Valtiolle on edullista, että on tietty määrä työttömiä

Sosiaalitoimiston palveluissa on paljon illmaa, joita voi vapauttaa ja sosiaalityö kohdistaa muihin tarvittaviin asioihin. Työmarkkinatuen hakeminen ja monet lomakkeet ovat aivan turhia, kun virkamiehillä on jo valmiiksi kaikki tarvittavat henkilörekisterit. Kansalaispalkka on seuraava looginen askel. Valtio ei osaa vain selitää sitä itselleen vielä.

Myös lääkäripalveluissa on paljon ilmaa, joka ottaa turhaan aikaa ja vaivaa.

Pekka Susi kirjoitti:

Sosiaalitoimiston palveluissa on paljon illmaa, joita voi vapauttaa ja sosiaalityö kohdistaa muihin tarvittaviin asioihin. Työmarkkinatuen hakeminen ja monet lomakkeet ovat aivan turhia, kun virkamiehillä on jo valmiiksi kaikki tarvittavat henkilörekisterit. Kansalaispalkka on seuraava looginen askel. Valtio ei osaa vain selitää sitä itselleen vielä.

Myös lääkäripalveluissa on paljon ilmaa, joka ottaa turhaan aikaa ja vaivaa.

Lue lisää

yksinkertaisesti ajatelleen, työttömät edesauttavat paskan kiertokulkua. eli ytheiskunta on liikkeessä, mikä on parempi jos se pysähtyisi. ratkaisu löytyy liikkeestä ja erilaisuudesta. Tervetuloa hyväksymään itseämme siten, kuka me olemme, eikä siten, kuka meidän täytyy olla, kuten koululaitos meitä opettaa.

Pekka Susi kirjoitti:

yksinkertaisesti ajatelleen, työttömät edesauttavat paskan kiertokulkua. eli ytheiskunta on liikkeessä, mikä on parempi jos se pysähtyisi. ratkaisu löytyy liikkeestä ja erilaisuudesta. Tervetuloa hyväksymään itseämme siten, kuka me olemme, eikä siten, kuka meidän täytyy olla, kuten koululaitos meitä opettaa.

Lue lisää

koululaitos reformi hyväksyy ei vain tieteelliset saavutukset vaan myös KAIKKI muu kulttuuri. Nykyään jos tiede ei ole todistanut jotakin, niin asia ei pidä paikkaansa. Pitää myös tarjota riittävästi vaihtoehtokulttuuria kuin vain Tiedettä.

Ehkäpä tulevaisuuden opiskelu siirtyy kouluista kotiin tai itsenäisiin pienryhmiin. Monia opetettavia kouluasioita, ei kannata opettaa, koska ne ovat aivan tarpeettomia kuormittajaa. Vanhanaikaisia. Lapsi oppii paljon enemmän tekemällä sitä, mistä on henkilökohtaista kiinnostusta. Oman kiinnostuksensa kautta, lapsi oppii maailmaa, eikä tyhjänpäiväisesti ja tyhmästi pänttäämällä kaiken ulkoa, jotta asia jäisi pimentoon. Esimerkiksi kun minulla on asiaa valtiovirkailijalle, minä opiskelen sitä itsenäisesti ja ajan asiani siten, miten ymmärsin asiaa. Tämä kehittää itsenäisyyttäni ja oma-aloiteisuutteni. Koulupakko tuo ylimääräistä voiman tuhlausta vain siihen, että on vain läsnä koulussa. Eli kouluhyöty voi olla pahemmassa tapauksessa olla suhteessa 100:0. Pienryhmätyöskentely voi edesauttaa asiatuntijuutta, eli vieläkin syvemmin pohtia tiettyä dilemmaa.

Joskus on edullisempaa nukkua päivä kotona ja opiskella seuraavana päivänä kahden tai jopa viikon edestä. Jokapäiväinen koulupakko sysää aivot narikalle. Samoin työpaikka pakko. Mihin malliin Suomi kehittyy? Oma-aloitteisuuteen, jolloin ihmiset tajuavat itsenäisesti, missä mitä tarvitaan, vai pakottamiseen, jolloin ihminen luopuu luovuudestaan ja minkäänlaisesta reagoimisesta siihen, mikä olisi hyvä kehitys. Vanhana aikana, jossa piti lapioida maata, sellainen "orja" moraali, jossa henkilö ei sano "ei" päällikkölle, olikin edullista, sillä fyysinen työ piti olla tehtynä. Nykyään ihmisen tietoisuus on avartunutta globaaliselle muutokselle ja seuraava askel on tulla tietoiseksi omasta itsestään, jotta pystyisi toimimaan aktiivisesti ja saavuttamaan haluamansa paikassa missä haluaa olla.

pekka susi kirjoitti:

koululaitos reformi hyväksyy ei vain tieteelliset saavutukset vaan myös KAIKKI muu kulttuuri. Nykyään jos tiede ei ole todistanut jotakin, niin asia ei pidä paikkaansa. Pitää myös tarjota riittävästi vaihtoehtokulttuuria kuin vain Tiedettä.

Ehkäpä tulevaisuuden opiskelu siirtyy kouluista kotiin tai itsenäisiin pienryhmiin. Monia opetettavia kouluasioita, ei kannata opettaa, koska ne ovat aivan tarpeettomia kuormittajaa. Vanhanaikaisia. Lapsi oppii paljon enemmän tekemällä sitä, mistä on henkilökohtaista kiinnostusta. Oman kiinnostuksensa kautta, lapsi oppii maailmaa, eikä tyhjänpäiväisesti ja tyhmästi pänttäämällä kaiken ulkoa, jotta asia jäisi pimentoon. Esimerkiksi kun minulla on asiaa valtiovirkailijalle, minä opiskelen sitä itsenäisesti ja ajan asiani siten, miten ymmärsin asiaa. Tämä kehittää itsenäisyyttäni ja oma-aloiteisuutteni. Koulupakko tuo ylimääräistä voiman tuhlausta vain siihen, että on vain läsnä koulussa. Eli kouluhyöty voi olla pahemmassa tapauksessa olla suhteessa 100:0. Pienryhmätyöskentely voi edesauttaa asiatuntijuutta, eli vieläkin syvemmin pohtia tiettyä dilemmaa.

Joskus on edullisempaa nukkua päivä kotona ja opiskella seuraavana päivänä kahden tai jopa viikon edestä. Jokapäiväinen koulupakko sysää aivot narikalle. Samoin työpaikka pakko. Mihin malliin Suomi kehittyy? Oma-aloitteisuuteen, jolloin ihmiset tajuavat itsenäisesti, missä mitä tarvitaan, vai pakottamiseen, jolloin ihminen luopuu luovuudestaan ja minkäänlaisesta reagoimisesta siihen, mikä olisi hyvä kehitys. Vanhana aikana, jossa piti lapioida maata, sellainen "orja" moraali, jossa henkilö ei sano "ei" päällikkölle, olikin edullista, sillä fyysinen työ piti olla tehtynä. Nykyään ihmisen tietoisuus on avartunutta globaaliselle muutokselle ja seuraava askel on tulla tietoiseksi omasta itsestään, jotta pystyisi toimimaan aktiivisesti ja saavuttamaan haluamansa paikassa missä haluaa olla.

Lue lisää

Valtioreformi on laaja asia. Monia menoja voi supistaa opettamalla ja uskomalla kansalaisille vastuuta. Jos ihmisellä on avain kädessä, harva heistä heittää avaimen roskiin, sillä silloin ihminen ei pääse kotiin. Jos kuitenkin joku on epäkypsä ja heittää kotiavaimensa roskiin, niin se ei ole tragedia. Tähän tarvitaan varasuunnitelma, joka tulee avaa oven tai löytää avaimen tai tuo uuden.

Valtio ei voi kantaa kaikkea harteillaan, niinpä pitää mieluummin luopua kuin vetää itseä päin. Pitää luottaa ja jakaa, eikä varautua ja pelätä. Olipa kyseesä suomalainen tai ulkomaalainen. Avainsana on yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.