tippuminen

Olen ratsastanut kuutisen vuotta, olen helppo b tasoinen. Kun tipuin ensimmäisen kerran, olin ratsastanut 5kk. Menin isolla (180cm) puoliverisellä ja ohjausvirheestä johtuneesta syystä lähdin eri suuntaan kuin hevonen ja lensin monen metrin päähän hevosesta täydestä laukasta. Tippuminen ei sattunut lainkaan, ja nauroinkin sille jo samana päivänä.

Samana vuonna kun ratsastuksen aloitin, aloin vuokraamaan lämminveristä tammaa, joka oli todella kuuma ja muistutti minua tiputtamalla minut aina kun tein jotain kyydissä väärin. Ei siis mikään paras hevonen pienelle alkeiskurssia käyvälle tytölle, mutta vuosien varrella yhdessä kasvettiin ja opittiin kunnes hevonen tänä syksynä lopetettiin oltuaan kaksi vuotta minun omistuksessani.

Silloin kun ratsastuksen aloitin, vannoin etten enää ikinä nousisi hevosen selkään jos sieltä joskus tippuisin. Kuitenkin joka kerta olen takaisin selkään mennyt (kerran jopa kyynerpää murtuneena) vaikka valehtelematta yli sata kertaa olen satulasta lentänyt ja ilman satulaakin olen kentän hiekkaa maistellut.

Tippuminen on kuitenkin sellainen asia, ettei sillä kannata päätään vaivata. Jos ratsastusta aikoo harrastaa, on ymmärrettävä se tosiasia ettei tippumistakaan pysty välttelemään loputtomiin. Itsekin ratsastin pitkään 4-vuotiaalla ponilla jolla oli tapana heitellä peräänsä laukannostoissa sekä kytätä kaikkea mitä eteen sattui. Estekisoissa poni pelästyi kentän vierestä mennyttä mopoa, ja lähti laukkaamaan pukitellen jolloin tipuin suoraan kyynerpää edellä ja mursin sen. Nousin kuitenkin takaisin selkään ja hyppäsin vielä yhden esteen tuskan kyyneleet silmissä ja ratsastin pois radalta.

Toivottavasti tästä oli ehkä jotain apua, toivon että pääset jännityksestäsi yli. Ratsastus on kaikkien puolesta mukavampaa hommaa kun ei ole turhia pelkoja hevosella tai ratsastajalla. Voit myös puhua jännityksestäsi ratsastuksenopettajallesi ja kysyä onko tällä vinkkejä jännityksesi lieventämiseen tai poistamiseen kokonaan. :)

Oon tasoltani HeA / HeB ja tipuin kun ratsastin kolmatta kertaa. Ratsastin 132cm korkeella ponilla ja se lähti yllättäen laukkaamaan ja tipahdin eikä tullu edes mustelmaa :) se poni on muutenkin vanha ja tallin vaikein. Mutta sun on turha pelätä putoamista. Jokanen on joskus pelänny/pelkää. Jos et halua tippua nii lopeta ratsastaminen ja harjaa vaan heppoja. Tietysti harjaamisessakin voo aina sattua jotain esim. Polle astuu varpaille yms. Mut joo.


Olen puhunut.

Kun tipuin ekaa kertaa, ensin säikähdin kun poni lähti täysillä sivulle, sitten lensin selästä kun se teki laukasta äkkikäännöksen, sitten kun olin maassa (eikä ollut sattunut&ohjat olivat edelleen käsissäni) niin ajattelin vain että heh, sehän oli hauskaa! XD

Ei sitä tippumista kannata tavoitteena pitääkään. Jos kerran selässä pysyy yllättävissäkin tilanteissa, niin ei sieltä kannata tippumalla tippua vain siksi että saisi tietää miltä se tuntuu. Mutta ei sitä kannata pelätäkään, loppujen lopuksi loukkaantumiset ovat aika harvinaisia ja siinä lähinnä säikähtää, kun hevonen äkkiä katoaa alta ja sitten huomaa makaavansa rähmällään keskellä kenttää. Sitten alkaa nolottaa kun kaikki muut nauraa räkättävät ympärillä, ja viimein sitä alkaa nuraa itsekin.

Muuan tuttavani kävi aikoinaan eräällä tallilla, missä oli tapana huutaa "Kakkua!" aina kun joku omistaja tai hoitaja putosi hevosen selästä. Maahan pudonnut ratsastaja toi sitten kakkua koko tallin väelle (talli ei ollut kovin iso). Jossain vaiheessa siellä oli kuulemma kakkua melkein viikoittain, kun siellä oli joku poni joka viskeli ratsastajat taivaan tuuliin estetunneilla.

Ei kai se tipahtelu hauskaa ollut silloinkaan, mutta ei sitä toisaalta siellä pelättykään, kun kaikki tiesivät, että tippuminen tietää kakkukestejä.

Taitavat vain olla kateellisia kun sinulla on parempi reaktiokyky ja tasapaino kuin muilla. Älä välitä siitä. Sano vaikka, että kun jonain päivänä on sinun vuorosi tulla alas, lennät sitten kahta lahjakkaammin.

Voi ei :DD ite ratsastanu 7vuotta ja nyt puolvuotta omistanu hevosen. Mut kolme kertaa hepan kyydist tippunu. Oon ihmetelly et miten mää en tipu vaikka hevonen tekee jokapäivä kaikkee kivaa:DD no jos sitä kahenvuoden päästä:DD

En halua pelotella enkä mitään, mutta tässä on henkilökohtainen kokemus.

Kun oma ponini oli ratsastuskelvoton hetken aikaa, vanhempani ostivat minulle irtotunteja, jotta tasoni ei huononisi. Irtotunneille minun oli tarkoitus mennä aina yhdellä vuonohevosella, mutta sitten yhtäkkiä ratsuni vahtui tinkertammaan. Valmentajani sanoi: "Turhaan jännität, ei se sua alas sieltä saa!" No kuitenkin satuloidessa tammaa käteni tärisivät. Olin kuullut, että tamma pukitteli ratsastajia alas yhtäkyytiä.

Talutin hepan maneesiin ja aloitin normi verkkauksen. Kun aloitimme radan, ensimmäisen pysty-okseri-pysty-linjan jälkeen hevonen pukitti ja lensin seinään. Käsihän siinä sitten murtui.

Tapauksesta on aikaa noin 9 kk, eikä käteni ole vieläkään kunnossa. Se on leikattu kaksi kertaa. Joten tärkein vinkki on, jos jännität, älä vie jännitystäsi hevoseen!

Tsemiä! ♥

Mulla meni noin 3-vuotta ennenkuin tipuin. Nyt olen ratsastanut noin 3-vutta vähä päälle ja tippunu 3. Viimeks joulukuun toinen päivä. ennen ekaa tippumistani oli mooonta mooonta läheltäpiti tilannetta. tipahin ekaa kertaa jaloilleen, ei satunut mitään joten mua ei pelottanut. kun tipuin seuraavan kerran (tipuin mahalleen) sen jälkeen mä säikähin mut nousin takas selkään. Samoin tolla vikalla kerralla!
Jos tiput niin nouse MAHDOLLISIMMAN PIAN SELKÄÄN, niin uskallat jatkaa.
Älä hoe pääsäsi sanoja "Minä tipun!",vaan vakuuta itsellesi "Minä pysyn selässä!".
Tippumista ei tarvitse pelätä! Sano opettajallesi että tippuminen pelottaa ja voit pyytää jotain kilttiä ja varmaa ratsua tunnille .

Olin käynyt vasta alkeiskurssin kun Tipuin ekan kerran oikeestaan kaks kertaa samalla maastolla tuntemattomalla hevosella. Tippumiset eivät tuntuneet missään hiukan selässä kun toisella kerralla vierin loivaa mäkeä alas kiven päälle mutta ei siitäkään jäkiä tai kipua syntynyt. Toinen kerta oli nykyisellä tallillani noin 165 korkuoselta eestinhevoselta kun tasapaino petti ja päätin tipahtaa ei tuntunut missään ja edellisin kerta ol hiukan ennen joulua samalta hevoselta kun kentällä säikähti jotain ja veti spurtit eikä sillonkaan sattunut mutta jotenkin olkapäähän tuli mustelma :/.
Kun tipuin ekan kerran mietin että ehkä se ratsastus ei sovikkaan mulle mutta sitten taas viikonpäästä olin innoissani menossa tallille jossa siis aloitin vasta silloin

Miekää en oo ikinä tippunu, pelottaa todella paljon et millo tipun.

En halua mitenkään pelotella ketään joka ei ole tippunut, mutta sieltä tulee alas ennemmin tai myöhemmin. Jossain vaiheessa se poni hyppää sivuun ja tajuat makaavasi maassa tai lopulta luisut alas pitkän pukkilaukan jälkeen. Olen tippunut kuusi kertaa enkä kertaakaan satuttanut itseäni pahemmin: pukkilaukasta, tasapainon menetettyäni ilman satulaa, maastoesteitä hypätessä ja ponin säikähtäessä. Tippumista ei kannata ajatella liikaa: se tapahtuu yleensä jokaiselle. Oikeastaan yleensä siinä vain katselee maneesin kattoa ja miettii että mitä tapahtu, sitten hyppää takasi ponin selkään ja jatkaa. Harvemmin siinä käy huonosti. Yleensä se on säikähdys, käsi voi venähtää, lievä aivotärähdys on mahdollinen ja mustelmia voi tulla. Ei kannata kuitenkaan murehtia sitä liikaa. Itse koen miltei paremmaksi tippua kuin toistuvasti olla lähellä tippumista ja pelätä, että entä jos nyt tipunkin....

Aika myöhässä tässä kirjottelen mutta itse olen ratsastanut nytten 7 vuotta ja olen tippunut 5 kertaa. Ensimmäinen tippuminen tapahtui isolla hevosella toisen vuoden aikana. Olen tosiaan aika arkajalka, mutta ehjin nahoin selvittiin. Käsikin on kerran murtunut ja kammo tuli ja ohi meni. Varsinkin ensimmäisen tippumisen jälkeen olin aivan jännittynyt kun menin uudestaan sillä hevosella (pietin 6kk tauvon siltä hevoselta kunnes oli taas rohkeutta mennä sillä) jalatkin tärisi kun jakkaralle menin valmiina selkään nousuun, mutta tunti meni todella hyvin ja älä turhia pelkää tippumista (aina se toki pelottaa) se tapahtuu jos tapahtuu mutta ajattele vain että "en muuten varmana tipu" ja keskityt siihen. Joskus ei voi vain muuta jos tasapaino pettää tai hevonen villiintyy niin kohdata se maan vetovoima ;) Sitäkin vain, että aina kun meinaat tipahtaa pyydä hevosta hiljentämään tai ihan jopa pysäytä se ja jatka kun tasapaino on taas hallinnassa. ~jokainen tosi ratsastaja tippuu joskus~

Tiiän et oon erittäin myöhässä:D Mut tänään ratsastin melko pienellä ponilla, joka ravissa päätti sitten nostaa erittäin nopean laukan. Itse olen vasta alkeisjatkolla joten en ole kyllä tipahtanut. Pelkästään cavaletteja hypännyt... Eli kun tämän laukka oli lähtenyt rupesi riuhtomaan päätään laajasti sivulle jonka jälkeen tipahdin. Isolla säikähdyksellä selvisin :-) Vähän jomotti takareiteen ja käsiin mutta eipä tapahtunut juuri mitään. Nousin selkään, ravia en halunnut mennä teki kaksi viikkoa sitten saman toiselle ryhmäläiselleni. On semmoinen suloinen, itsepäinen, vanha, viisas, jekutteleva kakara. Tietää miten saada ratsastaja säilymään, nyt kun muistelen ensimmäisillä kerroillani nosti käynnistä ravin. Tätä säikähdin.. :))) Oon ollu kyllä hyvä ratsastaja! Tuntuu hassulta että tipahdin, ihan kuin ei olisi tapahtunut?? No.. Ei voi mitään

T: kokematon ratsastaja

Moi. Minä olen ratsastanut kohta kaksi vuotta ja olen tippunut kahdesti. Ensimmäinen putoaminen tuli, kun shettisratsuni lähti yhtäkkiä laukkaan ja pysähtyi kuin seinään. Lensin pysähdyksestä kädet edellä kaulan vierestä hiekkaan makaamaan, mutta nousin tosi nopeasti, ei sattunut kuin päähän ja vatsaan. Toinen tippuminen tulikin jo isolta ponilta. Ponin kanssa laukkasin ja yhtäkkiä tekee jäätävän korkean pukin (näkyy videossakin jonka saimme talteen), tunnen kuinka jalustimet lähtevät jalasta ja kuinka poni jatkaa laukkaa ja kääntyy äkkiä oikealle. Lennän siinä rytäkässä melkein maneesin seinään ja jään hetkeksi makaamaan vatsalleen hiekkaan. Hiekkaa meni saappaisiini, kypärään, suuhun, hanskoihin ja kaulaan, ärsytti mutta samalla pelkäsin. No ei käynyt muuta kuin että oli 3 päivän käsi kipu, päänsärkyä, hieman (nilkka, taisi hieman vääntyä, kun jalustimet jäi hieman kiinni) ja vatsa kipua. Selvisin, olen vielä täällä!!!:)

Tiedetään! Oon aika myöhässä täälä mutt ihs :D Mut siis oon ridannu vähän yli 2 vuotta ja oon helppo b tasolla<3 oon tippunu 3 kertaa. Ekalla kerralla kävi tällee: menin semmosella pikku ponilla nimeltä Jasu ja mentiin ravia. Sit Jasu alko pukittelee ja meni tasapaino ja tipuin :D Säikähin mut ei ollu niin paha<3 sit 2 kerralla menin noin 150cm hevosella/ponilla. Mentiin ravia ja olin siinä se ns eka. Sit poni joka on ihan vikana ni lähtee laukkaamaan. Niin lähti kaikki muutkin ponit ja sit kaikki paitsi 1 tippu. Mun jalat täris sen jälkeen ja mun sydän hakkas tosi kovaa. Menin silti selkään. Nivunen revähti. 3 kerta: Menin noin 140cm ponilla nimeltä Nilla. Mentiin laukkaa ja Nillan laukka on semmosta tosi pomputtavaa ja ravi tosi korkeeta. Laukassa aloin vähän kallistumaan toiselle puolelle ja sit jarrutin raviin. Ravissa mul meni tasapaino ihan kokonaan ja sit tipuin mut ei paljoo sattunu. Tippumisia on erilaisia, jotkut sattuu, jotkut ei. Ei kannata pelätä tippumista, koska jokainen tippuu joskus! Mukavaa ratsastusta<3

Ei tarvii stressaa. ❤️Välillä sieltä moksahtaa alas, mutta mitäs siitä jos ei satu. 😊Pelottaa ja jännittää saa, mutta koita vähentää sitä tallilla ollessa, koska hevonen aistii pelon. 🤓Ennen sanottiin, että sitten, kun on tippunut 100 kertaa, niin on hyvä ratsastaja! 😉

No siis itse tipuin neljännellä ratsastus kerralla:D Alla oli n.160cm suomenhevonen. Hevonen säikähti jotain mutta ei lähtenyt kovaa, mutta neljäs ratsastus kerta niin enhän minä siellä pysynyt. Viimeinen tippa minun tasapainolleni oli kun hevonen laittoi pään alas. Ei sitä kannata pelätä, kaikkihan sieltä joskus kupsahtavat alas<3

Olen ratsastanut 7vuotta ja tipuin ensimmäisen kerran
Noi vuoden ratsastamisen jälkeen