Ydinaseiden maksimiteho?

Vertailun vuoksi esim. Tapaninpäivän 2004 maanjäristyksessä vapautui(ei laskettu mukaan jälkijäristysten energioita) 400 megatonnin verran energiaa. siis 4*10^8 TNT-tonnia. Tämä on pieni pieru miljardin gigatonnin energiamäärään verrattuna, ja 14,5 milj. vuotta sitten syntynyt Nördlinger Riesin kraatteri, joka syntyi halkaisijaltaan 1,1-1,5km asteroidista(törmäysnopeus n. 20km/s ja törmäyskulma 30-50 astetta) oli törmäysenergialtaan 3,6*10^13 TNT-tonnia.

Yllä oleviin lukuihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella, en ole ehtinyt niitä tarkistelemaan, jos jollain luotettavampaa tietoa niin korjatkoon ja antakoon lähteet mielellään mukaan tai laskennallisen todistuksen.

Miljardi gigatonnia on yksi eksatonni. Se on kymmenen tuhatta kertaa voimakkaampi kuin dinosaurukset tappanut asteroidi.

Supernovahan on fuusiopommi jonka teho on ziljoona tonnia. Ihmisten tekemissä ydinpommeissa on rajoituksena käsittääkseni riittävän suuren kemiallisen räjähdyksen aikaansaaminen, joka räjäyttää maksimaalisen fissiopommin, joka taas räjäyttää maksimaalisen fuusiopommin. Mutta jos käytetään hyväksi painovoimaa, ei tuota rajoitusta ole. Eli tee supernova!

Tuli hiljattain joku dokumentti pommien koon kasvattamisesta 1950 - 60 -luvuilla jossa venäläinen sanoi jotain että ilmakehän mataluuden vuoksi pommin kasvattaminen niin suureksi kuin kaavailtiin oli jo hyödytöntä. Teho meni jotenkin jo harakoille avaruuteen?

Mitä tuollaisia kioskimurron kokoisia asioita mietit, kun samalla vaivalla voisit tyhjentää Fort Knoxin, eli tuhon kohteeksi kannattaa valita ainakin aurinkokunta, mieluummin koko galaksi.

Raja tulee vastaan siinä, että räjähdyksessä vain pieni osa pommin materiasta osallistuu reaktioon, koska se ei pysy koossa riittävän pitkään. On totta että nykyaikaisen lämpöydinlatauksen käynnistää tritiumin avulla kiihdytetty fissiosytytin, jonka avulla läpötila ja paine sytyttimen säteilypaineen avulla nostetaan fuusion kannalta riittävän korkeaksi U238 kuoren sisällä. Sytyttimen deuterium ja tritium kiihdyttimellä kyetään fissiota tehostamaan, mutta pääosa energiasta vapautuu fuusioreaktiossa. Siinäkin tulee kokoa kasvatettaessa ongelmaksi se, että lataus räjähtää sikäli nopeasti ettei kaikkea materiaa ennätetä hyödyntämään.