Tunnettu skeptikko Lauri Gröhn väittää, ettei ilmastomallit kykene toistaiseksi ennustamaan emergenttejä ilmastonmuutoksia.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158580-ilmaston-emergentit-muutokset
Hänen antamansa esimerkki ei kuitenkaan ole kovin selkeä. Onko meriin sitoutuva lämpö muka jokin epälineaarinen tai uusi ilmiö?
Selvänä esimerkkinä emergenssistä näkisin pilvien muodostuksen, jossa mm. ilmakehän läpinäkyvyys muuttuu epälineaarisesti. Olomuodon muutokset ovat muutoinkin hyviä esimerkkejä emergenssistä, niissähän syntyy jotain, mitä aiemmin ei systeemissä ollut.
Eikös olomuodon muutoksiin liittyvät ilmiöt olekin menneet eniten pieleen ennusteissa? Aerosolit, pilvet ja merijään määrät?
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158580-ilmaston-emergentit-muutokset
Hänen antamansa esimerkki ei kuitenkaan ole kovin selkeä. Onko meriin sitoutuva lämpö muka jokin epälineaarinen tai uusi ilmiö?
Selvänä esimerkkinä emergenssistä näkisin pilvien muodostuksen, jossa mm. ilmakehän läpinäkyvyys muuttuu epälineaarisesti. Olomuodon muutokset ovat muutoinkin hyviä esimerkkejä emergenssistä, niissähän syntyy jotain, mitä aiemmin ei systeemissä ollut.
Eikös olomuodon muutoksiin liittyvät ilmiöt olekin menneet eniten pieleen ennusteissa? Aerosolit, pilvet ja merijään määrät?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä Late on enemmin kuulu inttämisestään ja palstasensuuristaan kuin skeptisyydestä.
Ihan SkS kamaa tämä Late.
Esim. ohueen vesikerrokseen syntyy Benardin soluja kun vettä lämmitetään pohjasta.
Epälineaarista jos mikä.
http://coatings.mst.edu/media/research/coatings/images/v9i1 bernard cell img1.jpg
http://www.sciencephoto.com/image/92564/350wm/C0028323-Rayleigh-Benard_Convection_Cells-SPL.jpg
Jäädytä vettä ja ->lumikide, jonka muotoa ei voi ennustaa, jopa selittäminen ollut kvanttifys. vaikeeta.
Fraktaalista ja sekin siis epälineaarista.
Vielä yksi esimerkki,
Termodyn tai muusta kirjasta löytyy graafia että jos lämmität jäätä
niin syöttämällä energiaa nousee lineaarisesti sitten jämähtää vaakasuoraan ja lämpötila on tasan 0 vaikka syötät energiaa koska se menee faasimuutokseen, eli muuttumiseen vedeksi, Sitten taas nousee aika lineaarisesti mutta sitten taas jämähtää vaakasuoraan kun energia menee höyrystämiseen..
eli kaksi epälineaarisempaa mutkaa, suoraa viivaa, koska vedellä on faasimuutoksia.
En tiedä tarkoittiko Gröhn näitä, ehkä pikemminkin merivirtain ja merisysteemien isoja systeemejä.
Mutta pointti on nyt se että ei pitäisi olla suuri olisi ihme jos systeemi ei käyttäydy lineaarisesti kaikilta osin kun siinä on vettä ja eri faaseja...
Vai mitä ?
Haamulla on esimerkkejä emergenteistä ilmiöistä. Gröhnillä ei ollut, enkä usko, että hän tarkoitti auringon lämmittävän merta pohjasta päin.
Ja mitä enemmän noita emergenttejä ilmiöitä sitten löytyy, sitä enemmän voidaan olettaa ilmastomallien menevän pieleen, jos ne eivät kykene niitä mallintamaan?
Kahvikupissakin taitaa syntyy Benardin soluja eikä sitä kylmä pöytä lämmitä.
Ainakin mulla synty muutama h sitten, tuli näkyväksi kun kaadoin maitoa.
Benardin solut oli sellainen hmm..enempi analoginen vastaesimerkki ei kirjaimellinen.
Meressä taitaa kuitenkin merkittävintä olla ne virrat ja pyörteet "akanvirrat" ja virtausfysiikka on tunnetusti hyvin vaikea hallita täsmällisen matemaattisesti ( ja käytännössä kuten fuusiovoimalaoiden suunnittelijat tietää).
Monet fraktaaliset ja kaoottiset ilmiöt tuli pienmittakaavassa esiin tai tunnetuiksi vasta 1980-luvulla. Esim. Feigenbaumin vakio = 4.669 20 löydettiin vasta 1978.
Jäätelöpaketin kun tuon pakastimesta huoneeseen niin jää vaan lisääntyy vaikka se lämpenee.
Tarviiko tässä edes muuta todistetta epälineaarisuudesta ? Ja osasiko Denialistit tätä mallintaa ja ennustaa ? Ei .. ;D
Oletko kat yksinkertainen vai yritätkö esittää sellaista?
Ilman lämpötilan laskiessa jäätelöpaketin ympärillä suhteellinen kosteus nousee jolloin osa vesihöyrystä tiivistyy nesteeksi kylmän jäätelöpaketin pintaan. Ihan luonnollinen ilmiö.
Eipä näy sullekaan olevan niin yksinkertaista kun luulet sen olevan nestettä.
Se HUURTUU jääksi.
Ja sitten jos otetaan vielä mittakaava ero aikaan niin 27 triljoonan kilon etelämanner vs 1 kilon jäätelopaketti vastannee lämpötilaero ym massa / efektiiviset pinta-alat huomioden karkeasti suuruusluokaltaan 20e6 mittakaavaa elikkä
-30 sekuntia jäätelön elämää =vastaa=> 20 vuotta mannerjäätikköä
-5 min -"- =vastaa=> 200 vuotta mannerjäätikköä
-30 min -"- vastaa 1200 vuotta mannerjäätiikköä.
Eli alussa jää voi lisääntyä mutta
lopulta jäätelö ja mannerjää sulaa.. jos lämpöä on tarpeeksi kauan.
Jään muutos ei ole kummassakaan lineaarista..
Taas on katilla ihan omat termit.
Tarkoitat varmaankin härmistymistä?
Joo mutta popula ei tunne hienoja sanoja, tuttu insinöörikään ei tuntenut esim. sublimoitumiskäsitettä
(Tämä ei ole Nature vaan populistien meedia.)
Meinaatko tosissasi että siellä tapahtuu sekunnin osissa se muutos mitä sinun tötterösi kanssa, eli etelämantereella tapahtuu muutos sekunneissa -20 asteen pakkasesta 20 asteen lämpöön?
Taidat tosiaan olla yksinkertainen katti. Pakastimesta otetun jäätelöpakkauksen pintaan syntyy kuuraa, ei huurretta.
Etelämantereella on se ero jäätelöpakettiin verrattuna, että siellä ollaan koko ajan pakkasen puolella ja siinä on sata metriä paksu lumihanki eristeenä jään päällä. Lämpötilan pitäisi nousta yli 20 astetta ennenkuin Etelämanteereen jäätikkö alkaisi sulamaan ja sittenkin se kestäisi helvetin kauan sulaa.
Siellä etelässä on kuura, täällä huurre.
Minä koitin jo ottaa siinä mat. arviossa huomioon että pakkasella ollaan pääosan E-mannerta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huurre
"Kylmän juomapullon tai -lasin pintaan syntyy kastetta, ei huurretta, sillä pullon pinta ei yleensä ole pakkasen puolella. Pakastimesta otetun jäätelöpakkauksen tai pullon pintaan syntyy kuuraa, ei huurretta, sillä kuura härmistyy suoraan näkymättömästä vesihöyrystä kiinteään olomuotoon. Sen sijaan pakastimen sisään sen jäähdytysritilään saattaa syntyä huurretta."