Huhun filosofia

Tätä on varmaan ruodittu ennenkin, mutta kaipaisin tähän oikeaa filosofin kannanottoa.
Eli henkilö on levittänyt huhuja jonkun muka tekemästä rikoksesta, esim. varkaudesta ja on aiheuttanut vahinkoa, kaikkine lieveilmiöineen. Huhu on ollut perätön.
Nyt sitten henkilö haluaa jatkaa tätä huhua sen kohdetta vastaan ja mennä esim. tämän uudelle työnantajalle kertomaan näitä huhuja, niin onko tähän minkäänlaista filosofista kantaa? Tarkoituksena on siis vahingoittaa, ei asiallisesti varoittaa. Tai onko ko. henkilöä oikeus sanoa julkisesti varkaaksi tai rikolliseksi? Sellainenhan hän ei ole ollut, eikä luultavasti tule olemaankaan. Tai jos huhu olisi vaikka raiskaajasta, niin onko raiskaajaksi sanominen filosofisesti paikallaan, jos ko. henkilö ei ole raiskaaja? Tai työpaikalla tuoda tämä huhu esiin, vaikka sillä ei olisi työn tekemisen kannalta mitään merkitystä.
Eli tuleeko ihmisestä filosofisesti lainsuojaton lopuksi iäkseen ja hänen elämäänsä voidaan häiritä, haitata ja ihmistä satuttaa tarkoituksella ilman seuraamusta.
71124
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Eikä kai tuossa mitään filosofiaa ole vaan psykologiaa. Pitäiskö kysyä kallonkutistajien palstalta.

Äänestä
  • "Eikä kai tuossa mitään filosofiaa ole vaan psykologiaa. Pitäiskö kysyä kallonkutistajien palstalta. "

    Saattaa olla tehokkaampaa. Myös lakipalsta jossain kolkalla(jos on) voisi olla hyvä.

    Minulle tuli tuosta mieleen, että eikös psykologian sanota olevan lajikohtaista ja filosofian universaalia? Yksi tapa muotoilla se tähän asiaan liittyvästi, on sanoa, että myös avaruusolento voisi planeettansa työpaikalla joutua samanlaisen huhuilun kohteeksi/uhriksi. Avaruusolennon reagoinnissa olisi biologiasta riippuvasti psykologisia piirteitä ja universaaleja loogisuuteen liittyviä piirteitä.

    Äänestä

  • Tuollaiset hommat kyllä ovat ..joooo -oooh!!

    Äänestä

Filosofista kannanottoa en voi antaa kun en ole filosofi. Filosofinen kanta tarvitaan moraalisessa mielessä. Psykologia tutkii käyttäytymistä, mutta ei tarjoa moraaliohjeita samassa suhteessa kuin filosofinen etiikka.

Kanssaihminen voi aina vahingoittaa naapuriaan. Tätä tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi pomo voi antaa huonot suositukset alaiselle jonka pärstä ei kelvannut ja jonka on savustanut firmasta ulos. Moraalisesti tämä on väärin, mutta mikään laki ei suojaa tämänkaltaista häirintää vastaan, jos pomo tekee sen sopivan taitavasti niin ettei duunarilla ole todisteita häirinnästä.

Kuka tahansa meistä voi olla uhri jonain päivänä. Laki ei suojele rikoksilta, vaan ainoastaan rankaisee rikoksista niitä jotka tekevät rikoksensa taitamattomasti. Voinemme lisätä, että monet moraalin kannalta rikolliset teot eivät edes ole rikoslain piirissä.

Äänestä

Aristoteles sanoi, että totuus on hyve. Tässä mielessä huhun levittäminen on väärin, sillä kuvaamasi huhu on tahallisesti vääristelty totuus. Totuutta on erittäin vaikea kritisoida.

Äänestä

Huhujen liikkellelaitto on edesvastuutonta. Eräs henkilö laittoi paskahuhun liikkeelle koskien minua. Tuli paljon mielipahaa ja henkisiä kärsimyksiä, Niinpä sitten kerran tavatessani tämän kyseisen henkilön, minulta lähti järki. Hakkasin sen aika pahasti, enkä lopettanut vaikka se oli maassa. Paskiaiselle se oli aivan oikein. Siinäpähän mietti sairaalassa tekosiaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anssi kirjoitti:

Tätä on varmaan ruodittu ennenkin, mutta kaipaisin tähän oikeaa filosofin kannanottoa.
Eli henkilö on levittänyt huhuja jonkun muka tekemästä rikoksesta, esim. varkaudesta ja on aiheuttanut vahinkoa, kaikkine lieveilmiöineen. Huhu on ollut perätön.
Nyt sitten henkilö haluaa jatkaa tätä huhua sen kohdetta vastaan ja mennä esim. tämän uudelle työnantajalle kertomaan näitä huhuja, niin onko tähän minkäänlaista filosofista kantaa? Tarkoituksena on siis vahingoittaa, ei asiallisesti varoittaa. Tai onko ko. henkilöä oikeus sanoa julkisesti varkaaksi tai rikolliseksi? Sellainenhan hän ei ole ollut, eikä luultavasti tule olemaankaan. Tai jos huhu olisi vaikka raiskaajasta, niin onko raiskaajaksi sanominen filosofisesti paikallaan, jos ko. henkilö ei ole raiskaaja? Tai työpaikalla tuoda tämä huhu esiin, vaikka sillä ei olisi työn tekemisen kannalta mitään merkitystä.
Eli tuleeko ihmisestä filosofisesti lainsuojaton lopuksi iäkseen ja hänen elämäänsä voidaan häiritä, haitata ja ihmistä satuttaa tarkoituksella ilman seuraamusta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu