Taas tietokilpailukysymys

Keksikäähän lisää.

Sen verran voin vihjata, ettei oikeaan vastaukseen sisälly mitään hävytöntä, eikä muutenkaan alatyylistä.

"Muistaakseni Löttötuohi paikkana löytyy jostain Nurmeksen läheltä."

Mutta siellä vierailemisesta sanonnassa ei ole kyse.

En minä siihen kysymykseen vastannutkaan. Kerroin vain, mitä löttötuohi tarkoittaa.

Hakro kirjoitti:

En minä siihen kysymykseen vastannutkaan. Kerroin vain, mitä löttötuohi tarkoittaa.

"Kerroin vain, mitä löttötuohi tarkoittaa. "


Ei se sanonta nyt ihan sitä piilo- tai pakopaikkaa alkuperäismerkityksessä tarkoita.

Mutta kerronpa vastauksen: Löttö on karkeampitekoinen tuohivirsu. Niitä käytettiin kaskenpoltossa, jolloin maaperän kuntta piti saada täysin poltettua, ja tässä tavoitteessa palavaa kaskea vierrettiin paikasta toiseen. Kasken viertäjät joutuivat kävelemään polton takia vielä punaisena hehkuvalla maaperällä, jossa nahkaiset jalkineet olisivat menneet pilalle.
Löttötuoheen meno tarkoitti siis alunperin lötön tekotarpeiden hakemaan menoa. Löttötuoheen mentiin, kuten suomen kielen sanonnoissa mennään vaikkapa marjaan, kalaan tai heinään, ei siis näiden luonnontuotteiden sisään, kuten sijamuodosta voisi äkkiseltään päätellä. Tässä tapauksessa metsään häivyttiin siis tuohta kiskomaan. Sanontaa oli helppo laajentaa käsittämään muitakin häipymisiä koskevaksi, sillä löttötuoheen mentäessähän ihminen katoaa pois toisten silmistä metsän peittoon.

Sanonnan kohdalla vitsi piilee siinä, että entisajan ihmiset yleisesti tiesivät tuohen kiskonnan onnistuvan vain muutaman viikon ajan alkukesästä. Jos siis näinä aikoina, lokakuussa jonkun sanotaan häipyneen löttötuoheen, kuulijat tiesivät heti, että häipymiselle ei ollut pitäviä perusteita. Siksi sanontaa käytettiin myös silloin, kun haluttiin kiertotietä vihjaista, että joku on ilman yleisesti hyväksyttävää syytä poistunut paikalta tai vastuualueeltaan.

Sanonta löttötuoheen lähdöstä koki uuden tulemisen viime sotien aikana savolaisten ja muiden itäsuomalaisten rintamamiesten keskuudessa. Armeijan hierarkkisesti järjestetyissä toiminnoissa ei-toivottuja ja muutenkin tylsiä tehtäviä lankesi rivimiehille jatkuvasti, ja sitä myötä myös hyviä syitä häipyä välillä “löttötuoheen”, eli pois esimiesten silmistä. Mutta ehkä tätäkin enemmän sanontaa löttötuoheen lähtemisestä käytettiin tapauksissa, jolloin jonkun aseveljen arveltiin häipyneen käpykaartiin.

Juntinerkki kirjoitti:

"Kerroin vain, mitä löttötuohi tarkoittaa. "


Ei se sanonta nyt ihan sitä piilo- tai pakopaikkaa alkuperäismerkityksessä tarkoita.

Mutta kerronpa vastauksen: Löttö on karkeampitekoinen tuohivirsu. Niitä käytettiin kaskenpoltossa, jolloin maaperän kuntta piti saada täysin poltettua, ja tässä tavoitteessa palavaa kaskea vierrettiin paikasta toiseen. Kasken viertäjät joutuivat kävelemään polton takia vielä punaisena hehkuvalla maaperällä, jossa nahkaiset jalkineet olisivat menneet pilalle.
Löttötuoheen meno tarkoitti siis alunperin lötön tekotarpeiden hakemaan menoa. Löttötuoheen mentiin, kuten suomen kielen sanonnoissa mennään vaikkapa marjaan, kalaan tai heinään, ei siis näiden luonnontuotteiden sisään, kuten sijamuodosta voisi äkkiseltään päätellä. Tässä tapauksessa metsään häivyttiin siis tuohta kiskomaan. Sanontaa oli helppo laajentaa käsittämään muitakin häipymisiä koskevaksi, sillä löttötuoheen mentäessähän ihminen katoaa pois toisten silmistä metsän peittoon.

Sanonnan kohdalla vitsi piilee siinä, että entisajan ihmiset yleisesti tiesivät tuohen kiskonnan onnistuvan vain muutaman viikon ajan alkukesästä. Jos siis näinä aikoina, lokakuussa jonkun sanotaan häipyneen löttötuoheen, kuulijat tiesivät heti, että häipymiselle ei ollut pitäviä perusteita. Siksi sanontaa käytettiin myös silloin, kun haluttiin kiertotietä vihjaista, että joku on ilman yleisesti hyväksyttävää syytä poistunut paikalta tai vastuualueeltaan.

Sanonta löttötuoheen lähdöstä koki uuden tulemisen viime sotien aikana savolaisten ja muiden itäsuomalaisten rintamamiesten keskuudessa. Armeijan hierarkkisesti järjestetyissä toiminnoissa ei-toivottuja ja muutenkin tylsiä tehtäviä lankesi rivimiehille jatkuvasti, ja sitä myötä myös hyviä syitä häipyä välillä “löttötuoheen”, eli pois esimiesten silmistä. Mutta ehkä tätäkin enemmän sanontaa löttötuoheen lähtemisestä käytettiin tapauksissa, jolloin jonkun aseveljen arveltiin häipyneen käpykaartiin.

Lue lisää

Supervastaus ihmiseltä joka tietää jotain. Kiitos.