http://www.mol.fi/migration/pal012.pdf Katso ja ihmettele.Ei ihme että asuntoja ei helposti löydä kun tuon jengin asumisen tulee meikäläiset kustantamaan.
Tätäkö me todella haluamme
Zeta
3315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei!
Ja kiitos viestistä, johon vastaan kesälomien takia vasta nyt. Nykyinen
aravalainsäädäntö lähtee todellakin siitä, että ihmisen/kotitalouden tulot
ja varallisuus tarkistetaan silloin, kun hän hakee kunnan tai jonkin muun
tahon omistamaa arava-asuntoa. Jos henkilö täyttää asukasvalinnan kriteerit,
joihin kuuluu tulo- ja varallisuusrajojen lisäksi myös asunnon tarve,
hänelle voidaan myöntää asunto. Asunnossa saa asua niin kauan kuin haluaa,
jos vain maksaa vuokransa ja hoitaa muut asumiseen liittyvät velvoitteet.
Tuloja ei siis tarkisteta myöhemmin. Ideana on lakia säädettäessä ollut se,
että myös kunnallinen tai muu aravavuoka-asunto voi olla ihmisen oikea ja
pysyvä koti. Arava-asuntojen vuokra määräytyy ns. omakustannusperiaatteen
mukaan eli se kattaa asunnon rakentamisesta, ylläpidosta, korjauksista ja
huollosta aiheutuvat kustannukset. Etenkään uudempien vuokra-asuntojen
vuokrat eivät ole puoli-ilmaisia eikä kaupunki käsitykseni mukaan mitenkään
subventoi perittäviä vuokria. Sen sijaan pienituloiset vuokralaiset voivat
saada vuokransa maksamiseen tuloihin sidottua asumistukea. En näin juuri
lomalta tulleena muista, miten suuri osa esimerkiksi Helsingin kaupungin
arava-asuntojen vuokralaisista on tulorajat ylittäviä, mutta muistini mukaan
osuus on aika pieni. Se kertoo siitä, että vaurastuttuaan monet muuttavat
muihin asuntoihin, joko omaan tai sitten vapaarahoitteiseen vuokra-asuntoon.
Kaupunki omistaa myös ns. korkotukivuokra-asuntoja, joihin tapahtuvassa
asukasvalinnassa sovelletaan korkeampia tulorajoja kuin
aravavuokra-asunnoissa.NÄINKÖHÄN!!!!!
Oikeasti ikävä sitä aikaa, jolloin vuokra-asuntoni maksoi vain päivän nettopalkan. Nykyisin aika harva siihen pystyy. ( vuokra 40mk/kk tuntipalkka 9.50) "kämppä" oli ihan hyvä.
Vuonna 2000 vastaanottokeskusten toiminnasta aiheutuvat kustannukset olivat 189,7 milj.mk. Edellisenä vuonna kustannukset olivat 183,3 milj.mk. Kustannuksiin sisältyy mm. vastaanottokeskusten toimintamenot, turvapaikanhakijoille maksettavat toimeentulotukimenot, turvapaikanhakijoille annettavasta sosiaali- ja terveydenhuollosta ja tulkkipalveluista aiheutuvat menot.