Moskovn rauha

"Revanssia ei haudottu, vaan pelättiin uutta hyökkäystä. "

Niinkö?

Kerrohan nyt sitten vielä että osallistuiko maa nimeltä Suomi sitten koskaan yhtään mitenkään tuohon operaatio barbarossaan?

Suomi varustautui melkoisen avoimesti ja Saksa oli ahkerasti mukana.
Eihän Neuvostojohdolla ollut mitään uskomuksia Suomen vallankumouksesta enää vuonna 1940. Olihan tuo asia nähty jo talvisodan aikana.

Eihän Neuvostoliitolla ollut mitään hyökkäysvalmisteluja Suomen vastaisilla tajoilla, sehän tiettiin sitten jälkiviisaana, kun Suomi hyökkäsi rajojen yli. Suomella oli myös tarkkoja tiedustelutietoja Kannakselta aina Lappiin saakka.

Petsamon nikkeliä rahdattiin kuorma-autoilla Perämeren satamiin Saksalaisiin laivoihin, saksalaiset kartoittivat keväästä 1940 alkaen Suomen Lappia ja muodostivat valmiiksi joukkojen kokoamispaikkoja.

Revanssia haudottiin aivan selkeästi. Esimerkkinä vaikkapa Aseveliliiton perustaminen, jonka johdossa isommilla paikkakunnilla oli IKL:n ja AKS:n johtohahmoja. Tosin esimerkiksi Oulussa johdossa oli maltillisia henkilöitä.
Jo käsite "välirauha" osoittaa sen, että oli tarkoitus hyökätä Saksan avulla. Talvisodan jälkeen puhuttiin aivan yleisesti "välirauhasta".

Miksi Suomen tilanne annettiin mennä tällaiseksi? Se oli erittäin suuri vahinko maalle ja kansalle.

Kesän ja syksyn tapahtumat Suomen-rintamalla v. 1941 osoittivat, etteivät edes Moskovan rauhan rajat riittäneet kunnolla turvaamaan Leningradia ja Muurmannin rataa. On siksi aivan ymmärrettävää, ettei Neuvostoliitto voinut v. 1940 katsoa Suomen lakanneen olemasta potentiaalinen uhkatekijä. Venäläiset tiesivät Suomen olevan valmis liittoon Saksan kanssa milloin tahansa, ja Suomen antavan saksalaisten hyökätä alueensa kautta Neuvostoliittoon suomalaisten avustaessa.

Koroljov kirjoitti:

Kesän ja syksyn tapahtumat Suomen-rintamalla v. 1941 osoittivat, etteivät edes Moskovan rauhan rajat riittäneet kunnolla turvaamaan Leningradia ja Muurmannin rataa. On siksi aivan ymmärrettävää, ettei Neuvostoliitto voinut v. 1940 katsoa Suomen lakanneen olemasta potentiaalinen uhkatekijä. Venäläiset tiesivät Suomen olevan valmis liittoon Saksan kanssa milloin tahansa, ja Suomen antavan saksalaisten hyökätä alueensa kautta Neuvostoliittoon suomalaisten avustaessa.

Lue lisää

Neuvostoliitolla olisi ollut mahdollisuus painostaa Suomea vuoden 1940 keväästä alkaen noudattamaan talvisodan jälkeen tehdyn rauhan ehtoja. Miksi niin ei käynyt? Vai olivatko NL:n toimet niin vaisuja, ettei maamme hallitus niitä paljon kuunnellut?
Saksa toteutti omia suunnitelmiaan myös täällä Suomessa. Oliko Suomen hallitus tietoinen oman maamme sodanjohdon ja saksalaisten yhteistyöstä?

Eihän jatkosodan syttyminen ollut kenenkään etu, ei varsinkaan suomalaisten.

Isäni oli hyökkäämässä Laatokan Karjalaan 1941 kesästä alkaen, ei siellä mitään NL:n hyökkäysvalmisteluja ole ollut. Kohtalaisen nopsaan suomalaiset menivät vähintään vanhalle rajalle, eikä Syvärille menokaan kauaa kestänyt.
Meillä jotkut puhuvat, että neuvostojoukot olisivat olleet silloin "hyökkäysryhmityksessä". Ne puheet pitää jättää omaan arvoonsa.

Miksi sitten..?? kirjoitti:

Neuvostoliitolla olisi ollut mahdollisuus painostaa Suomea vuoden 1940 keväästä alkaen noudattamaan talvisodan jälkeen tehdyn rauhan ehtoja. Miksi niin ei käynyt? Vai olivatko NL:n toimet niin vaisuja, ettei maamme hallitus niitä paljon kuunnellut?
Saksa toteutti omia suunnitelmiaan myös täällä Suomessa. Oliko Suomen hallitus tietoinen oman maamme sodanjohdon ja saksalaisten yhteistyöstä?

Eihän jatkosodan syttyminen ollut kenenkään etu, ei varsinkaan suomalaisten.

Isäni oli hyökkäämässä Laatokan Karjalaan 1941 kesästä alkaen, ei siellä mitään NL:n hyökkäysvalmisteluja ole ollut. Kohtalaisen nopsaan suomalaiset menivät vähintään vanhalle rajalle, eikä Syvärille menokaan kauaa kestänyt.
Meillä jotkut puhuvat, että neuvostojoukot olisivat olleet silloin "hyökkäysryhmityksessä". Ne puheet pitää jättää omaan arvoonsa.

Lue lisää

Moskovan rauhan ehtojen käänsi suomalaisten mielet suosiollisiksi Saksalle.

Vasta huhti-toukokuussa 1941 NL yritti muuttaa suuntaa, mutta se oli jo myöhäistä.

"Isäni oli hyökkäämässä Laatokan Karjalaan 1941 kesästä alkaen, ei siellä mitään NL:n hyökkäysvalmisteluja ole ollut. Kohtalaisen nopsaan suomalaiset menivät vähintään vanhalle rajalle, eikä Syvärille menokaan kauaa kestänyt."

Suuri valmius hyökätä oli syksyllä -40.

Se purkautui tietysti Saksan hyökättyä 22.6. 41. Se veti pääosan puna-armeijan joukoista pois Suomen rajoilta. Kyllä niitä jäikin. Hyökkäys tuotti katkeria menetyksiä myös suomalaisille.

"Venäläiset tiesivät Suomen olevan valmis liittoon Saksan kanssa milloin tahansa, ja Suomen antavan saksalaisten hyökätä alueensa kautta Neuvostoliittoon suomalaisten avustaessa."

Väärä tieto ja lähinnä jälkiviisautta, jota neuvostopropaganda syötti vuosikymmenet. Suomi yritti ensin turvata Englantiin ja sitten Ruotsiin. Sen torppasivat NL ja Saksa yhdessä. Saksa alkoi lämmittää Suomen suhteita elokuussa -40. NL:n ankarasti painostaessa Suomi oli valmis tarttumaan Saksan käteen.

NL:n painostus yli kirjoitti:

Moskovan rauhan ehtojen käänsi suomalaisten mielet suosiollisiksi Saksalle.

Vasta huhti-toukokuussa 1941 NL yritti muuttaa suuntaa, mutta se oli jo myöhäistä.

"Isäni oli hyökkäämässä Laatokan Karjalaan 1941 kesästä alkaen, ei siellä mitään NL:n hyökkäysvalmisteluja ole ollut. Kohtalaisen nopsaan suomalaiset menivät vähintään vanhalle rajalle, eikä Syvärille menokaan kauaa kestänyt."

Suuri valmius hyökätä oli syksyllä -40.

Se purkautui tietysti Saksan hyökättyä 22.6. 41. Se veti pääosan puna-armeijan joukoista pois Suomen rajoilta. Kyllä niitä jäikin. Hyökkäys tuotti katkeria menetyksiä myös suomalaisille.

"Venäläiset tiesivät Suomen olevan valmis liittoon Saksan kanssa milloin tahansa, ja Suomen antavan saksalaisten hyökätä alueensa kautta Neuvostoliittoon suomalaisten avustaessa."

Väärä tieto ja lähinnä jälkiviisautta, jota neuvostopropaganda syötti vuosikymmenet. Suomi yritti ensin turvata Englantiin ja sitten Ruotsiin. Sen torppasivat NL ja Saksa yhdessä. Saksa alkoi lämmittää Suomen suhteita elokuussa -40. NL:n ankarasti painostaessa Suomi oli valmis tarttumaan Saksan käteen.

Lue lisää

Suomalaisten hyökkäys alkoi heinäkuun alkupuolella1941. Jo kuukausia aiemmin oli suomalaisilla tiedustelutietoja Kannaksen itäosan tilanteesta. Ei siellä ollut mitään joukkojen siirtoja rajan suuntaan tai rajalta pois. Viimeisimmät tiedustelureissut tehtiin kesäkuun loppupuolella 1941.

Jälkiviisautta? Mutta sellainen tieto onkin täysin varma. Tottahan neuvostojohto kuunteli myös Hitlerin puheita ja seurasi suomalaisten neuvottelumatkoja Saksaan, olihan heillä tiedustelu, joka tiedotti suomalaisten tekemisistä. Miten neuvostojohto ei olisi asioista tiennyt, kun niistä oli juttuja ainakin länsimaisissa sanomalehdissä?

"NL:n ankarasti painostaessa Suomi oli valmis tarttumaan Saksan käteen." Ei tainnut "painostaa" sitten riittävästi? Millä Neuvostoliitto painosti? Puhutaan painostuksesta, oliko sellaisia edes olemassa? Tottahan Suomen piti noudattaa Moskovan rauhan ehtoja, kai suomalaiset sen kuitenkin ymmärsivät...., mutta kun taisi nyt sekin mennä unohduksen puolelle.

Painostus??? kirjoitti:

Suomalaisten hyökkäys alkoi heinäkuun alkupuolella1941. Jo kuukausia aiemmin oli suomalaisilla tiedustelutietoja Kannaksen itäosan tilanteesta. Ei siellä ollut mitään joukkojen siirtoja rajan suuntaan tai rajalta pois. Viimeisimmät tiedustelureissut tehtiin kesäkuun loppupuolella 1941.

Jälkiviisautta? Mutta sellainen tieto onkin täysin varma. Tottahan neuvostojohto kuunteli myös Hitlerin puheita ja seurasi suomalaisten neuvottelumatkoja Saksaan, olihan heillä tiedustelu, joka tiedotti suomalaisten tekemisistä. Miten neuvostojohto ei olisi asioista tiennyt, kun niistä oli juttuja ainakin länsimaisissa sanomalehdissä?

"NL:n ankarasti painostaessa Suomi oli valmis tarttumaan Saksan käteen." Ei tainnut "painostaa" sitten riittävästi? Millä Neuvostoliitto painosti? Puhutaan painostuksesta, oliko sellaisia edes olemassa? Tottahan Suomen piti noudattaa Moskovan rauhan ehtoja, kai suomalaiset sen kuitenkin ymmärsivät...., mutta kun taisi nyt sekin mennä unohduksen puolelle.

Lue lisää

ovat sinulla. Siksi menee jankkaamiseksi.

"Tottahan Suomen piti noudattaa Moskovan rauhan ehtoja, kai suomalaiset sen kuitenkin ymmärsivät...., mutta kun taisi nyt sekin mennä unohduksen puolelle."

Kyse olikin siitä, että NL asetti koko ajan uusia vaatimuksia, joita ehdot eivät edellyttäneet. Voisit perehtyä välirauhan historiaan.

"Suomalaisten hyökkäys alkoi heinäkuun alkupuolella1941. Jo kuukausia aiemmin oli suomalaisilla tiedustelutietoja Kannaksen itäosan tilanteesta. Ei siellä ollut mitään joukkojen siirtoja rajan suuntaan tai rajalta pois. "

NL joutui vetämään joukkojaan Kannakselta Saksan hyökkäyksen lähetessä.

Mitä, jos perehtyisit myös jatkosodan alkuvaiheen tapahtumiin?

Ei pelätty.... kirjoitti:

Suomi varustautui melkoisen avoimesti ja Saksa oli ahkerasti mukana.
Eihän Neuvostojohdolla ollut mitään uskomuksia Suomen vallankumouksesta enää vuonna 1940. Olihan tuo asia nähty jo talvisodan aikana.

Eihän Neuvostoliitolla ollut mitään hyökkäysvalmisteluja Suomen vastaisilla tajoilla, sehän tiettiin sitten jälkiviisaana, kun Suomi hyökkäsi rajojen yli. Suomella oli myös tarkkoja tiedustelutietoja Kannakselta aina Lappiin saakka.

Petsamon nikkeliä rahdattiin kuorma-autoilla Perämeren satamiin Saksalaisiin laivoihin, saksalaiset kartoittivat keväästä 1940 alkaen Suomen Lappia ja muodostivat valmiiksi joukkojen kokoamispaikkoja.

Revanssia haudottiin aivan selkeästi. Esimerkkinä vaikkapa Aseveliliiton perustaminen, jonka johdossa isommilla paikkakunnilla oli IKL:n ja AKS:n johtohahmoja. Tosin esimerkiksi Oulussa johdossa oli maltillisia henkilöitä.
Jo käsite "välirauha" osoittaa sen, että oli tarkoitus hyökätä Saksan avulla. Talvisodan jälkeen puhuttiin aivan yleisesti "välirauhasta".

Miksi Suomen tilanne annettiin mennä tällaiseksi? Se oli erittäin suuri vahinko maalle ja kansalle.

Lue lisää

Et näy tietävän mitään neuvostopropagandan ulkopuolelta.

"Suomi varustautui melkoisen avoimesti ja Saksa oli ahkerasti mukana.
Eihän Neuvostojohdolla ollut mitään uskomuksia Suomen vallankumouksesta enää vuonna 1940. Olihan tuo asia nähty jo talvisodan aikana. "

Saksa vapautti Talvisodan avun Norjan satamista ja myi Suomelle materiaalia loppuvuonna -40.
SNS:n toimintaa johdettiin NL:n lähetystöstä ja sen uskottiin johtavan pian sisäisiin levottomuuksiin ja mahdollistavan NL:n puuttumisen,

"Revanssia haudottiin aivan selkeästi. Esimerkkinä vaikkapa Aseveliliiton perustaminen, jonka johdossa isommilla paikkakunnilla oli IKL:n ja AKS:n johtohahmoja."

Paksua valetta. AL oli rintamamiesten liitto, joka keskittyi sosiaaliseen työhön. Sitä johtivat rintamamiehet, erityisesti sosialidemokraatit.

Välirauha johtui siitä, että suursota jatkui. Toivottiin, että Moskovan rauhan ehdot voitaisiin lopullisessa rauhanteossa tarkistaa.

"Miksi Suomen tilanne annettiin mennä tällaiseksi? Se oli erittäin suuri vahinko maalle ja kansalle."

Kysy Moskovasta. NL:n politiikka, varsinkin Talvisota ja sen jälkeinen, ajoi tilanteen tällaiseksi.

Olet uskomattoman tietämätön ja naiivi kaiken lisäksi. Luulisi olevan mahdollista hankkia asialliset tiedot historiasta.

Kehnot tiedot kirjoitti:

ovat sinulla. Siksi menee jankkaamiseksi.

"Tottahan Suomen piti noudattaa Moskovan rauhan ehtoja, kai suomalaiset sen kuitenkin ymmärsivät...., mutta kun taisi nyt sekin mennä unohduksen puolelle."

Kyse olikin siitä, että NL asetti koko ajan uusia vaatimuksia, joita ehdot eivät edellyttäneet. Voisit perehtyä välirauhan historiaan.

"Suomalaisten hyökkäys alkoi heinäkuun alkupuolella1941. Jo kuukausia aiemmin oli suomalaisilla tiedustelutietoja Kannaksen itäosan tilanteesta. Ei siellä ollut mitään joukkojen siirtoja rajan suuntaan tai rajalta pois. "

NL joutui vetämään joukkojaan Kannakselta Saksan hyökkäyksen lähetessä.

Mitä, jos perehtyisit myös jatkosodan alkuvaiheen tapahtumiin?

Lue lisää

Eipä vetänyt NL joukkoja Kannakselta tai Laatokan Karjalasta, ei suinkaan. Ei siellä ollut siirrettyjä lisäjoukkoja ainakaan toukokuussa tai kesäkuussa 1941. Siellä oli silloin vain tavanomainen rajavartiosto ja olemassaolevien varuskuntien joukot.

Ei ollut hyökkäystä mahdollistavaa raskasta aseistustakaan. Ei sieltä vedetty mitään joukkoja "Saksan hyökkäyksen lähetessä". Ei vedetty, koska ei ollut mitään ylimääräisiä joukkoja ja neuvostojohto ei uskonut edes Saksan hyökkäykseen vielä kesällä 1941.

Kannattaa tutustua suomalaisiin tiedustelutietoihin kevät-kesä 1941.

Kannattaa seurata Saksan hyökkäyksen alku Neuvostoliittoon itärintamalla. Kannattaa seurata myös neuvostojoukkojen toimet heti hyökkäyksen alettua ja verrata tapahtumia ajallisesti.

Ei vetänyt.... kirjoitti:

Eipä vetänyt NL joukkoja Kannakselta tai Laatokan Karjalasta, ei suinkaan. Ei siellä ollut siirrettyjä lisäjoukkoja ainakaan toukokuussa tai kesäkuussa 1941. Siellä oli silloin vain tavanomainen rajavartiosto ja olemassaolevien varuskuntien joukot.

Ei ollut hyökkäystä mahdollistavaa raskasta aseistustakaan. Ei sieltä vedetty mitään joukkoja "Saksan hyökkäyksen lähetessä". Ei vedetty, koska ei ollut mitään ylimääräisiä joukkoja ja neuvostojohto ei uskonut edes Saksan hyökkäykseen vielä kesällä 1941.

Kannattaa tutustua suomalaisiin tiedustelutietoihin kevät-kesä 1941.

Kannattaa seurata Saksan hyökkäyksen alku Neuvostoliittoon itärintamalla. Kannattaa seurata myös neuvostojoukkojen toimet heti hyökkäyksen alettua ja verrata tapahtumia ajallisesti.

Lue lisää

asioihin jankkaamisen asemesta.

Suomen valtaamiseksi laadittiin 18.9. 40 vahvistettu suunnitelma. Sitä tarkistettiin marraskuussa.

Keväällä -41 määrätiin Suomen rintaman voimiksi 21 divisioonaa. Sodan alla oli Suomea vastaan varattu 16 divisioonaa sekä 4 panssari- ja 2 moottoroitua divisioonaa. Sodan alla näistä oli paikalla 21 divisioonaa. Heti sodan alkaessa siirrettiin useita divisioonia muualle, mm. lähes kaikki panssarijoukot.

Karjalan kannakselle jäi neljä divisioonaa sekä nostoväkijoukkoja. Tätäkin määrää myöhemmin pienennettiin,

ihanko tosi? kirjoitti:

"Revanssia ei haudottu, vaan pelättiin uutta hyökkäystä. "

Niinkö?

Kerrohan nyt sitten vielä että osallistuiko maa nimeltä Suomi sitten koskaan yhtään mitenkään tuohon operaatio barbarossaan?

Lue lisää

Tottakai Suomi osallistui, mutta VASTA SITTEN, KUN SAATIIN TIETO NL:n ja Molot5ovin miehityshaluista!

Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä seuraavaa:

Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".

Mikset perehdy kirjoitti:

asioihin jankkaamisen asemesta.

Suomen valtaamiseksi laadittiin 18.9. 40 vahvistettu suunnitelma. Sitä tarkistettiin marraskuussa.

Keväällä -41 määrätiin Suomen rintaman voimiksi 21 divisioonaa. Sodan alla oli Suomea vastaan varattu 16 divisioonaa sekä 4 panssari- ja 2 moottoroitua divisioonaa. Sodan alla näistä oli paikalla 21 divisioonaa. Heti sodan alkaessa siirrettiin useita divisioonia muualle, mm. lähes kaikki panssarijoukot.

Karjalan kannakselle jäi neljä divisioonaa sekä nostoväkijoukkoja. Tätäkin määrää myöhemmin pienennettiin,

Lue lisää

Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä seuraavaa:

Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".

Ei pelätty.... kirjoitti:

Suomi varustautui melkoisen avoimesti ja Saksa oli ahkerasti mukana.
Eihän Neuvostojohdolla ollut mitään uskomuksia Suomen vallankumouksesta enää vuonna 1940. Olihan tuo asia nähty jo talvisodan aikana.

Eihän Neuvostoliitolla ollut mitään hyökkäysvalmisteluja Suomen vastaisilla tajoilla, sehän tiettiin sitten jälkiviisaana, kun Suomi hyökkäsi rajojen yli. Suomella oli myös tarkkoja tiedustelutietoja Kannakselta aina Lappiin saakka.

Petsamon nikkeliä rahdattiin kuorma-autoilla Perämeren satamiin Saksalaisiin laivoihin, saksalaiset kartoittivat keväästä 1940 alkaen Suomen Lappia ja muodostivat valmiiksi joukkojen kokoamispaikkoja.

Revanssia haudottiin aivan selkeästi. Esimerkkinä vaikkapa Aseveliliiton perustaminen, jonka johdossa isommilla paikkakunnilla oli IKL:n ja AKS:n johtohahmoja. Tosin esimerkiksi Oulussa johdossa oli maltillisia henkilöitä.
Jo käsite "välirauha" osoittaa sen, että oli tarkoitus hyökätä Saksan avulla. Talvisodan jälkeen puhuttiin aivan yleisesti "välirauhasta".

Miksi Suomen tilanne annettiin mennä tällaiseksi? Se oli erittäin suuri vahinko maalle ja kansalle.

Lue lisää

"Eihän Neuvostoliitolla ollut mitään hyökkäysvalmisteluja Suomen vastaisilla tajoilla"

Oijoi. Useampi venäläinen divisioona sijoitettiin itärajan tuntumaan juurikin hyökkäystä varten vähän ennen jatkosodan alkua. Nämä eivät olleet mitään torjuntajoukkoja.