kohtalotoveri uskonut jos sinulle olisi kerrottu millainen ihminen ihastuksesi kohde oikeasti on?
Itse olisin varmaan vain sanonut, että uskon vain sen minkä itse näen ja koen.
Noh, asia miksi tätä ajatus tänään tuli. Tapasin eilen ihmisen jonka olen tuntenut hyvinkin vuosia sitten, ei kuitenkaan olla oltu tekemisissä enää vuosiin. Jälleennäkeminen oli todella mukava.
Hän kyseli ensin exkälyni kuulumisia. Kertoi olevansa hiemen ymmällään exkälyni käytöksestä. Olleet aikoinaan kun paita ja peppu ja nykyisin ei mitään. Käly ei halua edes puhua puhelimessa kanssaan.
Valitin, kerroin että ei olla missään tekemisissä.
Silloin kertoi tämä ihminen jonka kanssa olin aikoinaan ollut tekemissä työpaikkani yhteydessä miettineensä, että jos uskaltaisi kertoa minulle minun ympärillä silloin pyörineen miehen elämästä. Ihminen oli nähnyt miehen työpaikallani.
Kertoi kaikenlaista miehestä. Kuinka olivat olleet yhteisellä matkallakin miehen, siskon ja silloisen vaimon kanssa. Mies oli senkin matkan aikana vehdannut siellä ja täällä. Vaimo oli ollut tietoinen. Se johti eroon.
Tapasin miehen vasta vuosia tuon jälkeen. Hän seurusteli tuntemani naisen kanssa jonka tiesin vähän villiksi. Mies halusi herättää huomioni haukkumalla naista johon en ottanut kantaa enkä edes suostunut kuuntelemaan. Mies tuli jopa kotiini mutta kehotin menee järjestään asiat naisen kanssa, että minulle on turha tulla haukkuun häntä. Noh, he erosivat.
Aikansa pyörittyään ympärilläni jopa työpaikallani niin ajattelin antaa hänelle mahdollisuuden. (Minun olisi ehkä ollut hyvä silloin saada kuulla edellisistä avioliitoistaan)Noh, en tiedä olisinko kuunnellut.
Kiitin kertojaa, sanoin olevani iloinen, että hän puhui nyt, se sai minullekin keveämmän olon. Ymmärrän jopa miksi minua niin inhotaan. Olen ainoa paikkakunnalla oleva ex. Toiset ovat lähteneet käpälämäkeen. En häpeä kokemustani, enkä mene piiloon.
Ymmärrän kaiken paremmin tämänjälkeen. Tuo ihminen kertoi sellaisiakin asioita joita en täällä viitsi toistaa.
Ihania ihmisiä on olemassa.
Mitä mieltä te toiset olette? Olisiko teitä pitänyt varottaa? Miten olisitte toiminut jos teitä olisi varoitettu?
Itse olisin varmaan vain sanonut, että uskon vain sen minkä itse näen ja koen.
Noh, asia miksi tätä ajatus tänään tuli. Tapasin eilen ihmisen jonka olen tuntenut hyvinkin vuosia sitten, ei kuitenkaan olla oltu tekemisissä enää vuosiin. Jälleennäkeminen oli todella mukava.
Hän kyseli ensin exkälyni kuulumisia. Kertoi olevansa hiemen ymmällään exkälyni käytöksestä. Olleet aikoinaan kun paita ja peppu ja nykyisin ei mitään. Käly ei halua edes puhua puhelimessa kanssaan.
Valitin, kerroin että ei olla missään tekemisissä.
Silloin kertoi tämä ihminen jonka kanssa olin aikoinaan ollut tekemissä työpaikkani yhteydessä miettineensä, että jos uskaltaisi kertoa minulle minun ympärillä silloin pyörineen miehen elämästä. Ihminen oli nähnyt miehen työpaikallani.
Kertoi kaikenlaista miehestä. Kuinka olivat olleet yhteisellä matkallakin miehen, siskon ja silloisen vaimon kanssa. Mies oli senkin matkan aikana vehdannut siellä ja täällä. Vaimo oli ollut tietoinen. Se johti eroon.
Tapasin miehen vasta vuosia tuon jälkeen. Hän seurusteli tuntemani naisen kanssa jonka tiesin vähän villiksi. Mies halusi herättää huomioni haukkumalla naista johon en ottanut kantaa enkä edes suostunut kuuntelemaan. Mies tuli jopa kotiini mutta kehotin menee järjestään asiat naisen kanssa, että minulle on turha tulla haukkuun häntä. Noh, he erosivat.
Aikansa pyörittyään ympärilläni jopa työpaikallani niin ajattelin antaa hänelle mahdollisuuden. (Minun olisi ehkä ollut hyvä silloin saada kuulla edellisistä avioliitoistaan)Noh, en tiedä olisinko kuunnellut.
Kiitin kertojaa, sanoin olevani iloinen, että hän puhui nyt, se sai minullekin keveämmän olon. Ymmärrän jopa miksi minua niin inhotaan. Olen ainoa paikkakunnalla oleva ex. Toiset ovat lähteneet käpälämäkeen. En häpeä kokemustani, enkä mene piiloon.
Ymmärrän kaiken paremmin tämänjälkeen. Tuo ihminen kertoi sellaisiakin asioita joita en täällä viitsi toistaa.
Ihania ihmisiä on olemassa.
Mitä mieltä te toiset olette? Olisiko teitä pitänyt varottaa? Miten olisitte toiminut jos teitä olisi varoitettu?
Vastaukset 14
Vanhimmat
En minä ainakaan tarvi varoittelijoita elämääni. Uskon itseeni ja näkemääni.
helppo vastaus. niin minäkin ajattelin.
Minä varoitan liian luottavaisia nuoria naisia työssä, jos tarve on, lähinnä työpaikan häntäheikeistä, jotka jakaa naiskaatonsa jälkikäteen koko miestyöporukassa. Samoin varoitan ystävättäriä, kun vaistoan tai tiedän, että häntäheikki pyörittää naista romantiikkamössöllä.
Puhua saa, kuuntelija saa itse valita, haluaako kuunnella tai uskoa. Sosiaaliset tuntosarvet kertovat, jos kuuntelija kokee tilanteen vastenmielisenä.
Olen kukkahattutäti-iässä, nuoret naiset yleensä kuuntelevat ja uskovat mitä kerron, sillä en valehtele, ainakaan yksikään nuori tyttö ei ole vastannut minulle "en tarvitse varoittelijoita elämääni".
Ihanaa minä varoitan... niin en tiedä jos juuri tapaamani ihminen olisi varoittanut miten olisin raeagoinut. Hänkin on vanhempi ja viisas ihminen. Arvostan häntä valtavasti. Mutta kuten kerroin hän puhui vasta nyt joten on todella vaikea sanoa miten olisin reagoinut silloin kun asia oli uusi.
Nyt kertomansa lämmitti mieltäni.
Mulla oli joskus ystävätär, jonka miehen ex-vaimo varoitti ja kertoi siitä että mies hakkaa. Ystävätär ei uskonut vaan luuli että nainen (joka oli varmaan helpottunut siitä että oli päässyt miehestä eroon) halusi hankaloittaa heidän suhdettaan.
No eipä aikaakaan kun mies hakkasi ystävättäreni.
Itse kyllä ainakin kuuntelisin jos joku haluaisi varoittaa ja suuttuisin aivan mielettömästi jos joku joka tietää eikä varoittaisi esim. siitä että mies on häntäheikki tai hakkaamisesta yms. Osaisinpa ainakin olla varuillani.
Naisia jotka toivovat muille naisille hyvää, on olemassa.
Minä en ainakaan exiä uskoisi. Katsoisin itse, mikä mies on. Jos sitten paljastuisi häntäheikiksi tai hakkaajaksi, niin lähtisin menemään. Kuka tahansa periaatteessa voi olla häntäheikki tai hakkaaja tai jotain muuta kivaa, mitä sitten, pitää osata toimia omaksi parhaaksi elämässä. Kuka käskee jäämään häntäheikin syliin? Tämä on taas tätä vastuun siirtämistä toisille. Koskaan en ole vastuuta pelännyt, enkä koskaan ole hakkaajaan tai häntäheikkiin törmännyt omassa elämässä. Ei ihme, jos joudutte ongelmiin, kun kaihdatte joka ikistä kuoppaa, ja jos kuoppaan nyrjähdätte, niin syyttelette muita. Hieno elämän asenne! Onnea matkaan!
No minä en katsonut velvollisuudekseni uskoa kakkosta. Jos joku toinen olisi varottanut olisin ehkä ainakin miettinyt, vaikea sanoa näin jälkikäteen.
Olen sen omin silmin nähnyt ja korvin kuullut, että siinä rakastumisen tilassa ei todella mikään mene perille ja kaikesta loukkaannutaan jos joku uskaltaa edes puolittaisella sano, että olisi syytä hieman tarkistella asioita.
Senkin sain kuulla mitä tuo ihastus oli kertonut entisistä toimistaan ja oli aivan päinvastaista mitä oikea totuus on.
Eli näihin tilanteisiin ei pääse vaikuttamaan millään tavalla, sinut tavalla tai toisella poistetaan lähietäisyydeltä ja sen tekee hyvin taitavasti tuo valehtelija.
Ei ole helppoa katsoa toisen tuhoa, ja hänen lasten pahoinvointia, mutta kun mitään et voi tehdä. voimat menee itseltäni ainakin tässä asiassa, minuun sattuu kaiken näkeminen.
Kun hulluus iskee. Taidan ymmärtää, Olin kuin päätön, näin vain sen minkä halusin nähdä. Enkä varmaankaan olisi itsekkään edes arvostanut viestintuojaa. HArmi mutta niin se on. VAikka toisaalta kukaan ei varottanut joten vaikea sitäkään tässä julistaa,
Olen sitä mieltä, että minua evvk ex ja hänen tekemiset nyt ja ennen minua.
Olet kiinni exässä kuin juoksuhiekassa. Mene eteenpäin omassa elämässä ja jätä ex taaksesi.
Eikö löydy edes tuttavien kanssa muuta puhumista...kurja elämä sinulla, ainoa ilonaihe on kun joku arvostelee exää tai kehuu sua.
poorlife.. älähän hikeenny ketjun aihe on, että olisnko uskonut jos minua olisi varoitettu aikoinaan. Aihe ei missään tapauksessa ole että roikun exässä. Se pitäisi sinunkin ymmärtää koska uskottomuuspalstalla kirjoittelet, että täällä käsitellän tätäkin asiaa.
Sinäkin voisit ihan sovussa jättääkin exän haukkumisen pois.
meillä on hyvät välit exän kanssa, yhteiset ihanat lapset ja 20 v takana
kuin myös, sellaiset ns keskusteluvälit, normi asiat, lasten synttärit jne voidaan olla yhdessä, minua ei myöskään kiinnosta mitä hänen elämässä olisi ollut ennen meitä tai nyt kun olemme eronneet, riittää että tiedän hänen olevan hyvä isä lapsille muuten saa olla minulta rauhassa, minulla on ystävien kesken muita puheenaiheita, harrastukset esim
edellisille. Minulla on myös erittäin hyvät välit ensimmäisen miehen kanssa jonka kanssa 2 lasta.
Ensimmäiseen avioliittoon menin ihan pentuna ja se kesti 22 vuotta.
Kysymys oli nyt tästä toisesta liitosta. Olisinko uskonut jos minua olisi aikoinaan varotettu miehen tavoista ja teoista. OLen sen jo tuolla ylempäsä todennut, että tuskin olisin.
Varoitukset, varsinkin tämän, vanhemman ihmisen taholta, olisivat ehkä laittaneet minut miettiin vähän tarkemmin.
VAikea sano kun juna meni jo. Hengissä selvisin. Arvoiltani rikkaampana ja silmät avoinna tulevaan.