YKsinkertaisesti: miksi neste pysyy ruiskussa vaikka ruisku on suuaukko alaspäin?.
Vesiruiskun fysiikkaa?
Kohmelo
241732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ilman paine on suurempi kuin ruiskussa olevan nesteen hydrostaattinen paine.
Jos ruisku nyt olisikin vaikka 15 metriä korkea, niin ei taitaisi pysyä.
Tietämättä tarkasti, mikä on kuvaamasi vesiruisku, veden poistuminen sylinteristä aiheuttaisi alipaineen. Luonto karttaa alipainetta, koska se pitäisi tavalla tai toisella pystyä myös täyttämään.
Jos sylinteri (vesipatsas) on vajaa kymmenen metriä korkea, hydrostaattinen paine muodostuu ilmanpainetta korkeammaksi, ja vesipatsas hajoaa alipaineen estämättä. Samasta syystä vettä imevällä pumpulla tai vesiruiskulla ei voida koskaan imeä vettä yli kymmenen metrin korkeuteen, koska vesi rupeaa pumpun imupuolella voimakkaan alipaineen vuoksi kiehumaan eli pumppu kavitoimaan.
Ei pumpulla vettä imetä vaan hoidetaan ilmanpaineet pois edestä ja ulkopuolinen ilmanpaine sen veden työntää sinne pumpulle ja siitä eteenpäin pumppu sitten hoitaa työnnön.
> Ei pumpulla vettä imetä
Höpsis, kyllä imetään. Guuglaa nostopumppu.
Pitäisköhän sinun nyt vähän aikaa miettiä sitä että "työntääkö" vai "vetääkö eli imeekö" tämmöinen "nostopumppu"...
Mietitäänpä vähän aikaa... Pumpun imutapahtumassa pumpun oletetaan imevän nestettä säiliöstä. Käytännössä pumppu kehittää imupuolella (siipipyörä, mantä, kalvo jne,) alipaineen. Alipaine ja säiliössä olevaan vapaaseen nestepintaan vaikuttava ulkoilman paine saa nesteen virtaamaan pumppuun.
Hydrostaattinen paine joko auttaa tai vastustaa imutapahtumaa. Imevillä pumpuilla, nostopumpuilla, hydrostaattinen paine vastustaa imutapahtumaa. Sen vuoksi pumput asennetaan yleensä nestepintaa alemmaksi siten, että hydrostaattinen paine auttaa imutapahtumaa. Jos nestepinta on pumpun imupisteeseen nähden liian alhaalla, käytännössä pumpun tyypistä riippuen 8 - 9 metrissä, vesi esimerkiksi alkaa alipaineen vuoksi kiehua. Tämän seurauksena pumppu kavitoi ja rikkoutuu - useimmat pumput eivät kykene rikkoutumatta imemään kaasumaista vesihöyryä.
Ellet ymmärrä asiaa, niin mielelläni autan sinua.
Hyvä, pääsimme siis yhteisymmärrykseen siitä että ilmanpainehan sen veden sinne pumpulle asti työntääkin.
Imevässä pumpussa eli pumpussa, joka on sijoitettu nestepintaa ylemmäksi, ilmanpaine yksin ei riitä työntämään vettä pumpulle, vaan pumppu itsessään luo alipaineen.
Kyllä se on kuule ihan yksin se ilmanpaine on joka sen veden sinne pumpulle työntää kunhan pumppu on ilman poistanut edeltä eli alipaineen luonut.
-- alipaineen luonut --
Niinpä. Alipaineen luonut, joka pyritään heti täyttämään.
Pumpun hoitaessa työnnön uutta vettä virtaa vanhan tilalle siis estämään alipaineen syntymistä? Kiitos hyvistä vastauksista!
Että painevaikutus voi olla vain kohtisuoraan pintaa vasten, ei koskaan pinnasta poispäin, eli alipainetta tai imua ei periaatteessa ole olemassakaan, painevaikutus syntyy aina (yli)paineen eroista.
-- painevaikutus syntyy aina paineen eroista. --
Mistäpäs muustakaan. Pumppu pyrkii luomaan imupuolelle imua eli alipainetta ja painetta purkupuolelleen.
Niinpä käsitteiden merkityksestähän tässä nyt oikeasti vaan väännetään, minä olen sitä mieltä että voidaan alkaa puhumaan imemisestä vasta sitten jos vettä vielä tulee kun pumppu nostetaan yli 10m veden pinnasta eli kun ilmanpaine ei enää jaksakkaan sitä työtä tehdä.
Mitä vedelle tapahtuu vettä imevän pumpun kohdalla, kun
a) pumpun imukorkeus on käytännössä yli 9 metriä ts. mikä on vettä imevän pumpun maksimi-imukorkeus;
b) pumpun vettä täynnä oleva imupuoli suljetaan venttiilillä?
Jos vesi alkaa kiehua (eli pumppu alkaa kavitoida) jommassa kummassa tai molemmissa tapauksista, miksi näin mielestäsi tapahtuu?
Puhumme vertailutilanteessa olosuhteista NTP.
https://www.youtube.com/watch?v=eMDAw0TXvUo
Ystävällisesti.
Vesi kiehuu koska ilmanpaine kiehuttaa sitä.
Hyvä arvaus mutta arvauksena silti vajaa.
Vesi alkaa kiehua eli pumppu alkaa kavitoida molemmissa tapauksissa. Pumppu muodostaa imupuolelleen niin suuren alipaineen, että vesi kiehuu jo huoneenlämpötilassa. Kun painetta lasketaan, vesi kiehuu alemmissa lämpötiloissa ja kääntäen.
Alla olevasta linkistä pääsee tarkastelemaan tarvittavat paineet veden kiehuttamiseksi eri lämpötiloissa.
http://www.kayelaby.npl.co.uk/chemistry/3_4/3_4_2.html
Ei siis liene enää epäselvyyttä, mistä on kyse. Vai mitä, nim. PumppuPuppuaTaas?
Miksi vesi sitten ei pysy vesipullossa joka on käännetty suuakko alaspäin,mutta pysyy ruiskussa?
Kyllä vesi pysyy pullossa, jossa yläosaan saadaan luotua painovoimaa vastustava alipaine ja alaosaan stabiili tila, jossa ilmanpaine vastustaa vedenpainetta. Jos pullon suu on riittävän pieni tai pinta ja systeemi tasainen, pinta-jannitys riittää pitämään pinnan tasaisena.
https://www.youtube.com/watch?v=o1X5RXV8jaE
http://sciphile.org/lessons/upside-down-water
Aiheuttaako tämä suurempi ilmanpaine sitten veteen jonkinlaista painetta? Jos vaikka otetaan alin vesikerros käsittelyyn niin voimavektorit osoittavat kokonaisvoiman suunnaksi ylöspäin. Tällöin siis kun hydrostaattinen paine on pienempi kuin ilmanpaine.
Ja kyseessä ruisku suuaukko alaspäin
Jos siis ilmanpaine on suurempi kuin hydrostaattinen paine vesiruiskun tapauksessa, aiheuttaako tämä rasitusta ruiskun männälle?
Ps- Olen huumehörhö siis ruiskumies.