Minua koulukiusattiin ala-asteella, yläasteella ja lukiossa. Olen nyt 30-v. nainen, ja minua kiusataan sosiaalialan työpaikassani. Työyhteisööni kuuluu n. 20 eri ikäistä naista; minä olen hierarkiassa alimmalla portaalla. Olen persoonaltani introvertti ja ujo.
Kiusaamiseni on simputusta, mielenosoituksellisten ja merkitsevien katseiden luomista "pääkiusaajani" ja hänen läheisimpien kollegojensa välillä, jos uudempana työntekijänä en osaa jotain, mokaan tms. Kysyessäni jotain saatan saada vastaukseksi vihaisen tokaisun tms.
Olen huomannut, etten oikeastaan ollenkaan pahoita mieltäni kiusaamisesta. Silloin tällöin työpäivän päätteeksi, kuten nyt tänään, pohdin sitä hetken aikaa ja sitten unohdan koko asian ja keskityn vapaa-ajan puuhailuihini ja mielenkiinnonkohteisiini.
Minusta tuntuu, että koulukiusaamiseni, joka sai välillä todella törkeitä ja äärimmäisiä muotoja, teki minut immuuniksi kiusaamiselle. Kun minua kiusataan nykyisessä työpaikassani, koen tilanteen korkeintaan ärsyttäväksi ja toivon mielessäni, että tilanne päättyisi, mutta en tunne hätää, ahdistusta, surua, pelkoa, loukkaantuneisuutta. Ajattelen, että ihmiset ovat sellaisia: alhaisia ja katalia. Vaikka vetäisi herneet nenään ja polkisi jalkaa, niin ei auta itku markkinoilla, koska en voi muuttaa ihmisluontoa pahanlaatuisesta ja sairaasta hyväksi ja terveeksi.
Minua ei myöskään kiinnosta kollegani ja heidän ajatuksensa. Minua kiinnostaa vain hoitaa hommani, olla peruskohtelias ja tulla ja lähteä kotiin sovittuina aikoina. Ehkä kollegani vaistoavat sen, ehkä minua kiusataan siksi?
Koulukiusaaminen teki minut immuuniksi kiusaamiselle
3
175
Vastaukset
- Tsemejä täältä
Onneksi sinun tarvitsee oppimisen myötä kysyä heiltä aina vain vähemmän, joten kommunikointi vähenee siinäkin. Hyvä asenne, sillä pääsee mahdollisimman helpolla, vaikka joskus voikin joutua pistämään rajat esiin jos joku yksittäinen innostuu liikaa. Silloinkin tietää odottaa ne tavanomaiset mielenosoitukset, jotka ovat toistoa monen muun kokemuksista, eli ei raukoilla edes yllätysmomenttia, mikä varmasti kismittää. Toivoisin silti, että löytäisit työpaikalta toisen mukavan ihmisen, vaikka Suomessa ollaankin... Se on hyvä tietää, että kiusaajat eivät ole itse ollenkaan sellaisia kuin sinä eli persoonaltaan vahvoja ja immuuneja, vaan kaikki menee suoraan vereslihaan, ja siksi he ovatkin joka päivä noin tasapainottomia. Todella hienoa, että osaat kiertää jo alun perin kaukaa potentiaaliset petturit, niin eivät pääse pelailemaan "olin niiiin ystävä, mutta nyt petänkin" -peliä. Kaipa vaihdat kuitenkin jossain vaiheessa työpaikkaa ja toivottavasti yllätyt iloisesti - vaikka Suomessa ollaankin.
- asf324sadf324
ehkä kiusaajat ovat lapsia.. koska aikuiset eivät kiusaa
- vai muka lapset
Tuosta näkökulmasta on yhteiskunnassa päästävä irti, juuri tuon takia kiusaamista ei oteta vakavasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va1433129- 81727
Mies pyysi rahaa
Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?2221384Jos tapaisimme uudelleen?
niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J701201- 441181
- 371051
Mites nyt suu pannaan
Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va381032Taas Lieksassa tyritty
Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke133987- 47964
Nähdäänkö ensi viikolla
paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.38918