Etelämantereella on ollut erittäin lämmintä etelän talvena, eli kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Paikoin etelän talvi on ollut jopa yli 18 astetta tavanomaista lämpimämpi.
http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/fnl/sfctmpmer_90a.fnl.gif
Kyllähän tuosta kartasta muutenkin näkyy maailman mittakaavassa aika selkeästi, että kumpia alueita tuossa kartalla on enemmän: tavallista kylmemmän sään alueita vai tavanomaista kuumemman sään alueita.
Näin se ilmaston lämpeneminen näkyy jo.
http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/fnl/sfctmpmer_90a.fnl.gif
Kyllähän tuosta kartasta muutenkin näkyy maailman mittakaavassa aika selkeästi, että kumpia alueita tuossa kartalla on enemmän: tavallista kylmemmän sään alueita vai tavanomaista kuumemman sään alueita.
Näin se ilmaston lämpeneminen näkyy jo.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kannattaa muistaa, että lumi ja jää sulaa vasta nolla-asteessa. Pakkasessa sublimoituminen on melko hidasta.
Vaikka lumi ja jää sulaa vasta 0 asteessa haihtuu se koko ajan kiinteässäkin olomuodossa ollessaan.
Asian voit todeta itse ensi talvena kun laitat pakkaslunta kokeeksi ulkona johonkin suojaiseen paikkaan seurattavaksesi.
Kokeessa edellytetään jatkuvaa pakkasta muutamien päivien ajalle.
Niin mitähän yrität noilla "viisauksillasi" sanoa? Haihtuuko sitä lunta enemmän kovalla vai vähemmän kovalla pakkasella ja mihin se Etelämantereen keskiosista haihtunut kosteus sataa lumena takaisin?
Niin mitähän yrität tuolla loputtomalla hörhöilylläsi ja typerällä nimimerkilläsi sanoa?
Kannattaa muistaa myös, että Etelämantereella lämpö tarkoittaa pilvisyyttä ja runsaita lumisateita ja jääkenttien kasvua.
Etelämanner on maailman kuivimpia paikkoja. Ilmankosteus siellä on lähellä nollaa. Esim. navalla sataa keskimäärin vain 20 cm lunta vuodessa. Pilvetkään eivät tuo sinne runsaita lumisateita.
Mutta rannikolla lunta voi sataa jopa useita metrejä. Koko mantereella lunta sataa keskimäärin n. 60 cm vuodessa.
http://www.antarctica.ac.uk/about_antarctica/geography/weather/snow.php
60cm lunta on 60 mm vettä/jäätä!