Ei se voi ihan sattumaakaan olla että menneen kesän ja kuluvan syksyn aikana ohimennen kanssani jutelleissa ennestään tuntemattomissa naisissa on yhdistävänä piirteenä nuoruus, olihan siinä pari ulkomaalaistakin ja on olleet todella mukavia nuoria naisia. Tänäänkin yksi nuori ja nätti parikymppinen nainen alkoi melkeinpä flirttailemaan ja teki jopa aloitteen siihen jutusteluun, jäi hyvä mieli ainakin minulle ja varmaan hänellekin. Oikeastaan täällä palstallakin olen ollut huomaavinani että nuoremmat naiset ei ihan niin kovasti tuomitse meidän palstan miesten mielipiteitä kuin vanhemmat.
Onko se niin että jo kolmikymppisenä naiset jännäjyystäreiden ja pelimiesten kanssa pelmuttuaan ovat niin pettyneitä miehiin että niille kaikille pitää näyttää nyrpeää naamaa eikä vahingossakaan tehdä minkäänlaista aloitteen tapaistakaan mutta parikymppisenä heillä ei ole vielä pettymysten taakaa painolastina ja voivat rennosti jutella miehille. Vai onko kolmekymppinen nainen vain niin omanarvontuntoinen ettei voi alkaa juttelemaan ihan periaatteesta koska miehen kuuluu tehdä aloite? Kertokaan palstan naiset mistä se johtuu tuo selvästi tuleva iän myötä kylmeneminen ja miksi se tulee niin nopeasti, onkohan tällainen länsimainen seurustelu/deittailukulttuuri liian kuluttavaa teille henkisesti, liian paljon liian nopeasti ja sitten tulee seinä vastaan?
Onko se niin että jo kolmikymppisenä naiset jännäjyystäreiden ja pelimiesten kanssa pelmuttuaan ovat niin pettyneitä miehiin että niille kaikille pitää näyttää nyrpeää naamaa eikä vahingossakaan tehdä minkäänlaista aloitteen tapaistakaan mutta parikymppisenä heillä ei ole vielä pettymysten taakaa painolastina ja voivat rennosti jutella miehille. Vai onko kolmekymppinen nainen vain niin omanarvontuntoinen ettei voi alkaa juttelemaan ihan periaatteesta koska miehen kuuluu tehdä aloite? Kertokaan palstan naiset mistä se johtuu tuo selvästi tuleva iän myötä kylmeneminen ja miksi se tulee niin nopeasti, onkohan tällainen länsimainen seurustelu/deittailukulttuuri liian kuluttavaa teille henkisesti, liian paljon liian nopeasti ja sitten tulee seinä vastaan?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kukaan nainen ei juttelisi sulle kasvotusten jos tietäisi mikä olet miehiäsi mielipiteinesi tällä palstalla. Miksi kukaan sinkkunainen täällä pitäisi susta tai haluaisi tutustua suhun? Siinä ero, ei liity mitenkään ikään.
No eihän naiset ole koskaan jutellut minulle ainakaan kasvotusten joten onko se ihme jos on katkera naisia koskaan. Ja mukavia naisiahan suomesta on vaikea löytää jos niitä on lainkaan. Niinhän se on että nuorena naiset ei ole kokeneet niitä jännämiesten nyrkkihippoja vielä niin paljoa mutta 30 vuoden jälkeen naisilla on niistäkin jo kokemusta että vihaavat miehiä.
No mä olen huomannut itsessäni just ehkä päinvastaisen ilmiön. Iän myötä on tullut pehmeämmäksi.
Nuorempana se hyvä itsetunto saattoi lipsahtaa joskus koppavuuden puolelle. Nykyään siitä on terävimmät kulmat hioutuneet pois.
Ja onhan se huomattu moneen kertaan täälläkin, kuinka naiivisti jaksan uskoa siihen oikeaan ja todelliseen rakkauteen, eli ehkä senkin takia olen säilyttänyt positiivisen asenteen miehiä kohtaan enkä ole toivoani menettänyt. Tyhmää tai ei, elämä on ainakin kivempaa näin :)
Allekirjoitan pimppalooran toteamuksen. Nuorempana oli paljon epävarmempi itsestä ja kun miehistä ei ollut minkäänlaista kokemusta, oli heidän seurassaan jotenkin aina vaivautunut olo. Ei oikein tiennyt miten käyttäytyä. Nykyään osaa ottaa rennommin eikä jännitä miesten seurassa.
Siinä jännittämisessään nuorempana oli oikeastaan paljon itsekkäämpi, kun suurimman osan aikaa keskittyi miettimään mitä se toinen minusta ajattelee eikä muistanut oikeasti tutustua vastapuoleen. Olen jopa kuullut miehen suusta jopa, että "Oot huippu, kun sun kans on niin helppo olla ja jutella.".
Ja kyllä sitä optimismia on pakko pitää yllä, vaikka ehkä vähän tarkkanäköisemmäksi on tullutkin. Ihan joka fuulaan ei mene niin helposti. Ja se, että täällä laukoo totuuksia, ei tarkoita sitä, että jokaista miestä heti ripittäisi oikeessa elämässä. Harvemmin on tullut tarvettakaan, koska useimmat on niin fiksuja ettei möläyttele sellaisia mitä palstapojut täällä. :)
Kyllä mukavimpia ovat noin nelikymppiset naiset. Ja aidoimpia, kolmekymppiset ovat vielä sellaisia feikkejä.
Samaa mieltä. Itse näin reilu kolmekymppisenä miehenä olen huomannut, että esim. yöelämässä kolmekymppiset naiset ovat melkeinpä kaikkein vaikeimmin lähestyttävä ikäryhmä. 40 naiset ovat tosiaan aidompia ja rennompia.
Kaksikymppinen tyrkylle tullut neitokainen oli varmasti työssä ja tuli iskemään sinua, kun näki naamastasi, että olet puutteessa. Parista kymmenestä eurosta voi tuollainen narkkaritypy tyytyä vaikka keneen :)
Eipä ollut eikä ollut myöskään narkkaritypy :)
Sun pitäis miettiä että mihin sun mukavuusgeeni on kadonnu, vai onks sulla sitä koskaan ollukaan?
Totta, se katosi kai liian suuriin pettymyksiin liian nuorena mutta se on vain piilossa, kyllä se aina tarvittaessa löytyy jos joku osaa tulla sitä esiin kaivamaan.
Jos täällä palstalla tuomitaan, niin syynä voipi olla se että yli 40-vuotiaiden lapset ovat juuri sitä ikäluokkaa joiden kimpussa sedät mielellään olisivat.
No sanotaanpa tästä palstasta sen verran, että tähän palstaan tottumattomasta saattaa tuntua, että tää on täynnä täysin kilahtaneita miehiä. Uusien naiskirjoittelijoiden vastaanotto on aivan karseaa. Olin itsekin häippäistä heti alkuunsa kun vaikutti ettei palstalla ole yhtään täysjärkistä ihmistä ja vastaukseksi tuli jotain epäasiallista tai tosi töykeää tekstiä.
Mutta on sitä itselläkin tullut väiteltyä ja vängättyä täällä ties mistä. Nykyään on oppinut jo tuntemaan ne tyypit, joiden kanssa ei saa mitään asiallista keskustelua aikaiseksi ja juttelu menee ihme jankkaamiseksi. Mutta on myös ollut keskusteluita, joissa joku on saattanut väittää mielestäni jotain aivan käsittämätöntä, mutta sitten osannut selittää ja perustella ajatuskulkunsa niin hyvin, että on saanut minutkin ymmärtämään aivoituksiaan. Ja yleensä oon aika kiinnostunut kuulemaan ja selvittämään miksi joku käyttäytyy, sanoo tai ajattelee jotenkin. Yleensä kaikelle löytyy kuitenkin jokin looginen selitys.
Tuomitsevuus ei nyt välttämättä oo ikäkohtainen kysymys lainkaan vaan riippuu enemmänkin persoonasta ja siitä miten tynnyrissä on kasvanut ja miten ehdoton on omissa mielipiteissään. Itseäni ärsyttää yli kaiken ihmiset, jotka ovat tietävinään jostain asiasta kaiken eivätkä oikeasti tiedä, mutta paasaavat vain omaa juttuaan eivätkä ole kiinnostuneita kuulemaan muiden mielipiteitä. Tai rutiineihin jumittuneet ihmiset, jotka ovat oppineet toimimaan vain sillä yhdellä tavalla ja kaikki muu on kauhistus ja väärin.
Itse näin parikymppisenä, vähän lähempänä kolmeakymppiä kuin kahtakymppiä olevana naisena koen olevani aika avoin erilaisten tuttavuuksien tai miesten suhteen. En halua liian hätiköidysti ketään tuomita, eikä minulla oo mitään tarvetta lytätä, mollata, pelailla tai loukata miehiä huvin vuoksi. Sen suhteen oon kuitenkin tarkka kenet sitten suhteeseen kelpuutan. Oon aika huono aloitteiden tekijä, mutta se ei oo koskaan johtunu siitä, että ajattelisin olevani joku norsunluutornissa istuva prinsessa, jota täytyy liehitellä. Lähinnä olen joskus saattanut toivoa, että joku mies tekisi aloitteen ja morkannut siitä itseäni jos joku tilanne on mennyt sivu suun. Uskon kuitenkin olevani kohtuu helppo lähestyttävä kun en oo minkään omahyväisen bitchin näköinen ja oon kohtelias kaikille.
Luulen, että tuo seurustelu/deittailukulttuuri on aika kuluttavaa monellekin. Osaksi se on niin keinotekoistakin tutustumista. Ei vaan jaksais notkua missään deittisivustoilla ja etsimällä etsiä jotain. Jotenkin uskonkin enemmän siihen, että "se oikea" löytyy todennäköisimmin kun ilman mitään hampaat irvessä etsintää ja jäykistelevää treffipönötystä tutustuu vaan erilaisiin ihmisiin ja käy erilaisissa paikoissa, ja huomaakin sitten, että tuossahan se onkin :)
Mun huumorintajuun uppoo palstajannujen sutkautukset ihan täysin. :-D Oon kyl aina ollu tekemisissä suorapuheisten miesten kans (esim työpaikalla) et tiän et niiden suusta voi tulla mitä tahansa ja harvapa Naisasialuuseria lukuun ottamatta mitääb pahaa tarkottaa. Naisasialuuseri taas on kertonut olevansa sairas joten häntä hellikäämme.
Sillä tapaa parikymppiset naiset toki ovat mukavampia kuin esim. kolmekymppiset naiset, että heidän kanssaan on helpompi päästä seurustelusuhteeseen. Siis jos on sellainen mies ominaisuuksiltaan kuten iältään, että edes joku parikymppinen nainen hänet haluaa omakseen. Keskimäärinhän myöhemmin naisten vaatimukset seurustelukumppanin laadun suhteen nousevat. Periaaatteessa minkä ikäinen nainen tahansa voi olla minusta yhtä lailla mukava luonteeltaan, mutta miten mielellään seurustelisin kunkin kanssa on sitten eri asia että "kelpuuttaako" nainen minut.
en tuossa avauksessa oikeastaan edes mennyt niin pitkälle kuin seurusteluun asti vaan ihan jo pelkästään sitä tarkoitin että parikymppiset naiset tuntuu olevan paljon mukavamman oloisia ja vastaanottavaisempia jutusteluun ja tutusteluun ihan tavallisissakin tilanteissa.
Johtuisikohan ihan siitä, että kolmikymppiset yleensä seurustelevat, joten he käyvät baareissa lähinnä vain omien kavereittensa kanssa, joten he eivät ole ns. haku päällä? Moni kaksikymppinen taas käy baareissa nimenomaan siksi, että löytäisi seurustelukumppanin.
Käyväthän kaksikymppisetkin baareissa kavereidensa kanssa. Ja kyllä kolmekymppisetkin ihmiset käyvät baareissa seuraa etsimässä ja jos olisi jokin tilastotieto, että kuinka moni 30-v on sinkku, niin varmaankin kohtuullisen iso prosentti. Jos ravintoloista puhutaan, niin sitä en osaa sanoa että miten paljon on sellaisia ihmisiä, joilla ravintoloissa käyntiä lisää se että on sinkku, joko suorasti tai epäsuoraan. Suorasti sikäli että tietoisesti on seuranhaku mielessä. Epäsuorasti sikäli että sekä sinkku- ja varatut kaverit pyytää mukaan ja ei ole seurusteluun liittyviä esteitä etteikö vosi tulla mukaan. Jotkut sinkut taas ovat jo kolmekymppisenä saattaneet todeta, että ravintoloista ei löydy mitään ja näin epäsuorasti pienentävät sinkkujen osuutta ravintola-asiakkaista.
Ei ollut baarissa tuo eilinen kohtaaminen.
On totta mitä sanot nuorista naisista.
Toki löytyy niistäkin koppavia, mutta toisaalta myös kurpat ovat erityisen tunnettuja siitä että katkeruus on lähes haistettavissa.
Nuori kaunis nainen joka on vielä mukava, on myös vetävä.
Itse voisin sanoa, että mukavuusgeeni jonka sanot, menee sarjaan markkina-arvo; kun nainen rapistuu, häneltä alkaa laskea markkina-arvo ulkoisesti, mutta näemmä myös sisäisesti.
Tästä syystä vanhemman miehen tulee ottaakin aina saadessaan nuori ja kaunis nainen, joka on vielä mukavakin.
Muu olisi silkkaa resurssien hukkaan heittämistä.
Ja kuten täälläkin voimme nähdä, voivat kurpat hinnoitella itsensä kuin nuoret naiset ja olla aidon hämmästyneitä kun kukaan ei ole maksamassa enää sitä hintaa.
Mitä ne eivät ymmärrä, on se, että vaikkapa sellainen 22 vuotias neitokainen pitää arvonsa vielä vuosikausia, kyseessä on siis kestävä sijoitus, jossa kumpikin osapuoli voittaa.
"Onko se niin että jo kolmikymppisenä naiset jännäjyystäreiden ja pelimiesten kanssa pelmuttuaan ovat niin pettyneitä miehiin"
Tämä myöskin pätee.
Kullikarusellien jälkeen yritetään kestää omat paskat valinnat kostamalla se kaikki kilteille ja kunnon miehille, joko siten että yritetään huijata heidän rahat avioliiton kautta (mihin kuuluu totta kai ajoittainen pettäminen jos niin on ollakseen), tai sitten muuten vain heihin suhtaudutaan kuten olisi pitänyt suhtautua jo alunperin jännämiehiin.
Se sanonta tyhmästä päästä, josta kärsii koko kroppa, tulee nyt väkisinkin mieleen.
Näin ollen jos saat nuoren naisen ja olet kunnon mies, niin pelastat hänet samalla näiden lorttoporttojen kohtalolta.
"Onko se niin että jo kolmikymppisenä naiset jännäjyystäreiden ja pelimiesten kanssa pelmuttuaan ovat niin pettyneitä miehiin että niille kaikille pitää näyttää nyrpeää naamaa eikä vahingossakaan tehdä minkäänlaista aloitteen tapaistakaan mutta parikymppisenä heillä ei ole vielä pettymysten taakaa painolastina ja voivat rennosti jutella miehille?"
Asia on juuri noin. Kun sinua on huijattu, kusetettu ja petetty pari kymmentä kertaa, niin se lapsenomainen avoimuus ja luottavaisuus muihin ihmisiin katoaa.
Voit kokeilla samaa koiran kanssa: hakkaa ja piiskaa sitä, ja kohtele väkivaltaisesti. Katsotaan sitten miten koira käyttäytyy. Varmaan on aika säikky ja jopa hyökkäävä ketä tahansa ihmistä kohtaan.
Nuo jyystäjäkarjujen pilaamat naiset ovat vaan, hmm, pilalla.
Ihmettelen kovasti missä ihmeen ghetoissa te oikein asutte, kun elinpiirinne on tuollainen? Pelkkää viinanhuuruista sekoilua, väkivaltaa, "jännäkarjuja" ja "jakarihuoria"...? Ei mitään hyvää missään asiassa? Ei vastaa minun käsitystäni tavallisesta suomalaisesta elämisestä ns. normiympäristössä. Vai onko ne omat linssinne niin vääristyneet, ettette osaa havainnoida maailmaa realistisesti?
Niin ja kyllä huonosti kohdeltu koirakin voi oppia luottamaan ihmisiin, kun sitä kohdellaan oikein ja lempeästi. Riippuu tapauksesta ja kouluttajan taidoista, ei voi suoraan yleistää.
Siksipä teidän palstanaisten pitää kohdella meitä huonosti kohdeltuja miehiä oikein ja lempeästi.
Lainaan edellistä vielä mihin kommentoin:
"Voit kokeilla samaa koiran kanssa: hakkaa ja piiskaa sitä, ja kohtele väkivaltaisesti. Katsotaan sitten miten koira käyttäytyy. Varmaan on aika säikky ja jopa hyökkäävä ketä tahansa ihmistä kohtaan.
Nuo jyystäjäkarjujen pilaamat naiset ovat vaan, hmm, pilalla."
Ethän suinkaan tarkoittanut, että hyvä kohtelu koskisi vain teitä miehiä, mutta itse saatte arvostella, haukkua ja pilkata naisia, varsinkin niitä joita on huijattu, petetty ja kaltoinkohdeltu?
Oisko yksinkertainen syy se, että useimmat kolmikymppiset naiset ovat varattuja, perheellisiä jne.? Joo, kyllä sitä varattunakin jutellaan ja huomioidaan naapurin mummot ja aikamiespojat, mutta eipä kai sitä suuremmin ole tarvetta jäädä tuntemattomien miesten kanssa flirttailemaan, kun kotona se haniskuukkeli odottaa.
Kaksikymppisiä sinkkunaisia on enemmän kuin kolmekymppisiä.