Olen joskus huomannnut itsestäni, että kun tapaan jossain jonkun vastakkaista sukupuolta edustavan ihmisen ja juttelen niin tunnen olevani "ensitapaamisella" muka treffeillä joita en ole edes sopinut.
Tavallaan lyhyessä ajassa yrittää saada selitettyä faktat itsestä ja harrastuksista jne. Jutustelusta on luontevuus kaukana.
Noh pidin monta kuukautta paussia nettideittailusta ja huomasin pikkuhiljaa puhuvani "normaalisti". Jutut liukuivat omalla painollaan eikä tullut selitettyä tarpeetonta tietoa, joka ei siihen hetkeen kuulu.
Just vähän aika sitten tapasin erään hemmon eräissä kekkereissä. Katseet kohtasivat ja hetken juteltiinkin niitänäitä. Ja sitten tämä kaveri alkoi luettelemaan harrastukset, lasten määrän ja huoltajuusasetelman, asumismuodon, ammatin ja koulutukset jne.
Sinänsä mukava jutustelu hieman kärsi. Toki tyyppi oli kuitenkin mukava, mutta kaikesta paistoi erittäin kauan nettideittaillut henkilö joka on niin monta turhaa reissua tehnyt, että syvyys esittelystä on kadonnut aikapäivää sitten. Tilalle tulee vain ulkoa lueteltua litaniaa jossa helposti unohdetaan se vastapuolen kuulustelu ;)
Kauan linjoilla roikkuneet, pitäkäähän välillä paussia niin palaudutte vähän :)
Tavallaan lyhyessä ajassa yrittää saada selitettyä faktat itsestä ja harrastuksista jne. Jutustelusta on luontevuus kaukana.
Noh pidin monta kuukautta paussia nettideittailusta ja huomasin pikkuhiljaa puhuvani "normaalisti". Jutut liukuivat omalla painollaan eikä tullut selitettyä tarpeetonta tietoa, joka ei siihen hetkeen kuulu.
Just vähän aika sitten tapasin erään hemmon eräissä kekkereissä. Katseet kohtasivat ja hetken juteltiinkin niitänäitä. Ja sitten tämä kaveri alkoi luettelemaan harrastukset, lasten määrän ja huoltajuusasetelman, asumismuodon, ammatin ja koulutukset jne.
Sinänsä mukava jutustelu hieman kärsi. Toki tyyppi oli kuitenkin mukava, mutta kaikesta paistoi erittäin kauan nettideittaillut henkilö joka on niin monta turhaa reissua tehnyt, että syvyys esittelystä on kadonnut aikapäivää sitten. Tilalle tulee vain ulkoa lueteltua litaniaa jossa helposti unohdetaan se vastapuolen kuulustelu ;)
Kauan linjoilla roikkuneet, pitäkäähän välillä paussia niin palaudutte vähän :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Toisaalta turhanpäiväisiä lätisemällä ei kumpikaan saa toisesta tärkeitä tietoja, joten silloin ei ainakaan voi onnistua. Tai no joo, jos on joku keskivertoidiootti, jota kiinnostaa vain kemiat, niin sittenhän on ihan sama mitä puhutaan tai puhutaanko ollenkaan, mutta vähänkään järkevä ihminen kyllä tarvitsee niitä tietoja.
Minua turhauttaa tutustuminen livenä juuri siksi, että kiinnostavien tietojen saaminen toisesta on sellaisen vaivan takana.
Ihmisiä on erilaisia. Joillekin on tärkeää tietää toisesta faktoja, ja se on ihan totta, että niiden uteleminen kasvotusten tuntemattomalta ihmiseltä ei ole kovinkaan luontevaa. Nettideittiprofiilin ne kyllä menevät luontevasti ja ovat sitten heti nähtävillä.
Minulle - ja myös sellaiselle naiselle jota elämääni kaipaan - small-talkin aika tulee vasta sitten, kun tuntee toisen jo hieman pintaa syvemmältä.
Jotenkin tulee mieleen, että nettideittailua harrastaa paljolti juuri ne, joilla komminikointikyky on jo alkujaankin hakusessa.
Pari kommentoijaa puhuu siitä, että haluaa itse tietoa, mutta aloittajana tarkoitin kylläkin tätä antamis puolta. Eli toisin sanoen.... kaksi ihmistä kohtaa ja toinen heistä luettelee itsestään ulkoa opetellun, kauan sitten kirjoitetun kaavakkeen. Kysymättä tältä toiselta yhtään mitään. Ja oikeastaan ei se vissiin niin kiinnostavaa edes ole mitä se toinen sanoo. Vähän sama kun toistat samaa asiaa niin kauan, että se menettää merkityksensä, mutta on pakko toistaa kun ei tiedä miten muuten edetä.
Hallaveille... Joo samoilla ajatuksilla liikun, mutta kyllä vähän kritisoin tota nykymeininkiä muutenkin. Ruudun ääressä istumista. Tavallaan menetetään se luontainen sosiaalinen kyky, jos se on ollut olemassa. Kun pitää paussia pitempään niin tosiaan huomaa itsekkin kun sellainen luontevuus palaa.
7 10.. Mitä pahaa kemioissa muuten on? Eikö ole parempi tulla toimeen toisen kanssa kuin tulla käytetyksi hyväksi jne blaablaablaablaa... oikeestaan en viitti vaivautua kun ajatusmaailmasi on melko yksioikoinen. Veikkaan, että on melko turhaa ajanhukkaa
En kirjoittanut vain omasta tiedonsaannista, vaan aika selvästi tietojen vaihdosta molemmin puolin. Mielestäni molempien pitää tietää toisesta riittävän paljon tärkeitä asioita, jos harkitsee pidempää tutustumista tai parisuhdetta. Siis toki joku kynnysykysymys voi kaataa mahdollisuudet äkkiäkin, mutta jos kaikki näyttää hyvältä niin pitää tietää tarpeeksi, jotta muodostuu kokonaiskuva ja tulee esiin tarpeeksi asioita, jotka voisivat suhteen onnistumisen vaikuttaa.
Ei kemioissa mitään pahaa ole, kyllä niilläkin on merkitystä. Luepa tarkemmin, kirjoitin "kiinnostaa vain kemiat". Kun jotkut haluavat tehdä valintoja vain kemioiden perusteella, kun on lätisty small talkia, niin se on minusta hyvin huono idea. Pelkkä kemia ei riitä, koska silloin siellä faktapuolella voi olla aivan liikaa epäkohtia. Ja sekin on minusta outoa, että annetaan pakit vain kemioiden puuttumisen verukkeella.
Hauska aloitus :)
Kyllä tämä voi pitää ihan paikkansa. Elämä pyörii niin kummallisissa kuvioissa nykyään monella tapaa, vaikkapa naamakirjassa, ettei enää osata rakentaa pitkiä lauseita saati sitten vakavampaa keskustelua yleensäkään elämänmenosta.
Sääli.
Nettideittailun sairas ilmapiiri on tosiaan totta ja kertoo enemmän itsensä "myymisestä" kuin kiinnostuksesta kohtaamaan toinen ihminen.
Kaikilla ei ole aikaa ja kiinnostusta tutustua syvemmin jokaiseen ehdokkaaseen, joten eikö ole ihan kätevää, että faktojen perusteella voi ensin tehdä karsintaa?
8 5 Ne faktat vois olla suoraan profiilissa. Mutta aika usein on näitä "Moi olen ja täytän koko tilan. Kysy lisää"- sankareita. Sit se menee sellaseks kuulustelu/monologi-litaniaksi. AP:n ajatus tais olla siinä miten netissä roikkuminen vaikuttaa normikäyttäytymiseen
Minulle on tullut sama fiilis aikoinaan nettitreffeillä joka tarkoitti sitä että nykyään en jaksa perustreffeillä yksinkertaisesti istua. Piste.
Sen lisäksi netistä tuli niin pinnallinen kylmien faktojen vertailupaikka jossa kuitenkin piti sen lisäksi tehdä joku ihmeellinen tunne-vaikutus (siis netissä, mitä ihmettä?) viestien perusteella sekä kaiken tärkeimpänä näin miehenä ollessa vaikutti olevan se onko minun kuvaani saatu sillä hetkellä juuri saatu sellaisen naaman kuva jota nainen haluaisi juuri silloin tapailla verrattuna niihin muihin kuviin joita hän on saanut.
Sen lisäksi oli monia katoamisia ja täysin ihmeellisyyksiä nettinaisten käytöksessä jota ei voi ymmärtää aikuisilta ihmisiltä.
Käytännössä nykyinen deittikulttuuri ja erityisesti nettikokemusten myötä karttunut tieto miten hommat etenevät tai eivät etene on saanut minut siihen pisteeseen ettei edes kiinnosta enää etsiä tai hakea seuraa.
Vähän surkeaa kun ajattelee että on suhteellisen fiksu, hellä ja hauska, ok-näköinen vähän päälle kolmekymppinen mies jolla varmasti olisi paljon annettavaa parisuhteeseen.
En usko että ainakaan minun kohdallani kyse on vain jostain tauosta vaan kyllä tämän on lopullista.
Nettideittiin ei ole enää paluuta ja jo normitreffeille meno on alkanut tuntua joko rasittavalta tai vain tylsältä. Rentous on siitä kaukana.
Tietysti miehen tapauksessa kun ei ole aktiivinen niin seurauksena on sinkkuus.
Toisaalta mieluummin sinkkuna kuin väkisin suhteessa tai tuossa deittiruletissa pyörimässä.
Kannattaa miettiä onko se nettideitti oma homma jos siitä tulee huono fiilis.
Tahdon painottaa vielä etten tahdo syyllistää netissä olevia naisia mistään koska onhan selvä että jos tarjontaa miehistä on yllin kyllin niin ehkä kokee ettei jaksa keskittyä yhteen ja rima on korkealla sekä toisaalta ehkä voi kokea ettei sitä toista tarvitse kohdella asiallisesti koska eihän häntä edes tunne.
Mitä tulee treffeihin netistä niin parhaat olivat ne joihin mentiin ihan kavereina ilman sen kummempaa. Ongelma on vain se että samalla tiedät että nainen tapailee "kavereina" muitakin joten se on oikeastaan ihan sama kuvitteletko että ne ovat treffit vai eivät koska lopputuloksena päädyt vain kaveriksi kuitenkin.
On vain ihmisiä joille nettideitti ei sovellu ja toisaalta on ihmisiä jotka eivät pidä treffailusta ylipäätään.
Itsestäni huomasin tavattuani tarpeeksi tietyn määrän naisia ettei kiinnosta mennä enää esittelemään itseään yksillekään tikusta asiaa treffeille.
Tässä odottelen siis lähinnä kuolemaa ja lottovoittoa että törmään siihen naiseen jossain muualla elämässä.
Joo usein se on sitä, että lukemassa käydään heti kaikki viestit mutta ei osata vasta kuten hyviin tapoihin kuuluu, että asiallisiin jotain vastaisi. Monessa palvelussa paljon "mykkiä".
Toi tinder taitaa olla alansa huipentuma. On jo todettu, että ulkonäkö miellyttää, mutta luoja varjele jos joku ottaa kontaktia niin äkkiäkös singahtaa x-osastolle. Tai ei äkkiä. Viikon toljottelun jälkeen joidenkin kohdalla