Fysiikantunnilla opetettiin, että energia ei häviä koskaan vaan muuttaa vain muotoaan. Jos kuitenkin yritän nostaa liian painavaa kivenjärkälettä, kulutan rutkasti jouleja, mutta mitään ei näytä tapahtuvan. Vai lämpeneekö se vietävän kivi?
Entä kun Kuu velloo valtameriä vuorovesi-ilmiönä, mistä se energia on peräisin ja poissa? Hidastuuko Kuun vauhti ja etäisyys kasvaa? Kohtahan se siirtyy Auringon kiertolaiseksi tai lentää huitsin nevadaan.
Gösta
Entä kun Kuu velloo valtameriä vuorovesi-ilmiönä, mistä se energia on peräisin ja poissa? Hidastuuko Kuun vauhti ja etäisyys kasvaa? Kohtahan se siirtyy Auringon kiertolaiseksi tai lentää huitsin nevadaan.
Gösta
Vastaukset 6
Vanhimmat
- Lähinnä sinä itse lämpenet.
- Juurikin niin. Kuu etääntyy meistä muutaman senttimetrin vuodessa, joten pian (muutaman miljardin vuoden kuluttua) Kuu on tarjolla kiertolaiseksi sille, joka ensin ennättää, ehkä Venuksen tai sitten itse Auringon.
Energia häviää kyllä, jos systeemi tekee tai siihen tehdään työtä. Systeemin alku - ja loppuenergian erotus on systeemin tekemä työ tai siihen tehty työ.
Jos nostat kiven, syömäsi ravinto hapettuu energiaksi. Se energia on hävinnyt ikuisiksi ajoiksi. Vuorovesi-ilmiötä ei ole olemassakaan, on se meri samalla korkeudella kauppatorin rannassa päivästä päivään.
Vedenkorkeus ei ole sama kauppatorin rannassa päivästä päivään, vaan vaihtelee sekin paljon jatkuvasti. Vuorovesi-ilmiökin on olemassa ja se vie säännöllisesti merenrannan kilometrien päähän.
Kuten aloittaja totesi, energia ei häviä, vaan muuttaa muotoaan.
Itämeri on niin pieni, että muut merenpinnan korkeuteen vaikuttavat ilmiöt, kuten tuulet ja ilmanpaine peittävät vuorovesi-ilmiön näkymisen.
Jo sijoitamme vakaisiin olosuhteisiin ison vesisäiliön, ja estämme ettei haihtuva vesi karkaa ilmoille, niin onko pinnan korkeudessa havaittavissa vuorovesi-imiötä? Vai vaatisiko se toista vesisäiliötä maapallon toiselle puolelle ja yhdysputkea säiliöiden välille?