Olen vuosikymmenet epäillyt, että "sudenkorento" on hyperkorrekti muoto sanalle "suvenkorento". Onkohan käynyt niin, että nimi on alkujaan ollutkin muodossa suvenkorento, missä suvi on tarkoittanut kesää? Joku – tai jotkut – ovat sitten halunneet tehdä pesäeroa itäiseen susi:suven ja suvi:suven taivutukseen ja muodostaneet varmuuden vuoksi hyperkorrektin muodon sudenkorento, ei-savolaisuuttaan todistaakseen.
Hyönteisen assosiointi kesään (=suveen) tuntuisi paljon luontevammalta kuin kaukaa haettu mielleyhtymä suteen.
Miten lienee?
Hyönteisen assosiointi kesään (=suveen) tuntuisi paljon luontevammalta kuin kaukaa haettu mielleyhtymä suteen.
Miten lienee?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kielentutkijat pääsääntöisesti ovat kanssasi tästä asiasta eri mieltä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2754
Sudenkorennon läntinen murremuoto surenkorento mielestäni ainakin osoittaa, että alkuperäisessä nimessä on tarkoitettu nimenomaan sutta eikä suvea.
Meillä päin Savoa sanotaan "suen" ja "suenkorento", kun taas talvisen "suvi"-sanan genetiivi on "suven". Tämäkin viittaa siihen, että tarkoitetaan nimenomaan sutta.