Mihin perustuu se suhteellisuusteorian väittämä että aika hidastuu kuljettaessa valon nopeutta, miksi se tekisi niin,kulkeeko aika aaltoina, jotka valon nopeudella liikkuva saavuttaa
mutta ei ihan saavuta niitä tai pääse niistä ohi jolloin aika kulkisi takaperin?
mutta ei ihan saavuta niitä tai pääse niistä ohi jolloin aika kulkisi takaperin?
Vastaukset 13
Vanhimmat
se on ihmisten keksimä määre perustuen maan kiertoaikaan aurinkon ympäri mutta ymmärtääkseni tämä ei päde muilla planeetoilla.millä ja miten mitataan atomikellon käynti ja poikkeama.
Voidaksemme kokea jotain ja ymmärtää erilaisia asioita ja ilmiöitä, niin aika, samoin kuin avaruuskin vaikuttavat olemassaololtaan välttämättömiltä. Toisaalta on vaikeaa kuvitella tai ajatella (absoluuttista) äärettömyyttä, ajattomuutta ja tyhjyyttä. Näin ollen, vaikka aikaa ja avaruutta ei olisikaan olemassa, niin meidän on ainakin käytännön syistä luotava edes jonkinlainen illuusio tai kuvitelma ajasta ja avaruudesta. Ajallis-avaruudelliset ilmiöt ja niihin liittyvät ajatuskuviot suovatkin tähän hyvät mahdollisuudet. Käytännön (fysiikan) kannalta katsoen onkin loppujen lopuksi samantekevää, onko aikaa ja avaruutta konkreettisesti olemassa vai ei. Sen sijaan sellaiset kysymykset kuin; mitä ajalla ja avaruudella tarkoitetaan? ovat ainakin metafyysiseltä kannalta katsoen varsin tärkeitä.
Taivaankappaleiden liikkeellä ei ole ajanmittauksen kanssa mitään tekemistä. Ajan suhteellisuus perustuu siihen faktaan että hiukkaseella on aina massa. Siitä seuraa että fotoni reagoi esim. planeetan vetovoimakenttään siten että sen liike hidastuu. Ajansuhteellisuudessa ei siis ole mitään mystistä.
Syvennyppäs vielä kerran sellaiseen kaavaan kuin E=mc2 ja ratkaise se massan suhteen. Mieti sitten hyvin tarkkaan ja syvällisesti mitä massalla nimenomaan kvanttifysiikassa tarkoitetaan. Ehkäpä se siitä sitten vähitellen aikenee.
Ei kai se lopulta perustu mihinkään. Tyhjän päälle siis!
"Ei kai se lopulta perustu mihinkään. Tyhjän päälle siis!"
Sinun oletuksesi on enemmän tyhjän päällä. Ajan riippuvuus nopeudesta eli ajankin suhteellisuus on todettu mm. avaruuslentojen yhteydessä tehtyjen kokeiden avulla.
Sen sijaan sinulla ei taida olla yhtä ainutta todistetta väitteellesi.
Luulisin, että se perustuu siihen, että kappaleen kulkiessa nopeammin ja nopeammin, sen liikemassa kasvaa. Tämä vääristää aika-avaruutta kappaleen ympärillä siten, että seurauksena on ajan kuluminen hitaammin. Eli siis äärettömän raskaan kappaleen liikkuminen avaruudessa vaatisi äärettömästi energiaa, mitä ei tietenkään ole missään --> ainoa vaihtoehto on, että kappaleen kokema "aika" kulkee hitaammin.
Asiaa on pohdittu vaik missä populaarikirjoissa, tsekkaa detaalit sieltä...(valitse, tosin, luotettava sellainen...)
Btw, vaikka liikkuisit valon nopeutta, valo karkaisi sinulta edelleen valon nopeutta...
Valonnopeus on havaintojen mukaan aina sama havainnoitsijan liikkestä huolimatta. Tästä syystä jouduttiin pohtimaan uudelleen mitä tapahtuisi, jos/kun matkustaa valonnopeudella ja katsoo peiliin sen liikesuunnassa.
1905 julkaistu Suppeampi suhteellisuusteoria sisälsi vastauksen kysymykseesi.
Ajan hidastuminen perustuu siihen millaisena tarkkailija näkee/kokee ympäröivän avaruuden tapahtumat. Jos tarkkailija etääntyy valonnopeutta lähentelevällä (jotta ilmiöllä olisi arkielämälle tuttuihin ilmiöihin havaittavaa vaikutusta) nopeudella esim. KELLOSTA, sen käynti hidastuu ja lopulta pysähtyy valonnopeudessa tarkkailijan näkökulmasta. Tämä on helppo ymmärtää kun ajattelee viisarista heijastuvan valon koostuvan hiukkasvirrasta, jossa hiukkasilla on vakio välimatka suhteessa toisiinsa (yhtä väriä). Tarkkailija liikkuu nyt suhteessa tähän hiukkasvirtaan ja vauhdin kiihtyessä saa yhä vähemmän hiukkasia tiedoksi KELLON ajan etenemisestä suhteessa oman aluksen kelloon. Siis jokaista mittaamaansa sekuntia kohden tarkkailija saa vähemmän visuualista tietoa loitontuvan KELLON käynnistä. Valonnopeudessa tämä informaatiovirta katkeaisi kokonaan ja näin ollen KELLO näyttäisi pysähtyneeltä. Valonnopeutta ei ole mahdollista saavuttaa, joten ilmiö saa ajan korkeintaan maaateeeelemaaaan tarkkaijan silmissä. Tarkkailijan on mahdotonta sanoa millaisessa liiketilassa hän on tasaisestikiihtyvässä aluksessa, tarkkailematta ympärilleen, sillä pelkkä kellojen tarkkailu esim. lähellä valonnopeutta etenevässä aluksessa ei paljastaisi mitään siitä mitään.
Ratkaisevaa on siis vain tarkkailijan liikkeen suhde tarkkailtavaan kohteeseen!
Onko sitten "absoluuttista" liikettä olemassakaan? Jos on, onnistuisiko absoluuttisen nopeuden selvittäminen seuraavan järjestelyn avulla:
Oletamme että liikumme lähes nopeudella c, esim. 0.99c. Käytössämme on laitteisto, jolla voidaan massaltaan 1000kg punnus kiihtyttää rajusti (1000m/s^2) haluttuun suuntaan. Tämä kiihtyvyys voidaan myös mitata suurella tarkkuudella.
Käytämme laitetta sen pääkoordinaatiston (x,y,z) suuntaisiin liikkeisiin, jolloin havaitsemme(ko?) että testattava massa ei "suostu" kiihtymään suuntaan z yhtä paljon kuin suuntiin x ja y, joiden testitulokset vastaavat tarkalleen toisiaan.
Voimmeko edellisestä päätellä että laitteemme akseli z on samalla absoluuttisen liikkeemme suuntavektorin suuntainen?
Edelleen voidaanko 1000kg punnuksen "inertiasta" laskea että nopeutemme / punnuksen "massankasvu" vastaa nopeutta 0.99c?
Einstein mietti hiukan hitaampaa alusta eli ikkunatonta laivan ruumaa, mutta suhteellisuusteoria ei anna mitään keinoja tarkkailijan varmistua siitä, onko hän tasaisessa liikkeessä vai laituriin kiinnitettynä. Ajatus absoluuttisesta ajasta, paikasta ja liikkeestä sotii juuri suhteellisuusteorian kauniita perusteita vastaan! Newtonin mekaniikka perustui juuri näihin absoluuttisesti määriteltäviin suureisiin, Einstein vain vähän kaunisti Newtonin kellokoneistoa ja vei pohjan ajatusleikiltäsi, mutta usko pois, näin on parempi:)
eli onko näin että tarkkailijan näkökulmasta joka liikkuu lähes valonnopeutta aika kuluisi hitaammin paikallaan pysyvän kellon luona kuin itse tarkkailijan luona,eikös hänen oma kello kulkisi normaalilla nopeudella,jos paikallaan pysyvän kellon luona olisi toinen tarkkailija niin hänen mielestään aika kuluisi hitaammin lähes valonnopeutta liikkuvan luona,eli molempien tarkkailijoiden mielestä toisen kello tuntuisi kulkevan hitaammin?
kumman aika todellisuudessa hidastuu?
Mistä aluksen kello tietää että se kulkee valon opeudella eikä toinen kello.