Olen ratsastanut n 4 vuotta ja saan hevosen ihan hyvin käynnissä ja ravissa peräänantoon ( kylläkin vasta loppu tunnista ) mutta laukassa se ei suju, en tiedä mitä apuja minun pitäisi käyttää. Ratsastuksenope sanoi että 90% tunnista pitäisi mennä perään annossa... Olisiko neuvoja miten saisin käynnin ja ravin jo tunnin alusta sujumaan ja laukan kokonaa?
Peräänantoon laukassa
Titididi
4318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Peräänantoon ei ole mitään apuja. Perääanto on tulos hyvästä ratsastuksesta.
Muista että se ei ole peräänanto, että hevonen kulkee kaula kaarella. Hevosta ei ratsasteta peräänantoon niin että ohjista nyppimällä saadaan kaula kaarelle.
Jos hevonen ei kulje peräänannossa, tulee miettiä miksi se ei kulje. Sillä tavoin asia voidaan ratkaista.
Mieti esim.
Istutko laukassa oikein? Horjuuko tasapaino? Onko hevonen pohkeen edessä? Kuunteleeko se pidätteitä? Laukkaako se tasapainoista ja kolmitahtista laukkaa? Kuunteleeko se kääntyviä apuja? Saatko sen taipumaan kaarteissa? Entä suoristuuko hevonen halutessasi? Juokseeko hevonen jännittyynenä apuja karkuun?
Kun selviää missä ongelma on, pitää sitten tehdä tarvittavia asioita sen korjaamiseen.
Esim. jos hevonen ei ole pohkeen edessä, se ratsastetaan pohkeen eteen. Jos se ei suoristu, tehdään harjoituksia joila saadaan suoristettua.
Jos vika on omassa istunnassa, eli esim. horjahtelet laukassa, kannattaa harkita vaikka istuntatuntia.
ÖÖhh.. Mitä tarkottaa että " hevonen on pohkeen edessä? "
Meillä oli esim. eilen tunti jossa laukattiin vain n 10 m ja siinä hevosta oli vaikea saada peräänantoon kun oli niin lyhyt matka :/
Kun hevonen on pohkeen edessä, se kuuntelee pohjettta ja liikkuu ns. omin jaloin eteen.
Eli pohkeen edessä oleva hevonen liikkuu koko ajan tasaista vauhtia, ilman että ratsastajan täytyy sitä tuuppia eteenpäin. Ratsastajan käyttäessä pohjetta, hevonen reagoi välittömästi lisäämällä vauhtia/pidentämällä askelta/kääntymällä hallitusti (mitä ratsastaja sitten pyytääkään).
POhkeen takana oleva hevonen taas ei reagoi pohkeeseen, usein hidastaa vauhtia heti jos ratsatsja ei pyydä eteen.
Myös reipas hevonen voi olla pohkeen takana, jotkut tosi reippaat hevoset juoksee kovaa vauhtia, mutta eivät silti reagoi pohkeeseen (tai reagoivat korkeintaan jännittymällä ja säntäämällä vielä kovempaa). Tällöinkin voidaan puhua että hevonen on pohkeen takana.
Peräänannonhan pitäisi ihannetilanteessa säilyä koko ajan, myös siirtymisissä. Mutta siirtymisissä sen ylläpitäminen on vaikeampi säilyttää, koska tavallisesti kokemattomampi ratsastaja vähän heilahtaa siirtymisissä ja hevonen jännittyy.