Viikkokatsaus 16.8

Suuret odotukset olivat perjantain peliin. Vierasjoukkueella voitto alla krokotiileistä ja vastassa lähes voittamaton kotijoukkue, jonka himoitsee erityisesti kotietua, mutta ei pidä runkosarjan voittoakaan enää kaukaisena ajatuksena. Ensimmäinen puoliaika oli vielä 7-3, jolloin Porvoo osoitti, että heillä on loistaja juoksuhyökkäys ja kohtuullinen puolustus. Turku näytti vielä tässä vaiheessa oikeastaan yllättävän huonolta, kun Porvoon juoksu eteni ja kotijoukkueen pallonhallinta oli rähmäysten ja inttereiden johdosta heikkoa.

Trojans näytti minun silmissäni vielä tavalliselta kuolevaiselta ja tuntui kuin suora tv-lähetys olisi kipsannut kotijoukkueen. Totuushan on, että Porvoon pitäessä palloa pitkät tovit niin siinä toisen joukkueen pelistä saattaa lähteä ”tunto jaloista ja käsistä” ja oikean rytmin löytäminen on vaikeaa. Ensimmäiseen puoliaikaan vierasjoukkueelta onnistui juoksuhyökkäys ja puolustus, kotijoukkueen puolustuksessa oli kuitenkin enemmän rautaa ja pystyivät päästämään ainoastaan potkumaalin tauluun. Pelin selkeässä kääntymisessä oli viitteitä jo puoliajan loppussa.

Trojans tuli puoliaikaan hieman muuttaen puolustustaan ja Porvoon juoksu pysähtyi ja siihen pysähtyi melkein kaikki vierasjoukkueen hyvät asiat. Minusta se on aivan selvää, ei kukaan pysty voittamaan pallopeliä pelkällä juoksulla. Jo silloin ammoisina Hosean aikoina, jolloin heitto oli ”kikka” peli, se tuli todistettua (pelkkiä nelossijoituksia vuodesta toiseen). Toisella jaksolla kotijoukkue juoksi ja heitti vierasjoukkueen yli rumalla tavalla ja loppunumerot 35-3 lopun hölläyksessä mairittelevat vieraita 106 juoksu ja 40 heitto j kokonaisuudessaan).

Minun mielestä Porvoolla on nyt kaksi mahdollisuutta. Jatkaa samalla tavalla ja lopettaa kausi runkosarjaan tai välierään (mieluummin aiemmin kuin myöhemmin jo rahan säästämisen takia, kotietua ei ole näköpiirissä kuitenkaan). Tai sitten käyttää Jabbaria kahden jenkin ja Lindelin wishbone muodostelmissa juoksemassa palloa ( sekä rissuna ja kikkapeleissä) ja puolustuksessa ja signata jonkin tasoinen pelinrakentaja vaikka kotimaasta, omista junnuista), joka osaa antaa handoffeja ja heittää edes flarea, lyhyttä screeniä ja nopeaa slanttiä sen verran, että saadaan jotain eloa tuohon hyökkäyksen yksipuolisuuteen (Pekka kamat vaan päälle yleisönpyynnöstä, ei varmasti mene huonommin).

Turussa numerot eivät olleet ihan yhtä rumat kuin tämän päiväsissä, mutta kyllä se loppu jonkin asteita harakiriä lähenteli.

Mitä jäi kerrottavaksi viikonvaihteen peleistä, no eipä juuri mitään uutta. Trojans porskuttaa parrasvaloissa edelleen, krokotiilii ehkä pieni parannus saamalla Cutlanin vauhtiin (kuka tietää ja aika näyttää), 69ers parantaa (mutta ei pääse enää pleijareihin hävittyään taft ja But), Porvoolla on ongelma kuten Apollon lennolla aikoinaan (Houston, we have a problem) ja jumbot ovat yhtä huonoja kuin aiemminkin. Palataan viikon viimeiseen sitten maanantain jälkeen, jos aihetta on.

Minun mielestä tämä ei ole hyvää mainosta vaahteraliigalle eikä millekään muullekaan, ehkä olen liian kärsimätön ja ehkä tekstini on liian pahansuopaista, ehkä, mutta sanottava se nyt, kun sisuksissa siltä tuntuu. Pyydetään samalla anteeksi, jos joku sattuu loukkaantumaan (tässä ei ole henkilökohtaista kenellekään, ainoastaan asiat asioina ja siitä mitä silmä näkee). Toivotaan seuraavaan parempaa menestystä kaikilla osa-alueilla, tämä katsaus mukaan lukien.

Täältä tähän.

Olipa taas hyvää teksiä JVM:ltä. Nämä analyysisi ovat raikas tuulahdus "Suoli24:n" tyypillisesti humuksen tasolla kulkevaan keskusteluun.

Suomalaisen jenkkifutiksen kärki on tosiaankin kapea ja tasoerot suuret heti kärjen alapuolella. Jos tämän vuoden tämänhetkisten tulosten perusteella pitäisi suorittaa jonkinlainen divisioonajako, niin liigatasolle riittäisi sarjataulukon kuusi parasta joukkuetta. Silloin päästäisiin keinotekoisesta lohkojaosta, joka tuntuu voimasuhteiden vaihdellessa menevän aina perseelleen. Kaksinkertainen sarja olisi reilu joka suhteessa. Jokainen saisi samat vastustajat sekä koti- että vieraskentällä. Pelien määrä olisi 10 plus loppupelit.

Ainoa huono juttu on tietysti VL-kartan supistuminen kattamaan aika pienen osan Suomesta. On varmasti muitakin huonoja puolia, mutta aika kehnoa on tämäkin, että liigassa tulee näitä "satanolla-pelejä" ja joukkueiden resurssit ovat keskenään aivan eri planeetoilta.

Pitää ihmetellä Porvoon QB valintaa, samalla rahalla olisi varmaan saanut oikean pelinrakentajan joka osaisi heittää, muu joukkue kärsii nyt tästä QB valinnasta.

joku oli jo vuoden valmentaja titteliä antamassa Porvooseen viikko sitten. Ei ole viikot veljiä keskenään.
Ei tuo Croco peli kummoista ollut, kun vastuskin oli mitä oli.
Täytyy kyllä sanoa, että olin posittivisesti yllättynyt Wolvojen tasosta. "0 miehen rosteri, ja ja kohtuullista peliä välillä ja Johnson heiitti monta suoraan käsiin, mutta rissut pudotteli.

http://lh.pic.fi/kuvat/Football/Vaahteraliiga/Crocodiles vs. Wolverines (16.8.2014)/CROvsWOL(16.8.2014)124.jpg

Voikin olla sitten viimeinen kerta tällä kaudella kun Crocojen valmennus saa omiltaan vettä niskaa. Loppukauden tarjoilee sitten vastustaja kippaamalla jäävettä niskaan. Kausi loppuu kolmeen seuraavaan otteluun.

Roosterssilla tiukkaa

Viikon pelaaja Jussila juoksi 19 yd kun pistettiin oikea joukkue vastaan eikä mikään pipipalidivarijengi Kouvolasta. Alkaako kupla puhkeamaan?