, mutta joskus pääsen harjoitusravi-istuntaa soveltaen siihen satulaan niin, että tavallaan liu'un satulan takaosalta etuosaa kohti.
Tämä on tällä hetkellä suurimpia ongelmiani, joten onko kenelläkään antaa vinkkejä?
Veikkaan, että se, kun hevonen lähtee "kaahaamaan" ravissa ja laukassa allani eikä hidasta pidätteistä huolimatta johtuu siitä, että jos esim. annan laukkapohkeita, puristan huomaamattani polvella tai jalalla yleensäkin kiinni. Huomaan sen myös siitä, että yleensä hevonen oikoo kulmat ja vastustaa vahvastikin sisäpohjetta.
En kuitenkaan hae ikinä tasapainoa ohjista ja pysyn siellä selässä vaikka ilmankin, joten siinä on tuskin ongelmaa, mutta erityisesti kaipaisin vinkkejä näihin muihin. Millä saisin paremmin pidätteet läpi ja mitä mielikuvia hyödyntämällä hevosta saisi hidastamaan (esim. yksi ratsastamani hevonen pysähtyy tyystin ilman ohjilla annettua pidätettä, jos selässä ollessani kuvittelen kasvavani pituutta ja jännitän vähän vatsalihaksia).
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lisään vielä sen, että lähes poikkeuksetta laukka tippuu aina ennen pitkää raviksi/alkaa "tökkimään" todella pahasti, menettäen sen rullaavuutensa. Tästä on varmaankin syyttäminen sitä pomppimistani ym . ym. ja siihenkin kaipailisin vinkkejä, jos kellään on sellaisia tarjota.
Kuulostaa siltä, että kun menette alkutunnista harjoitusravia, joilloin pystyt istumaan siellä menette todennäköisesti niin hidasta ravia ettei askel pompota niin paljoa. Mutta kun kevyeessä ravissa hevonen on vertynyt ja päässyt vauhtiin askel kasvaa ja siellä on paljon vaikeampi istua. Kun ravissa ei pysty istumaan laukka-apujen antaminen on melko hankalaa jolloin ratsastaja jännittyy, nojaa eteen ja hevonen lähtee kiitoraviin.
On löydettävä oma keino miten pysyä satulassa pomppimatta. Kokeile etsiä satulasta syvin kohta jonne istut raskaasti. Yleisin moka on se, että yrittää istua jännittyneenä suorassa jolloin liike heittää väkisin ylös. Pidä ylävartalo suorassa, mutta ajattele lantiosi joustavan askeleen tahdissa niin, ettei ylävartalo liiku. Joustava lantio siis toimii iskunvaimentajana liikkeessä jolloin liikkeessä on helpompi istua.
Laukkaa nostettaessa hevosen pitää reagoida pohkeeseen, eikä tuntuma saa kadota. Itse ajattelen laukannoston niin, että ratsastan pohkeella eteen ikään kuin ohjaa vasten (pohkeen ja ohjan väliin jossa hevosen pitäisi oikeaoppisesti kulkea) jolloin "paine" kasvaa ja se purkaantuu laukan noustessa (laukkapohkeen saatua). Alottelijoita neuvotaan nojaavan taakse mutta itse suosittelen katsottavan taivaalle tai maneesin kattoa laukattaessa/laukkaa nostettaessa.
Kun pystyt istumaan laukassa pystyt pitämään laukkaa yllä helposti pitämällä pohkeen lähellä tai tarvittaessa käyttämään sitä. Raipalla voi huomauttaa mikäli hevonen ei reagoi pohkeeseen tai se reagoi siihen hitaasti.
Jep, ja joskus kyllä onnistun kevennysten jälkeenkin pysymään ihan kiitettävän liimattuna harjoitusravissa, mutta se vaatii vähän aikaa (jota yleensä ei ole kun nostetaan laukka, koska siinä kun se pitäisi nostaa melkeinpä heti, hevonen alkaa jo automaattisesti kiihdyttämään kun muutkin ympärillä olevat ratsukot tekee niin).
Silloin, kun pysyn satulassa kokonaan pomppimatta, en voi kuitenkaan olla siinä vain ajattelemalla, että nyt rentoudun ja annan lantioni myödätä itse liikettä, vaan joudun itse tietoisesti tekemään sellaista "takaa eteen liukuvaa liikettä", vähän vaikea selittää. Olen huomannut, että se todella auttaa, mutta teenkö "turhaa työtä" ja voisiko sama liikerata tulla jollain tapaa "itsestäänkin"? Käytän myös laukassa istumiseen aikalailla samaa tapaa kuin harjoitusravin myötäämisessä, joka on kyllä toiminut, mutta onko laukkaan jotain erityisiä "kikkoja", mitkä voisivat auttaa?
On ihanaa, että ihmiset jaksaa vastailla täällä, tämäkin selkeytti jo tosi paljon ^^ Vielä jäin miettimään lisäksi sitä vauhdin hidastamista, kun tuntuu, ettei hevonen hidasta pienistä (ohjas)pidätteistä huolimatta. Onko tähän muuta, kuin vatsalihasten jännittäminen, pituuden kasvaminen, taakse nojaaminen tmv., jotain mielikuvia, jotka voisivat auttaa tahdin hidastamiseen?
Kyllä lantion liikkeen pitäisi tulla itsestään. Tarvitsee olla vaan tarpeeksi rento ja päästää lantio liikkumaan/joustamaan askeleen tahdissa. Rentous ei ole sama asia kun vetelyys. Ei saa valua kasaan vaan pitää pysyä ryhdikkäänä pystyssä ja hartiat pyöräyttää taakse. Muistan vanhan opettajani joskus sanoneen, että virheellinen käsitys on istua selkä _suorana_, jolloin liikkeen mukaan istuminen on lähes mahdotonta, koska silloin erityisesti alaselkä jännittyy. Venytteleminen voi auttaa! Hevosen selässä on helpompi istua kun se kulkee oikein.
En osaa sanoa onko laukassa mitään kikkoja. Huonosti laukkaa ylläpitävää hevosta ratsastaessa mietin pyörittäväni laukkaa... Eli siis pitämällä pohkeen lähellä valmiina käyttämään sitä :)
Jos hevonen ei hidasta pienistä pidätteistä huolimatta koita istua liikettä vastaan. Jos ei tämäkään auta ajattele siirtäväsi hevonen käyntiin jolloin "pidäte" pitäisi olla helpommin ymmärrettävä/tehokkaampi.
Toivottavasti tästä saa selvää. Nuo kaksi alimpaa ovat siis minun omia kikkoja, jotka ovat toimineet itseni (ja opettajani) mielestä hyvin. Hevoset ovat kuitenkin erilaisia ratsastaa. Istuntatunnit ovat tehokkaita joten suosittelen :)