Katselin tossa kahdenkin ns kärkimerkin fitnes ja cyclo malleja ja kunnaltakin löytyy fitness (hybridi) pyörä kunnon osasarjoilla sekä aivan sama pyörä, hiukan eri teippauksilla ja droppi tangolla samaan hintaan ja kyseessä onkin sitten cyclo? Eli, jos valitsen tuon fitness pyörän, koska tykkään suorasta tangosta, olen palstan gurujen mielestä valinnut täysin väärän pyörän. Mutta jos valitsen kahden kymmenen gramman tarkkuudella saman painoisen ja merkkisen ja samoilla osasarjoilla ja kiekoilla varustellun cyclon, olenkin fiksu ja trendikäs. Mistä tämä johtuu?
Fitness vs cyclo cross
Kumpi/tanko
253386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tuossa hyvä esimerkki, en tiedä tarkoitatko kyseistä merkkiä.
http://www.nishiki.fi/mallisto/2014/cyclocross/tour-0
http://www.nishiki.fi/mallisto/2014/hybrid-sport/hybrid-ultra-sld-0
Pyörät tismalleen samoja hintaa myöden, erona ohjaustanko.
Tutkippa tarkemmin...
Mollaus johtuu siitä, että näillä sivuilla kirjoittelee paljon sellaisia oman alalajinsa fanaatikkoja. Heille ei vain mene jakeluun, että ihmiset voivat nauttia pyöräilyssäkin eri asioista. Kaikki eivät kilpaile, aja kelloa vastaan tai viilaa pyörän painoa minimiin, eivätkä varsinkaan vedä koko ajan veren maku suussa.
Noh asiahan on niin että suora tanko kuten myös kippura sarvi ovat ihan mukavia kun ei aja yli 50km lenkkejä mutta tuo droppi tankotuo monia eri variaatioita ja otteita käsille .kun mittarissa alkaa raksuttaa toistasataa kilometriä huomaan ainakin itse että vaihtelen ajootetta aika tiuhaan..
Fitnesspyörä on maantiepyörä, jossa on suora tanko. Esimerkiksi osasarja on maantiemallia. Hybridi on taas maastopyörä, johon on laitettu maantieosia kuten sileät renkaat ja kapeampi tanko. Kumpaakaan ei saa sekottaa trekkingpyörään, jossa on mm. pystympi ajoasento ja on tarkoitettu hyvin lyhyille, rauhallisille päiväretkille.
Fitnesspyörä on ihan ok lyhyillä lenkeillä tai se voidaan varustaa lyhyille työmatkoille. Kun ajetaan yli 20 km alkaa maantiepyörän droppitanko olla etu. Kun mennään yli viiden kympin, alkaa suora tanko olla jo hankala. Hybridi on omiaan "asfalttiviidakkoon". Nishikin lopetettua 29" katumallin, ei varsinaisia hybridejä taida enää olla Suomen markkinoilla.
Noiden linkitettyjen Nishikeiden ei ainkaan pitäisi olla rungoltaan samanlaisia. Eri tyyppinen tanko vaatii eri pituisen rungon, joten jos nuo olisi tehty samaan runkoon, olisi kyse hyvin kyseenalaisesta tempusta.
Googletappa muutaman kärkimerkin fitness pyörät ja oletko vielä sen jälkeen sitä mieltä, että fitness pyörä on suoratankoinen maantiepyörä? Näyttää olevan painoa yli 10 kg, 37mm rengas leveys yleistä, levyjarrut ym ym...
Mulla oli 2011 mallinen fitnesspyörä, joka maksoi 1980e, nyt mulla hiukan kalliimpi maantiepyörä ja voin kertoa sinulle, etä nuo pyörät eroavat toisistaan täydellisesti.
Lähtökohta fitnesspyörillä on maantiepyörän geometria. Parhaat finesspyörät ovat myös rakenteeltaan ja osasarjoiltaan hyviä, joten paino pysyy kurissa. Halpikset ovat sitten oma lukunsa.
Itselläni oli kerran Nishikin halpis fitnesspyörä. Runko aivan järkyttävän painava ja kova. Osasarja "taattua" Shimanoa. Aivan kamala ajaa!
Minulla on nyt fitnesspyörän jälkeen eka maantiepyörä ja takuulla viimeinen. Kertakaikkiaan kauhea ajettava.
Trolli vai väärän kokoinen?
Tuskin mikään trolli. Kilpaa ajavan maantiepyöräilijän tai maantiepyörään tottuneella on vaikea hyväksyä mitään muuta tapaa tai tylliä kuin omansa(narsismia). Maantiepyörä voi todellla olla useimmille sopimaton ja ikävä kivireki. Useimmat pärjää suoratankoisella halvemman luokan hybridipyörällä, mukava ajaa ja kunto kohenee. En tiedä mistä mielenvikainen toisten pyörämallien parjaaminen juontaa. Ei brändi ja painottomuus ole tavikselle tärkeä, miksi olisi?. Kiristääkö pipo päässä? Eikös ole hyvä että on erilaisia vaihtoehtoja olemassa erilaisille pyöräilijöille. Vanhanliiton kääkkä pyöräijlijät eivät ole tässä ajassa, vaan eläävät vielä 70-lukua.
Olen käsittänyt että Hybrideissä on maastopyörän osat (esim. Shimano Deore sarja) ja taas Cyclocrosseissa on maantiepyörän osat (esim. Shimano 105 sarja).
Taitaapi olla, että jos olisi yksi ylivoimaisesti paras tankomalli, kaikki käyttäisivät vain sitä.
Mutta koska näin ei ole niin ihmiset ajavat ja tulevat aina ajamaan omiin mieltymyksiinsä parhaiten sopivimmilla pyörällä, jossa on itselle sopivin runko, renkaat, tanko, satula jne.
Joo, ja ne muutkin ominaisuudet...
Koukkutanko yläotteella vaihtoehto, jos on lisäjarrukahvat, muttaku pitäisi pystyä vaihtamaan vielä vaihteitakin jouheesti ylhäältä.
Maantierenkailla menee vain hermot kuntopyöräilijällä.
Maantiellä ajetaan maantiepyörällä, maastossa maastopyörällä ja kaupungissa kaupunkipyörällä. Droppitanko kuuluu tielle, se on täysin ylivoimainen siellä. Kaupunkipyörissä on sekä droppeja että suoria tankoja. Maastopyörät tehdään yleensä suoralla tangolla pl. cyclocrossarit. Droppitangon voi korvata tiellä lähinnä perhostangolla.
http://www.bikeshop.fi/Retkitanko_MultiBar_BHB_30/ekauppa/pBBB0179529053001/
Modernit osasarjat droppitankoon ovat sellaisia, että "...muttaku pitäisi pystyä vaihtamaan vielä vaihteitakin jouheesti ylhäältä..." onnistuu. Jotkut vain eivät ole ajaneet droppitankoista pyörää sitten 80-luvun. ;)
" Droppitangon voi korvata tiellä lähinnä perhostangolla"
Voi tasiaan korvata ja korvata pitää myöskin droppitangon kahvat, vai ajattelitko, että tuohon tankoon ruuvataan droppitangon kahvat?
"Maantiellä ajetaan maantiepyörällä, maastossa maastopyörällä ja kaupungissa kaupunkipyörällä"
Noissa kaikissa ajetaan yleisemmin hybridillä tai maastopyörällä, itse ajan maantiellä ja kaupungissa sekä hiekkateillä cyclolla. Maantiepyörää en riesakseni ottaisi, toki olen kokeillut ja hiekkatiellä sai taluttaa. Heikkokuntoisella asfaltilla kauhea ajettava verrattuna cycloon.
Perhostanko vaatii eri pituisen rungon, joten kovin usein ei pysty vaihtamaan suoraan droppia perhostankoon. Sen sijaan suoran tangon voi vaihtaa perhostankoon, jos on tuollaisen mennyt vahingossa ostamaan.
Suomessa ajetaan todella harvoin hybridillä. Kolme tuttua tiedän, joilla on hybridi, mutta ei niitä kaupungilla kovin usein tule vastaan. Sen sijaan tänne on viime vuosina dumpattu suuri määrä huonolaatuisia trekkingpyöriä. Ne ovat ihan ok muutaman sadan metrin kauppamatkalla.
Noista kolmesta hybridistä kaksi on rakennettu itse ja kolmas on Nishiki ajalta jolloin se vielä teki 29":stä hybridimallia. Toinen itserakennetuista on tehty 80-luvun Tunturin runkoon ja toisessa on pohjana kohtuu kallis 29" kuitumaasturi.
Konalla on tänä vuonna tuollainen pyörä, joka kai vastaa aika pitkälle alkuperäistä hybridi-ideaa.
http://www.konaworld.com/big_rove.cfm
Tai siis ensi vuoden malli tuo on.
Suomessa ajetaan todella paljon hybrideillä. Hydribi on ollut jo vuosia suomen ostetuin pyörämalli. Itselläni ei ole hybridiä.
Lueppa tuolta viimeinen virke.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hybridipolkupyörä
Suomessa myydään paljon huonolaatuisia trekkingpyöriä hybrideinä. Hybrideitä näkee todella harvoin.
Höpö höpö, lueppa tuo wikipedian linkki.
Linkin mukaan runkojen mitoitukset vaihtelee paljon -- riittävän väljä määritelmä että monet pyörät sopii siihen.
Hybridin oikea, alkuperäinen määritelmä on maastopyörä, johon on vaihdettu maantiekomponentteja (kaupunkikäyttöön). Yleisimmin vaihdetaan sileät renkaat. Suomeen dumpataan isoja määriä huonolaatuisia trekkingpyöriä ja niitä myydää täällä hybrideinä. Kyse on kuitenkin täysin eri pyörätyypistä.
Fitnesspyörän määritelmä taas on maantiepyörä, johon on vaihdettu maastokomponentteja, yleisimmin suora tanko ja siihen sopivat kahvat. Markkinoiden yleisimmän fitnesspyörän, Konan Dew'n, alkuperä on tarkkaan ottaen kyllä cyclocrossari.
Suomenkielinen pyöräilyalan termistö on vähän häilyvää. Aikaisemmin sitä lainattiin saksasta ja nyttemmin englannista. Oma lukunsa on tämä mainosmiesten tapa myydä ihan jotain muuta täysin toisen tuotteen nimellä. Trekingpyörän myynti hybridinä on vähän niin kuin Toyota Corolla myytäisiin maastoautona. En pidä viimeksimainitusta, minusta se on lähinnä kusetusta.
Niin, wikipediahan jakaa vain ja ainoastaan absoluuttista totuutta...