Jatkosodan aikana 4. heinäkuuta 1943 hyökkäsivät neuvostoliittolaiset partisaanit A. S. Smirnovin johdolla siviilejä kuljettaneen postilinja-auton kimppuun Laaniojan sillalla yöllä noin kello 02.45. Sillan räjäytettyään partisaanit ampuivat kuljettajan ja auton pysähdyttyä tien laitaan he jatkoivat tulitusta. Tässä hyökkäyksessä sai surmansa mm. tarkastusmatkalla ollut Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Wallinmaa. Myöhemmin samana yönä tämän osasto Bolševik Zapoljarjan partisaanit hyökkäsivät läheiseen Laanilan majataloon, jossa sai surmansa yksi ihminen rajussa tulituksessa.
Paikalle avattiin levähdysalue tapauksen 50-vuotismuistotilaisuuden yhteydessä 1993. Paikalle on pystytetty opastustauluja kertomaan tästä Laaniojalla tapahtuneesta sota-ajan välikohtauksesta. Viereinen puro tunnetaan nykyään nimellä Piispanoja, ja paikalle oli jo aiemmin pystytetty muistokivi. Nelostien länsipuolella puro tunnetaan edelleen Laaniojan nimellä.
Paikalle avattiin levähdysalue tapauksen 50-vuotismuistotilaisuuden yhteydessä 1993. Paikalle on pystytetty opastustauluja kertomaan tästä Laaniojalla tapahtuneesta sota-ajan välikohtauksesta. Viereinen puro tunnetaan nykyään nimellä Piispanoja, ja paikalle oli jo aiemmin pystytetty muistokivi. Nelostien länsipuolella puro tunnetaan edelleen Laaniojan nimellä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oletteko huomanneet, että poromiehet pieree aivan uskomattoman paljon, ja pierut TODELLA haisee! Ehkä paikalliset on tottuneet niihin, mutta turisti tai junantuoma kyllä ikävästi haistaa nämä poromiehet. Osasyynä voi olla se, että kalsareita ei vaihdeta kovinkaan usein, ja niin on pinttynyt melkoset jarruraidat.
Miten on partisaanien hygienian laita, huolettaako ?
Mikäs saamarin historiantunti täälä on menossa eiköhän se pitäs elää nykypåivää vaikka olisi kuinka oikeistolanen.
Oletteko huomanneet, että poromiehet pieree aivan uskomattoman paljon, ja pierut TODELLA haisee! Ehkä paikalliset on tottuneet niihin, mutta turisti tai junantuoma kyllä ikävästi haistaa nämä poromiehet. Osasyynä voi olla se, että kalsareita ei vaihdeta kovinkaan usein, ja niin on pinttynyt melkoset jarruraidat.
Parempi muistaa että Venäjään ei ole koskaan luottamista, kautta aikojen Venäjä on tappanut, raiskannut ja kiduttanut suomalaisia.
1710 Venäläiset sotilaat ja varsinkin kasakat ryöstivät valloitetun maan asukkailta kaiken arvokkaan, minkä vain saivat käsiinsä. Viipurin valtauksen jälkeen venäläiset upseerit ja sotilaat ottivat kiinni kaduilla tapaamansa naiset ja lapset, käyttivät heitä palvelukseensa taloissaan ja muutamat upseerit lähettivät heitä Sisä-Venäjälle kartanoihinsa.
Kasakat kuljettivat lapsia ja naisia Pietariin, jossa he myivät heitä varsin halvalla hinnalla.
Kenraalimajuri Armfeltin kirjeen mukaan venäläiset olivat kulkeneet ennen ja jälkeen Viipurin valtauksen ihmisiä ryöstellen ja rakennuksia polttaen monilla paikkakunnilla.
Venäläiset hävittivät järjestelmällisesti Viipurin ja Kymijoen välisen alueen, jotteivät suomalaiset joukot saisi sieltä elintarvikkeita.
1713-1714 Vanhempien tutkimusten mukaan miehityksen aikana tapettiin noin 5 000 suomalaista, joista noin puolet Pohjanmaalla.
Uudempien tutkimusten mukaan surmaluvut olivat huomattavasti suuremmat.
No, oli kuitenkin uutinen, vaikka vanha ja wikipediasta kaivettu. Ehkäpä piereskelevät poromiehet estivät saksalaisia polttamasta koko paikkaa. Tai sitten tuli vaan yltyi. Laanilan majatalonkin farttailivat maan tasalle. Onnistui jopa ilman neuvostofartisaaneja.
sakut oli pieniä rikollisiä vennään rinnalla. joka tapatti omiaankin moneen otteeseen. (luinpa myös että teatteri tai metroiskutkin oli omasta tkaaa että tsetseniaan päästiin). tai syytetäänkö nyt johtajia vain mutta silti
Partisaanit olivat aikansa suuria sankareita,
www.neuvostoliitto.eu
Putini, tule ja pelasta meitit Naattolta !
marski makasi varmaan silloinkin kylvyssä sveitsissä.
Muistelen kuulleeni myös, että Yrjö Aittokallio oli posti-autossa, pääsi ehjänä ulos ja kävi hakemassa apua. En sitten tiedä, mistä asti apua oli haettava. Aittokallio oli Inarissa pappina sotien jälkeen.
Noissa sota-aikojen muistossa ja kivissä on enemmänkin tarinaa, kuin vain Wikistä löytyy.