Sattuma

Yleensä käytännön matematiikassa puhutaan pseudo-satunnaisluvuista. Haluttu määrä numeroita "sekoitetaan" kunnolla ja lähdetään käymään saatua listaa läpi kohdasta n. Usein aloituspisteenä käytetään aikaa tai siitä johdettua lukua. (näin karrikoidusti siis)

Saatu lista ei ole satunnainen vaan nojautuu johonkin sopivan hämärään kaavaan.

Satunnaisuutta itsesään on aika hankalaa määritellä. Sitä voisi ajatella tiedon puutteena. Ilmiö on satunnainen kun tiedämme korkeintaan mahdolliset seuraavat arvot mutta emme varmuudella mikä on seuraava. Sillähän ei sinänsä ole väliä miten esim. lukujono on konstruoitu, riittää kun seuraavaa arvoa ei tiedetä.

Tämä sattuman määritelyn mahdottomuus kai siinä oli, että todennäköisyyslaskennan matemaattinen pohja luotiin vasta 1900-luvulla venäläisen Kolmogorovin toimesta.

Kolmogorov loi vain matemaattisen rakenteen ja jätti sattuman määrittelemättä.

Hän määritti todennäköisyyden lukuna 1:n ja 0:n väliltä. Varman tapauksen tn. oli 1 ja mahdottoman 0 ja muut sitten siitä väliltä.

Tälle todennäköisyyden käsitteelle hän sitten laati järkevät laskusäännöt.(netistä saattaisi löytyä Kolmogorovin aksiomatiikka)

Tämä merkitsee tietysti nyt sitä että sattumaa ei ainakaan tähän mennessä kukaan ole pystynyt määrittämään. Ei siis ihme jos ihmettelet!