Eräässä nettilehdessä lukee näin:
"Robert O'Neill, 38, sanoo Washington Postin haastattelussa, että hän ampui bin Ladenia otsaan sen jälkeen, kun hänen edellään ollut sotilas oli ensin tähdännyt ohi.
Kun O'Neill astui sisään huoneeseen, jossa bin Laden oli, hän piti naista edessään olkapäistä kiinni."
Miksi ihmeessä O'Neill piti edessään ollutta naista olkapäistä kiinni? Käyttikö O'Neill naista ihmiskilpenä? Kyseinen nainen oli ilmeisesti se ohi tähdännyt (mutta ei ampunut?) sotilas.
Vai onko lehden toimittajalta suomen kieli hukassa?
"Robert O'Neill, 38, sanoo Washington Postin haastattelussa, että hän ampui bin Ladenia otsaan sen jälkeen, kun hänen edellään ollut sotilas oli ensin tähdännyt ohi.
Kun O'Neill astui sisään huoneeseen, jossa bin Laden oli, hän piti naista edessään olkapäistä kiinni."
Miksi ihmeessä O'Neill piti edessään ollutta naista olkapäistä kiinni? Käyttikö O'Neill naista ihmiskilpenä? Kyseinen nainen oli ilmeisesti se ohi tähdännyt (mutta ei ampunut?) sotilas.
Vai onko lehden toimittajalta suomen kieli hukassa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
On. Myös "bin Laden" on väärin. PItäisi käyttää joko "Osama" tai "Osama bin Laden", koska "bin" tarkoittaa jonkun poikaa. Vähän sama kuin femnistit vaativat, että iislandilaista presidenttiä piti kutsua presidentti Finnbogadottiriksi eikä Vigdikseksi.
Melko jonglööri tuo O'Neill, kun piti kiinni naista olkapäistä edessään ja samalla vielä ampui aseellaan tarkasti.
Nykyajan toimittajat eivät läpäisisi yo-kirjoitusten suomenkielen koetta. Taannoin tv-uutisissa suomalainen toimittaja selosti: Kongossa oli parhaimmillaan 3000 lapsisotilasta.
Faktat eivät muutu miksikään joidenkin roskalehtien kirjoitustaidottomien toimittajien kirjoitusten vuoksi.
"Nykyajan toimittajat eivät läpäisisi yo-kirjoitusten suomenkielen koetta."
Eivätköhän he kaikki ole kyseisen suomen kielen kokeen läpäisset ennen kuin ryhtyivät toimittajiksi. Kokonaan toinen asia on, että vaatimustaso yo-kirjoituksissa on jouduttu laskemaan erittäin alas, minkä seurauksena kokeiden läpäiseminen ei edellytä juuri minkäänlaisia taitoja ja tietämystä.
Jos rimaa nostettaisiin, hylättyjen prosentuaalinen määrä tietysti nousisi, mitä ei pidetä hyvänä asiana. Kauan sitten 1930-luvulla ei ollut mitenkään tavatonta, että 20-25 prosenttia yo-kokelaista hylättiin kevään kirjoituksissa.
Arvosanoja on jouduttu vuosikymmenten mittaan jouduttu lisäämään, että koe erottelisi jyvät paremmin akanoista. Ensin 70-luvulla lisättiin "lubenter approbatur" ja "magna cum laude approbatur". Kun 90-luvulla yliopistoista alkoi kuulua valituksia, että laudaturin kirjoittaneilla oli aukkoja perustiedoissakin, lisättiin vielä "eximia cum laude approbatur".