Vaivihkaa vastuualueelta poistumisesta on suomen kielessä sellaisia ilmaisuja, kuin vaikkapa häippästä, lähteä livohkaan tai lähteä lätkimään.
Itä-Suomessa tapahtumasta on näihin päiviin saakka käytetty sanontaa "lähteä löttötuoheen".
Kysymys kuuluu: Millaisen toimen toteuttamisesta tokaisu on eri merkitykseen lainattu?
Itä-Suomessa tapahtumasta on näihin päiviin saakka käytetty sanontaa "lähteä löttötuoheen".
Kysymys kuuluu: Millaisen toimen toteuttamisesta tokaisu on eri merkitykseen lainattu?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Yksi asiahan siitä tulee mieleen, mutta annetaan tietäjien kertoa oikea vastaus.
Likainen mielikuvitukseni keksi oitis yhden ruumiillisen toiminnon, jonka siistimiseen tuohia voisi käyttää.
Vastaus ei kuitenkaan ole se. Sääli.
Keksikäähän lisää.
Sen verran voin vihjata, ettei oikeaan vastaukseen sisälly mitään hävytöntä, eikä muutenkaan alatyylistä.
Muistaakseni Löttötuohi paikkana löytyy jostain Nurmeksen läheltä. Nimen historiasta en tiedä.
"Muistaakseni Löttötuohi paikkana löytyy jostain Nurmeksen läheltä."
Mutta siellä vierailemisesta sanonnassa ei ole kyse.
Löttötuohi on pako- tai piilopaikka.
Toisaalta "Löttötuohi on Öylättilän hallinnollisen alueen suurin kunta, joka satsaa voimakkaasti asukkaittensa hyvinvointiin."
https://sites.google.com/site/oylattila/löttötuohi
"Löttötuohi on pako- tai piilopaikka."
Kysymys kuului: Millaisen toimen toteuttamisesta tokaisu "lähteä löttötuoheen" on eri merkitykseen lainattu?
Niinpä vastaus ei ole oikea.
En minä siihen kysymykseen vastannutkaan. Kerroin vain, mitä löttötuohi tarkoittaa.
"Kerroin vain, mitä löttötuohi tarkoittaa. "
Ei se sanonta nyt ihan sitä piilo- tai pakopaikkaa alkuperäismerkityksessä tarkoita.
Mutta kerronpa vastauksen: Löttö on karkeampitekoinen tuohivirsu. Niitä käytettiin kaskenpoltossa, jolloin maaperän kuntta piti saada täysin poltettua, ja tässä tavoitteessa palavaa kaskea vierrettiin paikasta toiseen. Kasken viertäjät joutuivat kävelemään polton takia vielä punaisena hehkuvalla maaperällä, jossa nahkaiset jalkineet olisivat menneet pilalle.
Löttötuoheen meno tarkoitti siis alunperin lötön tekotarpeiden hakemaan menoa. Löttötuoheen mentiin, kuten suomen kielen sanonnoissa mennään vaikkapa marjaan, kalaan tai heinään, ei siis näiden luonnontuotteiden sisään, kuten sijamuodosta voisi äkkiseltään päätellä. Tässä tapauksessa metsään häivyttiin siis tuohta kiskomaan. Sanontaa oli helppo laajentaa käsittämään muitakin häipymisiä koskevaksi, sillä löttötuoheen mentäessähän ihminen katoaa pois toisten silmistä metsän peittoon.
Sanonnan kohdalla vitsi piilee siinä, että entisajan ihmiset yleisesti tiesivät tuohen kiskonnan onnistuvan vain muutaman viikon ajan alkukesästä. Jos siis näinä aikoina, lokakuussa jonkun sanotaan häipyneen löttötuoheen, kuulijat tiesivät heti, että häipymiselle ei ollut pitäviä perusteita. Siksi sanontaa käytettiin myös silloin, kun haluttiin kiertotietä vihjaista, että joku on ilman yleisesti hyväksyttävää syytä poistunut paikalta tai vastuualueeltaan.
Sanonta löttötuoheen lähdöstä koki uuden tulemisen viime sotien aikana savolaisten ja muiden itäsuomalaisten rintamamiesten keskuudessa. Armeijan hierarkkisesti järjestetyissä toiminnoissa ei-toivottuja ja muutenkin tylsiä tehtäviä lankesi rivimiehille jatkuvasti, ja sitä myötä myös hyviä syitä häipyä välillä “löttötuoheen”, eli pois esimiesten silmistä. Mutta ehkä tätäkin enemmän sanontaa löttötuoheen lähtemisestä käytettiin tapauksissa, jolloin jonkun aseveljen arveltiin häipyneen käpykaartiin.
Supervastaus ihmiseltä joka tietää jotain. Kiitos.