Informaatio- ja kommunikaatioteoria kuuluu matematiikan bibliografiseen luetteloon. Mutta mikä on sen tärkeys eli rooli yleisellä tasolla? Se tuntuu mielenkiintoiselta, käyttäväthän jopa ihmistieteilijätkin niitä viestintämalleja, vaikkakin ilman kaavoja.
informaatioteorian rooli yleensä
Baabelin asukas
477
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Informaatioteoria ei ehkä ole ihan joka miehen hommaa. Tietoliikennetekniikassa sillä on sen sijaa oleellinen merkitys, kun ovelilla modulaatio- ja kooditekniikoilla yritetään saada mahdollisimman paljon dataa välitetyksi tietoverkon kautta.
Informaatioteorialla on selkeästi yksi erittäin tärkeä kehittäjä, nimittäin Claude Elwood Shannon. Yhdessä Warren Weaverin kanssa hän julkaisi tutkimukseen "A Mathematical Theory of Communication" (1949). Tämä teoria on modernin sovelletun matematiikan kannalta siitä erityisasemassa, että siitä tuli teknologinen menestys vain muutama vuosi julkaisunsa jälkeen. Arvatenkin se on luotu tietoliikennetekniikan tarpeisiin ja vieläpä myös sodankäynnin tehokasta ja salaista viestintää silmälläpitäen.
Informaatioteoriassa on kaksi ääripäätä, joista ensimmäisessä pyritään selittämään, kuinka tehokkaasti tietoa voidaan periaatteessa pakata. Toisessa ääripäässä pyritään selittämän, kuinka paljon tietoa voidaan periaatteessa tietyissä olosuhteissa (kanavassa) siirtää virheettömästi.
Inormaatioteoriassa keskisiä avainsanoja ja -alueita ovat mm. entropia kuten fysiikan termodynamiikan toisessa pääsäännössä, datan kompressio ja pakkaustehokkuus ja käytännössä esim. optimaalinen Huffman-koodaus, yhteisinformaatio ja tähän liittyvä kanavan kapasiteetti, kompleksisuus ja etenkin algoritminen kompleksisuus, Gaussin kanava viestinnässä, stokastiset prosessit ja Markov-ketjut, maksimientropia ja tähän liittyvä spektrin estimointi, yhteydet tilastotieteeseen, koodijakoinen monikäyttö esim. 3G-WCDMA-hajaspektrijärjestelmä langattomissa UMTS-kännyköissä, OFDM 4G-kännyköissä, portfolioteoria ja pörssikurssit, informaatioteoria koneoppimisessa.
Eteviä informaatioteorian tutkijoita ja kehittäjiä Suomessa ovat mm. Jorma Rissanen, (aik. IBM) HIIT, TTY (aritmeettinen koodaus, MDL-kriteeri tilastollisen datamallin asteluvun estimoimiseksi, stokastinen kompleksisuus), Patric Östergård, (aik. TKK) Aalto-yliopisto (informaatioteoria laajalla alueella), Aapo Hyvärinen (aik. TKK) HIIT (IT ja ICA luonnollisen kuvan statistiikka).
(Myös TKK:n akateemikko Teuvo Kohosen DEC (Dynamically Expanding Context) liittyy läheisesti Jorma Rissasen teorioihin. Samoin HY:n aivoprofessori Matti Bergström on pohtinut negentropian ja aivojen toiminnan yhteyksiä.)
Unohdinkin yhden modernin tutkimuksen kannalta tärkeän mielenkiintoisen osa-alueen, jos joku haluaa tosi tujua matematiikkaa: informaatiogeometria, jossa yhdistyy informaatioteoria ja differentiaaligeometria. Yksi perussanoma on se, että Fisherin informaatiomatriisi on Riemannin metrinen tensori, ja sillä voidaan mitata etäisyyksiä mittausdatasta muodostetuissa monistoissa aivan kuin yleisessä suhteellisuusteoriassa. Esim. Jyväskylässä vaikutti aikanaan israelilaisprofessori Amir Averbuch, joka etsi anomalioita epälineaarisesta kaarevasta massiivisesta datamonistosta. Tämä liittyy varsinkin turvallisuuteen, jossa USA, Israel ja Suomi ovat yhteistyössä. Esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen ampumistragedioiden jälkeen suomalaisetkin kauppasivat informaatiogeometrian ja Bayes-verkkojen osaamistaan poliiseille esim. etsittäessä automaattisesti ampuma-aseiden kuvia internet-aineistosta, mutta poliisilaitos ei ollut tästä yhtään kiinnostunut. Olisihan siinä voinut tehokkuuden lisäksi muutama työpaikka mennyt.
Mikä tuo DEC oikein on? Kohoselta tulee kovasti substanssirikasta tiedettä, mutta DEC on täysin tuntematon termi.