Ystäväni hyvä ystävä kutsui minut heidän kanssaan viettämään yhteistä mökkiviikonloppua. Kyseinen ihminen ei ole henkilökohtaisesti läheinen ystäväni, mutta tunnen hänet löyhästi ystäväni kautta ja autoin taannoin työnhaussa. Kiitokseksi avusta rapsahti kutsu suvun tilalle illanviettoon.
Alusta asti oli kaikille osapuolille selvää, että vietän "mökillä" vain yhden yön kun muut naiset menivät paikalle suoraan töistä perjantaina ja jäivät vielä viettämään sunnuntaipäivää mökille. Emäntä lupasi hankkia tykötarpeet ja yhdessä mietittiin lauantai-illan ruoka ja aamupalatarvikkeet. Minä lupasin tehdä valmiiksi tiettyjä juttuja ja viedä mukanani. Kerroin myös etukäteen, että minua ei tarvitse huomioida Alkon ostoksissa koska en juo tällä hetkellä paljonkaan, vaan tuon ne vähät juomat mukanani. Lisäksi lupasin tuoda yhteisen käyttöön giniä ja tykötarpeita.
Sanoin vielä että jos jotain unohtuu hankkia niin ilmoittakaa, nappaan matkalta tullessani. Ja tulihan niitä viime hetken toiveita muutamia, jotka minä sitten hain. Mukanani vein mökille nämä ennalta sovitut ruoka- ja juomatarpeet, extraa herkutteluun ja emännälle erikseen lahjan.
Viikonloppu meni mukavasti, lauantaina söimme pizzaa ja salaattia, sunnuntaina aamupalaa josta olin tehnyt suurimman osan. Muuten nautin vain kaksi lasia emännön viinipullosta ja vastavuoroisesti tarjosin ginin lisäksi pullon viiniä yhteiskäyttöön.
Viikonlopun jälkeen odotti melkoinen yllätys, kun ystäväni lähetti "laskun" viikonlopun kustannuksista. Etukäteen tästä oli sovittu, mutta oletin ilman muuta että minun osuuteni koskee vain yhteiseen kulutukseen hankittuja tarpeita. Lasku kattoikin kolmasosan koko viikonlopun ostoksista, mukaanlukien 5 pulloa viiniä Alkosta. Minulle rapsahti maksettavaa 69€.
Omaan oikeustajuuni ei kyllä mahdu, miten minulta voidaan pyytää rahaa koko viikonlopun ruokatarpeista joita en ole ollut edes nauttimassa perjantaina ja sunnuntaina. Alkon osuuksista kieltäydyin jo hyvissä ajoin ennen viikonloppua. 69€ on aika suolainen hinta pizzasta ja aamupalalla nautitusta jogurtista ja kahdesta juustoviipaleesta. Kerroin tämän ystävälleni ja sanoin, etten haluaisi nipottaa, mutta en mitenkään osannut varautua tällaisiin kustannuksiin enkä mielestäni ole velvollinen niitä kokonaisuudessaan maksamaan. Ystäväni ei ollut kovin pahoillaan mutta sanoi että maksa parikymppiä vähemmän, ei ollut kuulemma muistanut huomioida Alkon osuudessa etten ollut mukana siinä.
Maksoin tuon neljäkymppiä joka edelleen kattaa monin kerroin oman kulutukseni. Asia potuttaa, mutta en halua alkaa vääntämään jutusta riitaa. Silti haluaisin jotain sanoa tästä, että ei nyt mennyt ihan kohtuullisesti tuo kustannusten jako. Mutta miten tällainen asia käsitellään hyvän ystävän kanssa ilman että se jää hiertämään välejä? Kenelle viikonlopun viulut oikeasti kuuluu, olenko ihan väärässä??
Alusta asti oli kaikille osapuolille selvää, että vietän "mökillä" vain yhden yön kun muut naiset menivät paikalle suoraan töistä perjantaina ja jäivät vielä viettämään sunnuntaipäivää mökille. Emäntä lupasi hankkia tykötarpeet ja yhdessä mietittiin lauantai-illan ruoka ja aamupalatarvikkeet. Minä lupasin tehdä valmiiksi tiettyjä juttuja ja viedä mukanani. Kerroin myös etukäteen, että minua ei tarvitse huomioida Alkon ostoksissa koska en juo tällä hetkellä paljonkaan, vaan tuon ne vähät juomat mukanani. Lisäksi lupasin tuoda yhteisen käyttöön giniä ja tykötarpeita.
Sanoin vielä että jos jotain unohtuu hankkia niin ilmoittakaa, nappaan matkalta tullessani. Ja tulihan niitä viime hetken toiveita muutamia, jotka minä sitten hain. Mukanani vein mökille nämä ennalta sovitut ruoka- ja juomatarpeet, extraa herkutteluun ja emännälle erikseen lahjan.
Viikonloppu meni mukavasti, lauantaina söimme pizzaa ja salaattia, sunnuntaina aamupalaa josta olin tehnyt suurimman osan. Muuten nautin vain kaksi lasia emännön viinipullosta ja vastavuoroisesti tarjosin ginin lisäksi pullon viiniä yhteiskäyttöön.
Viikonlopun jälkeen odotti melkoinen yllätys, kun ystäväni lähetti "laskun" viikonlopun kustannuksista. Etukäteen tästä oli sovittu, mutta oletin ilman muuta että minun osuuteni koskee vain yhteiseen kulutukseen hankittuja tarpeita. Lasku kattoikin kolmasosan koko viikonlopun ostoksista, mukaanlukien 5 pulloa viiniä Alkosta. Minulle rapsahti maksettavaa 69€.
Omaan oikeustajuuni ei kyllä mahdu, miten minulta voidaan pyytää rahaa koko viikonlopun ruokatarpeista joita en ole ollut edes nauttimassa perjantaina ja sunnuntaina. Alkon osuuksista kieltäydyin jo hyvissä ajoin ennen viikonloppua. 69€ on aika suolainen hinta pizzasta ja aamupalalla nautitusta jogurtista ja kahdesta juustoviipaleesta. Kerroin tämän ystävälleni ja sanoin, etten haluaisi nipottaa, mutta en mitenkään osannut varautua tällaisiin kustannuksiin enkä mielestäni ole velvollinen niitä kokonaisuudessaan maksamaan. Ystäväni ei ollut kovin pahoillaan mutta sanoi että maksa parikymppiä vähemmän, ei ollut kuulemma muistanut huomioida Alkon osuudessa etten ollut mukana siinä.
Maksoin tuon neljäkymppiä joka edelleen kattaa monin kerroin oman kulutukseni. Asia potuttaa, mutta en halua alkaa vääntämään jutusta riitaa. Silti haluaisin jotain sanoa tästä, että ei nyt mennyt ihan kohtuullisesti tuo kustannusten jako. Mutta miten tällainen asia käsitellään hyvän ystävän kanssa ilman että se jää hiertämään välejä? Kenelle viikonlopun viulut oikeasti kuuluu, olenko ihan väärässä??
Vastaukset 2
Vanhimmat
Laita omasta puolestasi myös lasku omista kustannuksistasi? Kohtuullinen osuus jaettuna kaikkien kesken niinku.
No johan on törkeetä! Kuulostaa siltä, että tyyppi on maksattanut paitsi teidän, myös omat mättönsä teillä ja vielä tienannutkin kusettamalla teitä! Mieti, mitä tarjolla oli, katso mitä ne kaupassa maksavat ja laske siitä, paljonko v-lopun safkat OIKEASTI tulivat kusantamaan! Juomat toki voivat maksaakin, mutta sinähän et niihin edes koskenut, kerroit siitä etukäteen ja siksi niistä ei kuulu sinulta laskuttaakaan!
Muutenkin kuulostaa uskomattomalta tämmöinen nykyajan meininki, että vieraille lähetetään lasku ruoasta! Ennen ja toisissa piireissä edelleen on tapana, että jos kutsuu vieraita, kuuluu vieraanvaraisuus käytöstapoihin ja isäntä/emäntä TARJOAA suuhunpantavat vierailleen!!! Näin toimin itse ja samaa voisi odottaa kiitollisuudenosoituksena henkilöltä, jolle olet hommannut TYÖPAIKAN!
Kulutuksesi ei TODELLAKAAN kata sinulta perittyä summaa! Itse nostaisin äläkän, enkä TODELLAKAAN olisi suostunut pizzasta, jogurtista ja juustosiivuista maksamaan edes 49! Kysymys kuuluukin, KUMPI kusetti ja veti välistä, sinun ystäväsi vai tämä kutsun esittäjä? Vai maksattivatko he yhdessä tuumin sinulla viikonlopun bileensä?
Ja tottakai lähetät laskun vastavuoroisesti myös itse hankkimistasi viemisistä. Älä unohda hakispalkkiota!