yleissivistys

Itse en näkisi yleissivistyksen olevan älykkyyttä koska nimikin jo kertoo, että nämä asiat voidaan olettaa jokaisen tietävän.
Yleissivistys voi olla myös kulttuurisidonnaista, mitä opetetaan jo lapsesta asti.

Helpottaahan se elämää kun tietää kaikenlaista, kuten mikä oli aurinkokunnan 9 planeetta ennen vuotta 2006, montako presidenttiä suomella on ollut, mikä kirjain tulee ä:n jälkeen, mikä on lyhenne tunnetulle älykkyysosamäärälle...
Toisaalta taas onko näillä tiedoilla mitään tekemistä normaalielämän kanssa käytännössä?

Enemmän pidän arvossa sitä että hoksataan uusia asioita, osataan yhdistellä asioita ja että ei ole aina sormisuussa kun tulee outo tilanne vastaan, jossa ei ole aikaisemmin ollut.

Älykkyydellä ei ole oikeastaan paljoa tekemistä yleissivistyksen kanssa. Vaikka ihan tavallinen peruskoululainen tietää teoriassa enemmän tai että hänellä on tuoreempaa tietoa kuin Newtonilla ja Einsteinilla aikoinaan niin älykkyydestä se ei kerro vielä mitään.

"Enemmän pidän arvossa sitä että hoksataan uusia asioita, osataan yhdistellä asioita ja että ei ole aina sormisuussa kun tulee outo tilanne vastaan, jossa ei ole aikaisemmin ollut. "

Älykäs oppii virheistään. Tyhmempi taas yrittää ratkoa ongelmia tavoilla jotka eivät ole ennenkään toimineet. Yleensä ongelma ei ratkea sillä tasolla millä se on syntynyt vaan vaatii uudenlaista lähestymistapaa.

yleissivistys on enemmänkin viisautta kuin älykkyyttä, se on sitten eri asia, kuinka älykkäästi ja johdonmukaisesti osaat käyttää kaikkea sitä viisautta eri vaiheissa elämää selviytyäksesi kiperistä tilanteista.

Mitä muuta ongelmanratkaisu muka on kuin opittujen ratkaisumallien tai tiettyjen matemaattisten lainalaisuuksien soveltamista uusiin tilanteisiin? Mitä enemmän ihminen tietää sitä laajempi työkalupakki hänellä on käytettävissään.

Älykkään on helpompi yhdistellä toisiinsa liittyviä tietoja ja siten parantaa yleissivistystään. Tosin muistillakin on tässä palapelissä oma vaikutuksensa.

Mä luulen ettei mulla kovin hyvä yleistieto oo, silti äo oli 128. Eli ihminen voi olla älykäs ilman että olis kovin paljoa opiskellutkaan. Tosin yleissivistystä nyt saa muutenkin kun koulunpenkiltä. Olen itse käynyt vaan peruskoulun. Ja osaan käyttää hyvin internethakusanoja, löydän aina mitä etsinkin.

Älykäs selviää tilanteista, mihin viisas ei edes joudu.

Mielestäni älykkyys on tavallaan eräänlaista luovuuttakin. Tosin ahdistus tai shokkitila voi estää älykkyyden käyttöä, joten älykkyys ei välttämättä näy päällepäin laisinkaan. Samoin keskittymishäiriöiset ei välttämättä osaa ilmaista älykkyyttään niin kuin haluaisivat keskittymiskyvyn puutteen takia.

Mun mielestä ongelmanratkaisu ei välttämättä liity siihen mitä on oppinut. Tai päteehän se joissain perustilanteissa, mutta ite oon esim ollu hyvä aina ratkomaan uusia tilanteita mihin muut ei välttämättä keksi ratkasua.

Kukin taaplaa tyylillään läpi elämän, ainokaisensa... Itse tunnen pärjääväni parhaiten itselleni omimmalla tavalla eli intuitiolla, eli sisäinen vakuuttuneisuus asioista on minulla ajatusteni oikeellisuudelle yleensä se paras mittari. Toki intuitio on sitä käyttökelpoisempi, mitä parempi on ihmisen yleiskäsitys maailmankaikkeudesta, joten luen paljon kaikenlaista atomitason ja universumin suuruusluokkien väliltä. Todellisuus on mielessäni kaikki yhtä ja samaa substanssia, historiaa on kaikki mitä on tapahtunut tähän mennessä, arkinen havaintokenttä on vain kapea rako siitä moninaisuudesta, joka on. Riittävä yleiskäsitys "kaikesta" tuo iloa, mielenrauhaa ja vähentää arkitasolla tarpeetonta äimistelyä asioiden edessä. Tiedelukemiston lisäksi pidän filosofiaa suunnattoman tärkeänä uskonnottomalle ihmiselle. Se edustaa mielestäni (mielessäni) ihmisajattelun korkeinta tasoa, ja metafysiikan pyörittely kehittää omaa ajattelua.

Tietämättömyys ei ole tyhmyyttä, sillä asiat on opittavissa ottamalla vain selvää.

älykkyys = hermoyhteyksien määrä. eri osat aivoissa voi sisältää eri määrän hermoyhteyksiä. psykologiset seikat ja älykkyys on kaksi eri asiaa. esim. sosiaalisesti köyhä mt-potilas voi olla esim. matemaattisesti tai musikaalisesti superälykäs.

Itseasiassa yleis-sivistys ei ole viisautta eikä älykkyyttä vaan ympäristön historian tuntemusta ja hyvää käyttäytymistä muita kohtaan.

Viisaus taas on syy/seuraus-suhteiden ymmärtämistä ja niiden soveltamista niin itsensä kuin yhteisönkin hyväksi.

Älykkyys taas on ylivertaista ajattelua, joka voi olla hyvää tai huonoa niin yksilön kuin yhteisön kannalta - älykäs voi olla niin viisas kuin sivistynyt, mutta ei välttämättä. Osa älykkäistä ei voi toimia normi-yhteiskunnassa ja osa heistä on psykopaatteja.

Minut on mitattu monissa testeissä (koulut, intti ja mensa) huippuälykkääksi, mutta silti en koe olevani mitenkään viisas tai edes sivistynyt vaan teen tyhmiä asioita kuin pakosta eli kärsin eräänlaisesta sosiaalisesta touretten-syndroomasta ilman kirosanoja - aina välillä on vain pakko käyttäytyä huonosti eli olen ns. huonosti käyttäytyvä mies vaikkakin yleensä otan ihmiset liiankin hyvin huomioon (olen siis "kiltti").

Erotellaan älykkäät ja viisaat lukijat pienellä mittamuunnos laskelmalla. Piirrät paperille meidän oman aurinkomme ja sen halkaisia olisi 1cm sitten sinun pitäisi piirtää muut planeetat oikeilla mittasuhteilla. Onnistuuko? Jos ei, niin miksi?