Riittääkö alkuun

En ole juurikaan koskaan harrastanut vapaaehtoisesti liikuntaa ja haluaisin nyt parantaa aerobista kuntoani. Jaksan juosta kerralla ehkä muutaman sata metriä. Kävelyä inhoan yli kaiken ja se muuttuu nopeasti sellaiseksi alakuloiseksi maleksimiseksi, ettei sillä kuntoa petrata.

Jos nyt aloitan juoksemisen, onko mitään hyötyä siitä, että juoksen kolmesti viikossa parista kilometristä niin paljon kuin jaksan ja kävelen välillä? Kohoaako kunto niin vähällä määrällä? Eikö sen kaiken järjen mukaan pitäisi kohota, jos kerran joudun tuossakin jo viemään itseni äärirajoilleni? En ole ylipainoinen.

Mietityttää että rääkkäänkö turhaan itseäni. Aerobisesta liikunnasta tulee minulle tuskaisen epämiellyttävä olo, joka jatkuu pitkään, enkä haluaisi sitä kärsiä, jos tuosta ei ole mitään hyötyä.

Tiedän että tulette ehdottamaan reippaita pitkiä kävelyjä, mutta ne eivät ole säännöllisinä vaihtoehto, satunnaisesti kyllä, kun pääsen uusiin maisemiin. Mutta näitä samoja katuja tässä kodin ympäristössä en tule kävelemään pakollisten koiralenkkien lisäksi, sen tiedän. Ennemmin sitten vaikka hypin kotona haaraperushyppelyä puoli tuntia päivässä. Mieluiten kuitenkin juoksisin ulkona, koska se kuulemma poistaa parhaiten ahdistusta, mutta alkuun pääsy on vaikeaa.
390
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Totta, alkuun pääsy on hankalaa.

Itse aloitin reippailla 1-2h kestävillä kävelyillä, kunnes innostuin hölkästä. Olin 2-3kk aikaisemmin lopettanut tupakoinnin, joten keuhkokapasiteetti oli aikalailla nolla. Aloitin kumminkin juuri niin että tietyn lenkin juoksin niin pitkään kuin jaksoin, kävelin, juoksin jne. Kyllä se kunto kohoaa :) muista vaan yrittää parantaa suoritustasi kerta kerralta ! Itse juoksin pitkään 4-5km pituista lenkkiä n km kerrallaan, pieni kävely välissä. Yllätyin kun lähdin kaverin kanssa 5km lenkille ja jaksoinkin koko matkan ilman kävelyjä! Puolessa vuodessa oon päässyt tuosta 100m juoksusta 10km juoksuun, vaikken näin pitkiä lenkkejä teekkään kuin ehkä kerran viikossa :) muista myös intervallitreeni, auttaa hapenottokykyä! Juokse pitkää ylämäkeä niin kovaa kuin jaksat ylös, tai etsi joku kiva rappustenjuoksu ohjelma :) tsemppiä sulle, aerobinen on kivaa! ;)

Äänestä

Kiitos kannustavasta viestistä. :) Ajattelin ensin kun ei vastauksia hetkeen kuulunut, josko kuvaus oli niin epätoivoinen, että se otettiin vitsinä..

Kiva kuulla, että kehitys voi olla noinkin nopeaa. Voin kuvitella että yleinen arkinen jaksaminen on varmaan vähän eri luokkaa paremmalla kunnolla.

Rappuset on kivoja, kun pitkäjänteisyys ei ole sitä parasta A-luokkaa ja yksi porrashan vastaa kymmentä askelta tasaisella vai miten se nyt menikään. :) Pitää vaan niissäkin lisätä vauhtia ettei mene pelkän lihaskunnon kohentamisen puolelle.

Jatkan siis ja uskon edistymiseen. :)

Äänestä

Onhan näitä kunto-ohjelmia missä vuorotellaan juoksua ja kävelyä. Juokset vaikka minuutin tai kaks ja kävelet välissä 5 min jne. Pikkuhiljaa vähennät juoksun osuutta pidennät matkaa. Luulisi tuon kuntoa nostavan. Toiset kehittyy nopeammin, toiset hitaammin, mutta varmasti kehityt kuitenkin. Jos olet ihan äärirajoillasi, niin ehkä juokset liian kovaa? Juokse alkuu kävelyvauhtia. Mitään intervalleja ei ehkä kannata näin alkuun tehdä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rapakuntoinen kirjoitti:

En ole juurikaan koskaan harrastanut vapaaehtoisesti liikuntaa ja haluaisin nyt parantaa aerobista kuntoani. Jaksan juosta kerralla ehkä muutaman sata metriä. Kävelyä inhoan yli kaiken ja se muuttuu nopeasti sellaiseksi alakuloiseksi maleksimiseksi, ettei sillä kuntoa petrata.

Jos nyt aloitan juoksemisen, onko mitään hyötyä siitä, että juoksen kolmesti viikossa parista kilometristä niin paljon kuin jaksan ja kävelen välillä? Kohoaako kunto niin vähällä määrällä? Eikö sen kaiken järjen mukaan pitäisi kohota, jos kerran joudun tuossakin jo viemään itseni äärirajoilleni? En ole ylipainoinen.

Mietityttää että rääkkäänkö turhaan itseäni. Aerobisesta liikunnasta tulee minulle tuskaisen epämiellyttävä olo, joka jatkuu pitkään, enkä haluaisi sitä kärsiä, jos tuosta ei ole mitään hyötyä.

Tiedän että tulette ehdottamaan reippaita pitkiä kävelyjä, mutta ne eivät ole säännöllisinä vaihtoehto, satunnaisesti kyllä, kun pääsen uusiin maisemiin. Mutta näitä samoja katuja tässä kodin ympäristössä en tule kävelemään pakollisten koiralenkkien lisäksi, sen tiedän. Ennemmin sitten vaikka hypin kotona haaraperushyppelyä puoli tuntia päivässä. Mieluiten kuitenkin juoksisin ulkona, koska se kuulemma poistaa parhaiten ahdistusta, mutta alkuun pääsy on vaikeaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu