Näin kun talvessa jo mennään, onkin aiheellista tarkastella jään paksuuksia Suomenmaassa. Nehän kertovat varsin selvää kieltä edeltävien aikojen ilmasto-oloista. Monista vesistöistä löytyykin pitkiä mittaussarjoja, jotka kertovat (hörhölle karua kieltä) jääajoista. Mutta näin nyt:
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ajat ovat tosiaan kovat kylmähihhuleille.
Jäätie Kemijoen yli avattiin joten sekin ihme nähtiin suomessa että jäätie avattiin jään paksuuden ollessa 0 cm.
Eiköhän ekotalipani pääse tuoota pitkin pääse vaikka paskomaan joulupukin pajaan.
Meinaatko että suomesta löytyy muitakin jäänpaksuuksia
kuten otsikossa mainitsemasi 0 cm?
Meinaatko ettet avannut aloituksen linkkiä vaikka toisille huutelet joskus sellaisesta? Näkyy hyvin kartasta ilman käyntiä Specsaversilla. No?
Jäätie on nyt suljettu, on noussut vettä sen verran jäälle.
No joko siellä niemellä on jää muuttunut vettä painavammaksi,
vai missä viiraa?
Noin käy kun ei käy ulkona! Vieraantuu luonnosta. Sellainenkin ilmiö (joka etenkin nykytalvissa on tavallinen) kuin vettä jään päällä on outo.
Vain sinä olet outo eelis. Miten se vesi nykyisin nousee enemmän jään päälle kuin aikaisemmin. Tekeekö ilmastonmuutos jäästä painavampaa vai vedestä kevyempää?
Taas voisit käyttää ihan maalaisjärkeä. Vaihtelevat, sahaavat säät talvella. Pakkasta, suojaa. Muistan miten lapsena oli kunnon jääkelit lähes joka talvi. Oli tasaisia pakkaskelejä. Nyt on tätä jatkuvaa vaihtelua, eli tulee lämpöaaltoja, taas pakastuu ym. Silloin se vesi nousee jään päälle. Et ole sinäkään jäätävää keliä näköjään jäillä liikkunut. Tosin esim. tänään se ei hirveän suositeltavaa olekaan hönkästä sinne Näsijärven jäille....... Kuorossa.
Kyllähän se eelis on niin, että varmasti olen jäällä liikkunut enemmän kuin sinä. Noin 4 päivänä viikossa käyn pilkillä heti kun jäät tulevat ja kausi jatkuu siihen asti kun jäätä on. Viimeiset kerrat tulee jäällä käytyä yleensä tuossa toukokuun alkupäivinä Pohjois-Suomessa. Kun vielä tulee käytyä kiinteillä pyydyksillä ja hiihtelemässä niin voi sanoa, että lähes joka päivä joulukuusta toukokuun alkuun tulee jäällä oltua.
Niin ja veden nouseminen jäälle yleensä johtuu lumen määrästä, eikä lämpötiloista. Kun on paljon lunta ja jäähän tulee vaikkapa railo niin jopa alkaa nousemaan vettä.
Voimalaitosten vuorokausisäännöstely vaikuttaa, samoin jo pari päivää jatkunut vesi-ja räntäsade. Kyllä jääkansi varmaan kestäisi ajoneuvot mutta tuppaavat jäämään kiinni, siksi jääteitä ei käytetä silloin kun jäällä lainehtii vettä.
Minä käyn pilkillä ympäri vuoden, ja suurin saaliini on 13 kilon lahna Kuopion
Savilammelta, enkä hähään päivään tiiä miten se mahtu avennosta ylös?
http://www.kalassa.net/propilkki2/
Niimpä hyvinniin R-niemeläinen, nyt kysytäänkin miestä tai naista.
Muistatko koskisodat ja vuorokausisäännöstelykärhämät.
Ne olivat kulutuksen vuorokausisäännöstelyä, eli pitäisikö lisätä päälle aurinko ja tuulirupellisäännöstely jotta joet olisivat välillä kuivillaan.
Eikö tuu mieleen kuinka katkera taistelu se oli, eikä muuta voinut hyvveksyy, mutta ei tuota ennempöö-
https://www.youtube.com/watch?v=fsjXKEJuQRk
Ilkka
Milloin sinä "jäätävää keliä" muka ehdit liikkua jäällä, kun asut tällä palstalla hörhöilemässä 24/7/365?
En ole samanlainen sinä ööö... Ehdin jopa tehdä töitäkin välillä ja harrastaa muutakin kuin kalastusta.
FIM:
Suojaa ja leutoa talvisin, vettäkin sataa
Monelle voi olla hieman yllättävää, kuinka usein on lauhaa suojasäätä, mutta myös tihku- tai vesisateita talvisin koko maassa.
Suomen ilmaston vaihtelevuus on suurinta talvella. Myös talvella lumi ja jää sulavat nopeasti, vaikka lämpötila on vain vähän nolla-asteen yläpuolella. Sulamisen nopeudessa on ratkaisevaa suojasään yhtämittainen pitkä kesto. Myös vettä voi sataa melkein milloin vain, kuitenkin vesisadetta esiintyy Lapissa paljon harvemmin kuin etelärannikolla.
Helsingin Kaisaniemessä lumetonta on jouluaattoaamuna keskimäärin joka kolmas vuosi. Kolme peräkkäistä mustaa jouluaattoa on koettu kolme kertaa Kaisaniemen mittaushistorian aikana; vuosina 1928-1930, 1949-1951 ja 2006-2008. Täysin lumetonta ei kuitenkaan jokainen noista joulunajoista ollut, vaan vuosina 1929, 1930 ja 1950 lunta saatiin jo jouluaamuksi. Vuonna 1929 Tapaninpäivän aamuna lunta olikin jo 25 cm. Vuosina 2006-2008 koko joulun pyhät vietettiin kuitenkin ilman peittävää lumipeitettä.
Ilmatieteen laitoksen kokoaman ilmastonmuutossivun mukaan etenkin talviajan lämpötilat tulevat nousemaan. Ilmastotilastojen mukaan lämpimimmät talvikuukaudet ovat olleet 2007-08, 1924-25, 1929-30, 1948-49, 1960-61 ja 1974-75. Joukossa on vain yksi 2000-luvun talvi, eli tämä tilasto ei viittaa ilmastonmuutoksen vielä vaikuttaneen Helsingin talveen.
Eikö Eelis yhtään hävetä, kun meteorologinkin sanoo näin?:
Tietokonelaskelmat ja nykytiede ennustavat ilmaston siis edelleen lämpenevän. Hetkellisestä säästä on kuitenkin lähes mahdotonta erottaa ilmastonmuutoksen vaikutusta, koska sään vaihtelu on vähintäänkin kertaluokkaa ilmaston vaihtelua suurempaa. Yksittäisillä säätilanteilla ei voi kiistää eikä todistaa ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Yksittäisten helteiden ja myrskyjen liittämisellä ilmastonmuutokseeen on tehty paljon hallaa asian uskottavuudelle.
koko juttu:
http://blogi.foreca.fi/
Pommi tikittää ja tikittää ja tikittää:
http://www.worldometers.info/world-population/
ja maapallon varat loppuvat sitä mukaan kun tikittää
kyllä se on muoilmanlopunn männöö jo kun tikittää.
http://tcktcktck.org/
Sanotaan hyvästi, nyyh nyyh, mutta kun meinaan mennä savottaan mökille, jätän nyyhkyttelyn tuonnemalle.
Siellä pitää vähän sähkölinjaa kutasta.