http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288734287064.html?pos=ok-nln
Surullista ja pitää miettiä kannattaako lähteä pyöräilemään.
Surullista ja pitää miettiä kannattaako lähteä pyöräilemään.
Autoilija vs pyöräilijä
åke
13234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pyöräily on suhteellisen turvallista, kun itse on varovainen ja sovittaa nopeutensa turvalliseksi. Lisäksi on opeteltava hallitsemaan oma pyöränsä nopeissa jarrutuksissa ja muissa yleisimmissä vaaratilanteissa.
Uutisoinnin perusteella autoilija ei ole syyllinen tuohon onnettomuuteen.
Itseäni pelottaa eniten kevyenliikenteenväylillä kaahailevat mopoilijat. On aivan liian yleistä, että mopoilija aiheuttaa esim kevyenliikenteen väylän tunnelissa vakavan onnettomuuden. Viime kuukausinakin näitä onnettomuuksia on tapahtunut useita.
miten tuollaista voi tapahtua?????? itse luulin että pyöräilijä on turvallista??????
Näin menee, samahan se on jos hirvi pomppaa eteen ja onnistut väistämään sitä, se ei ole silloin hirvikolari, vaan oma ulosajo...
Tällä oli merkitystä aikoinaan, jos halusi valtiolta korvauksen "hirvikolarista", nykyään enää vain jos "pikkukasko" hirvikolarivakuutuksella mutta ilman vaunuvahinkovaluutusta.
Aivan eri asia.
Jos pyöräilijä todella olisi joutunut väistämään autoilijaa ja kaatunut, niin autoilija olisi todennäköisesti ollut syyllinen osapuoli.
Tässä tapauksessa autoilijan todettiin noudattaneen väistämisvelvollisuuttaan, joten pyöräilijä ilmeisesti kovan vauhtinsa seurauksena arvioi tilanteen väärin, pelästyi ja suoritti paniikkijarrutuksen.
Entä väistämisvelvollisuuden osoittaminen ts vauhdin hiljentäminen ajoissa?
Toisaalta itse kun yrittää olla tietyissä risteyksissä varovainen, kun on autolla väistämisvelvollinen, niin joskus siitä huolimatta pyöräilijä pääsee "yllättämään" vaikka ei tulekkaan lancearmstrong vauhdilla, eli tälläinen tilanne tulee todella helposti, että pysähdys jää viime tinkaan. Perusongelma ko. risteyksissä on ns. huono näkemä eli puskat yms. peittää näkyvyyden.
Oli varmaan käyräsarvinen pyörä.Etujarrullahan jarruttaessa lentää helposti päälleen.
Kaikesta huolimatta kannattaa jarruttaa sekä etu- että takapyörällä. Takapyörän saa asfaltilla huomattavasti vähemmällä jarrutusteholla lukkoon kuin etupyörän.
On sitä tullut maastopyörälläkin lennettyä ohjaustagon yli... ei ole pyörän tyypistä yksistään kiinni. Ehkä nojapyörä olisi tässä jarrutuksessa paras, painopiste matalalla. Toisaalta maantiepyörän painojakauma on usein eteen 40% ja taakse 60% -- tasaisempi kuin citypyörien ja tasaisuudesta on pidossa oma etunsa.
Kyllä kai etujarruja on suoratankoisissakin pyörissä.
Saahan jarrujen tehoja säädettyä ettei lennä ohjaustangon yli. Testattu tositilanteessa.
Ja jarruissa on erilaisia modaajia, ettei tule sitä terävää töksähdystä.
Tuollainen tilanne ei minua pelota, koska tulen risteykseen aina sillä nopeudella, että pystyn pysähtymään tarvittaessa niin, että en lennä sarvien yli. Sen sijaan minua pelottaa pyöräillä autotiellä ja luottaa siihen, että autot eivät aja päälleni.
V-jarrut(?) Ne on ainakain olleet aluksi nimeltään V...n jarrut! Ainoa kerta, kun olen lentänyt voltin eteenpäin ja tullut selälleni katuun oli, kun yritin kevyesti vähän hiljentää ja pyörä töksähti siihen.