yhdessä asumisen huonot puolet

Voi hyvä tyttö, soppaanpa olet sotkeutunut!
Älä lähde tuohon, siitä ei tule loppua jos et sinä sitä lopeta.
Älä siivoa tyypin sotkuja, menköön töihin samoissa lattialla lojuneissa ryysyissä, jos ei osaa laitta paikoilleen ja pyykätä.
Syököön roiskeläppiä tai maksalaatikkoa jos ei keittiöhommat maistu!
Selaa vaikkapa näitä keskusteluita, naiset valittavat samaa vielä vuosien ja vuosien yhteiselon jälkeenkin!
Jos haluat viettää loppuikäsi keittiörättinä, jatka passaamista; jos haluat oman elämän; laiskamato pihalle tai rätti ja kauha käteen!
Mieluummin heti!

Siis jos ei osaa edes omia astioitaan viedä tiskiin/koneeseen niin voi hyvää päivää. Onneton nahjus! On sulla oikeus nalkuttaa kuitenkin jos jätkä on noin kääkiö!

Tunnustan että jätän minäkin likaisia vaatteitani makkarin nurkkaan kasaan, yleensä kun menen alakertaan saunaan niin ei tule vietyä vaatteita pyykkikoriin. Mutta tosiaan kun kasaa kertyy niin vien koko kasan kerralla koneeseen ja pesen vaatteeni ihan itse.

Mies näyttää kiristävän sinua nalkuttajan leimalla..
Miksi sulle on tärkeää olla olematta nalkuttaja, etkö luota omiin mielipiteisiin?
Mä teen miehelle selväksi että jos hän on eri mieltä, niin hänen on perusteltava kantansa. Mutta millään haukkumanimellä se ei tule saamaan mitään aikaiseksi, kuin äkkilähdön ovesta ulos.
Mut se huono puoli tosiaan yhdessä asumisessa on, että menetit viimeisen valttikortin: et voi sanoa miehelle että lähde mäkeen, etkä voi itsekään lähteä minnekään koska molemmat olette omassa kodissanne. Näin pikkuhiljaa alat sietää enemmän ja enemmän kiristystä.
Sano että vielä yksi vittuilu ja ala etsii samalla kämppää jo itsellesi, koska se vittuilu tulee sieltä varmasti kuin junan vessa, ja joudut toteuttaan uhkauksesi.
mut se on ainoo mikä miehiin toimii. Toinen vaihtoehto on se että jäät siihen, panttaat itseäsi ettet olisi "nalkuttaja" hyi kamala, ksoka haluat säilyttää kiiltävän sädekehän. Mut vaikka kuinka yrittäisit olla nalkuttamatta niin kun mies on tuon kiristyskeinon keksinyt nii hän tulee käyttämään sitä, ja kun se toimii hän menettää sua kohtaan kunnioituksensa.
Ala pakata, ei mulla muuta.

Tiesitko ennen yhteenmuutoanne miehen käytostavoista? Muuttuiko hn tuollaiseksi porsaaksi vasta yhteenmuuttonne jälkeen?

On hyvä ett huomaat nyt jo suhteellisen alussa ett tuo mies ei edusta ihailemaasi aviomiesehdokasta. Sääli vain kun kerkesitte jo muutta yhteen, mutta sinä voit alkaa pakkaamaan kimpsusi ja kampsusi jo tänään.

Mikään ei ole niin hermoja repivää kuin jatkuvasti nalkuttaa toiselle aikuiselle käytostavoista.Tiedät jo melko tarkkaan ettei mies tule muuttamaan tapojaan; joitakin ihmisiä ei sekasotku häiritse. He ovat täydellisen onnellisia eläessään kuin siat läävässä.

Possu mikä possu.kerran possu ni aina possu.yök..Vaadi mieheltä siisteyttä jos meinaa sun hurmata.Hyvin yksinkertaista.muussa tapauksessa käske lähtemään.

Itseppä olet asuinkaverin valinnu. Kannattaa miettiä mitä sinä haluat tulevaisuudessa. Jos se ei ole tätä, niin kuin näyttää, istuta hänet pöydän ääreen ja jutelkaa. Kerro hälle mitä elämältä ja parisuhteelta haluat. Ja kysy mitä hän haluaa. Onko hällä edes halua muuttua, vai onko hän sitä mieltä että kotityöt nyt vain kuuluu naiselle. Jos näet että tilanteeseen ei voi tulla muutosta muuta pois. Kerro se myös hälle ilman kiukuttelua. Kerro miksi ei kannata jatkaa. Rakkaudenkaan takia ei kannata kenenkään kotiapulaiseksi ryhtyä ellei se ole vapaaehtoista.

Jotkut miehet nyt vain on sitä mieltä että koti kuuluu naiselle ja se hoitaa kaiken siihen liittyvän. Ja on naisiakin jotka haluaa tehdä kaiken itse, ei halua että mies puuttuu niihin. Vakka kantensa valitkoon.

Ihanne olisi, jos olisi varaa palkata siivousapua perussiivoukseen. Strategiset paikat pidetään siistinä se on selvää! Likaista ei siedä kukaan, sekaisuuttakin sietää, kunhan kodin perussiivous tehdään säännöllisesti.

Jää aikaa tehdä niitä omia mielenkiintoisia juttuja;))

Älä helvetissä kajoa mihinkään "muusani kokkaa, siivoaa ja paijaa, ja jos ei niin on vaikee nalkuttaja"-ääliöön.

Orjuus on lakkautettu.

Meillä on hieman sama tilanne, mutta olen mies joka on 3-vuorotyössä ja teen taloudellisen tilanteen takia usein myös ylitöitä. Avovaimoni viihtyy työssään ja viettää 1-2 iltaa viikosta työkavereiden kanssa ulkona, tullen yleensä 21-00 kotiin. Viikonloppuisin hän sitten näkee muita kavereitaan. Itse käyn sitten harrastamassa kun on vapaata aikaa :)

Joten tiskaan noin 90% tiskeistä
Pyykkään noin 80%
Vien roskat, kierrätettävät jutut, teen remontit.
Pihatöitä avokkini tekee noin 50%.
Ruokaa yleensä laitamme itsellemme, toisen ollessa poissa kotoa. Syömme yhdessä noin kahdesti viikosti. Toisen laittaessa pääruoan, toisen alku/jälkiruoan ja kattaessa pöydän yms.

Viime aikoina sitä on itsekin alkanut miettiä, että mitä tässä nyt sanois ja tekis. Yhteinen aika vähissä ja hieman itseä harmittaa kun työhön matkoineen kuluu myös yleensä 0700-1700 ja tietää, että sitten kotitöihin. Etenkin kun remontoin taloa.