Valkoroskan jutut eivät kiinnosta ja itseni tasoiset naiset ovat töissä, joten he vääjäämättä katsovat nenänvartta pitkin tällaista henkilöä, vaikka olenkin älyllisesti samalla tasolla.
Missä on akateemisen pitkäaikaistyöttömän paikka?
Vaikea elämä
43333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
paremmin koulutetun tai paremmassa asemassa olevan pyllyn reiällä tai persposkien välittömässä läheisyydessä heti valmiinaa lipomaan kun tarvetta on voi päästä töihin kun oikein lipoo ja nuolee antaumuksella ja töihin päästyä voi ylpeänä kehua kuinka kovan työn takana oli saada töitä mutta sitä ei voi oppia se on synnynnäinen lahja jonka peritään koko suvulta suvun perintönä koulussa opetetaan missä asennossa kieltä pidetään parhaan tuloksen saamiseksi harjoitella voi onneksi opeihin muuten ei pääse koulusta läpi ikävintä kun joutuu työharjoitteluun lipomaan ilman hyötyä mutta oppiipa nuolemaan hyviä nuolijoita tarvitaan aina
On se ihmeellistä, että älykkäät imiset ovat köyhiä, eivät saa työtä, tai naista.. Ihan ihmetyttää moinen älykkyys.
No eihän se akateemisuus mitään yleistä älykkyyttä implikoi. (Itseasiassa minusta on suorastaan älykkyyden puutteen osoitus että jotkut akateemiset tuntuvat näin kuvittelevan. )
Sitä nyt vain joskus tulee tehtyä päätöksiä enemmän alan kiinnostavuuden kuin työllistävyyden perusteella, varsinkin kun ei ole suvussa juuri muita akateemisia jotka osaisivat neuvoa miten kehittyä urallaan eteenpäin. Yliopistollahan ei opeteta mitään työnhakutaitoja pätkän vertaa, niin että sitten kun saa sieltä kenkää, niin on hiukkasen tyhjän päällä, ilman suhteita mihinkään ja täysin ulalla siitä miten ihmiset nyt yleensä ottaen pääsevät töihin. Kauheat määrät opintoviikkoja on kyllä kasassa, mutta ei mistään sellaisesta joka kiinnostaisi ketään yliopiston laitoksen ulkopuolista henkilöä.
Näinhän se on, pitäisi verkostoitua, tuoda itseään esille joka käänteessä ja ottaa vastuutehtäviä minkä jaksaa ja ehtii. Olen nähnyt keskinkertaisten tyyppien edistyvän urallaan tuolla tavalla.
Toinen vaihtoehto on opiskella sellaista alaa, että voi hankituilla taidoilla rakentaa oman yrityksen, mutta eipä sekään oikein onnistu ilman sopivia tovereita ja on osittain sattumasta kiinni osuuko sellaisia kohdalle täällä epäsosiaalisten ihmisten unelmamaassa.
Kauttaaltaan hyvin kirjoitettu; juuri näinhän se menee. Erityisen hyvä huomio on kuitenkin tuo "suvussa ei muita akateemisia" -tilanne. Myös oma sukuni etenkin isän puolelta on ollut kauttaaltaan sellaista vähän kouluja käynyttä ja nuorena siinnyttä sorttia. (Kun isäni äiti kuoli, hänellä oli elävä lapsenlapsenlapsenlapsi.) Heidän silmissään minä olen jo näin maisterina iso herra, mikä on huvittavaa mutta myös vähän liikuttavaa: ei minulla ole sydäntä kertoa heille – ei edes isälleni – mikä tilanne todellisuudessa on.
Tosin en tiedä, olisiko akateeminen suku auttanut kohdallani... Niin pitkään kuin muistan olen tiennyt, ettei minusta kuitenkaan tule koskaan mitään, joten päädyin tekemään ainevalintani (ja kaiken muunkin) puhtaasti periaatteella "mikä nyt vain sattuu kiinnostamaan". Ehkä akateeminen sukuNIMI olisi kuitenkin voinut auttaa jotakin, jos olisi penskasta saakka verkostoitunut kahvittelemaan tärkeiden ja oppineiden ihmisten kanssa. Ja vastaavasti: kenties musiikilliset harrasteeni olisivat voineet joskus poikia jotakin, jos suvussani olisi minkäänlaisia kontakteja musiikkimaailmaan – edes jokunen keikkaileva humppahirmu jos ei muuta. Luonnollisesti voin silti syyttää kaikesta vain itseäni, sillä eiväthän nämä tekijät ole koskaan muitakaan self-made-miehiä (ja -naisia) maailmassa rajoittaneet... mutta kuitenkin.
"Sitä nyt vain joskus tulee tehtyä päätöksiä enemmän alan kiinnostavuuden kuin työllistävyyden perusteella, varsinkin kun ei ole suvussa juuri muita akateemisia jotka osaisivat neuvoa miten kehittyä urallaan eteenpäin."
No jos saa kysyä niin mitä alaa stellaria opiskeli?
Etkö voisi luontevasti jatkaa isäsi firmassa kun old man eläköityy...? Olisi asiakkaat ja kontaktit valmiina?
Pakko halata näin virtuaalisesti.
Olet hyvä.
Kannattaako niitä oman alojen töitäkään pelkästään etsiä?
EIhän siinä ole kun haet ihan perusduunarin hommia vaikka jostain sokokselta tai muuta vastaavaa. Sen kun nostelee tavaraa hyllyyn ja istuu välillä kassalla, ei tartte paljon päätään vaivata.
Sitähän voi sitten töissä ollessaan katella niitä parempiakin töitä. Sinäkin vaikutat semmoselta ihmiseltä joka varmasti tulee toimeen ihan peruspalkallakin.
"No eihän se akateemisuus mitään yleistä älykkyyttä implikoi. (Itseasiassa minusta on suorastaan älykkyyden puutteen osoitus että jotkut akateemiset tuntuvat näin kuvittelevan. )".
Nimenomaan älykkyydellä on positiivinen korrelaatio koulutuksen kanssa! Sen sijaan joskus akateemiset saattavat vähätellä ei niin paljon kouluttautuneita. Akateemisilla työttömillä on yleensä paremmat "pöytätavat" kuin vähemmän kouluttautuneilla. Akateemiset työttömät ei yleensä päiväänsä kuluta ryyppäämällä. Perustellusti akateemisia työttömiä nöyryyttää olla samassa nipussa esim. sen peruskoulussa samalla luokalla olleen häirikön, lintsarin ja tatuoidun kanssa, joka myös on työtön. Tai "pahimmasa tapauksessa" tuo peruskoulun häirikkö on josssain paperitehtaassa jollain 40-50 tonnin vuosipalkalla.
En ymmärrä yleistystä. Korkeakoulutettuja naisia on työttömänä vaikka kuinka paljon.
Mutta jos se työllistyminen on just siitä nimikkeestä kiinni, niin voisitteko ajatella käyvänne jotain ihan päinvastaista kurssia, lisukeeksi?
Korkeakoulutetuilla, työttömillä naisillakin se hypergamia elää ja voi hyvin.
Älykäs ihminen on sellainen, joka onnistuu aina luovimaan siitä mistä aita matalin. Saa työpaikat ilman koulutusta ihan vain katuviisaudella ja sosiaalisilla taidoilla. Niitä ei opita koulussa.
Tiedän tapauksen, joka on nyt 28-vuotiaana ruokamarketin myymäläpäällikkö vain peruskoulusivistyksellä. Ura alkoi kaupan kassalta. Vai oliko se varastoapulainen 16-kesäisenä heti peruskoulun jälkeen.
Jotain kursseja se on käynyt työnantajan laskuun. Seuraavaksi kiikarissa aluepäällikön jopi. Kuulin, että ass-lickin asiasta päättävien tahojen suuntaan on jo vauhdissa.
Ei se pelkkä älykkyys riitä. Tarvitaan suhteita, hyvää tuuria ja narsistista röyhkeyttä. Ainakin jotain näistä sen älyn lisäksi.
Kehitystarina: mitättömyydestä keskinkertaisuudeksi.
Itselläni on yli 160 mensassa.
Moniälykkyysteoriassa paukutin melkein täydet.
Ja siis halveksin mensailua ja akateemisia ja muita vammaisia sillä saralla.
Ja itse en haaveile mitään kunniaa, työtä, rahaa tai julkisuutta.
Olen enemmänkin niitä neroja jotka kuolee ja joskus joku akateeminen kuivavittu kaivaa esille.
Tänään olen himakännejä vetävä, kouluja käymätön työtön kelaluuseri. :/
Onneksi olen paskaa silmissäsi.
et suinkaan ole yksin..
http://yle.fi/uutiset/korkeasti_koulutettuja_tyottomia_on_ennatysmaara/7235337
salaliitto. nuoria painostetaan menemään huonolla palkalla töihin heti valmistumisen jälkeen Koska muuten leimaus. Sittenvuoden päästä uusi akateeminen nuori tekemään ja entinen pois. Mutta näytetäänkö tosi tilastoja .
Miksi uutisella tietty asenne, miksi mukana "neuvoa"
Käy vaikka joku työvoimakoulutus ja saatat päästä valkoroskan tasolle. Valkoroska tekee kuitenkin hyödyllistä työtä ja voi myös käydä kirjastossa lukemassa niitä sinun ulkoa opettelemiasi kirjoja. Mutta voitko sinä mennä töihin yhtä helposti tutkinnollasi? Ilmeisesti et, joten yritä vaikka hoitoalalle ja taso nousuun.
Kaverini opiskelee yliopistossa. Kysyin mitkä työllisyysnäkymät. Vastaus oli että huonot. Lähinnä saa kuulemma töitä, jos joku jää eläkkeelle. Miksi lähteä edes opsikelemaan alaa, jolla ei ole töitä?
Millä alalla nykyisin muka on töitä?
sitten monesti koulutettu pitää itseään viisaana mutta esim tyhmä kuin saapas oikeassa elämässä ei osaa avata maito purkkia tai tankata autoa mutta koulukirjan osaa ulkoa ehkä mikä viisas sellainen on kaikki ollaan livenä yhtä tyhmiä oli koulutettu tai ei
Akateemiset kirjoittavat maitopurkki eikä maito purkki. Netin keskutelupalstoilla voi monesti kirjoitusten kieliasun ja niiden loogisen päättelyn perusteella tehdä kirjoittajan koulutustasosta valistuneita arvauksia.
Jos on ollut riittävästi kärsivällisyyttä ja viitseliäisyyttä opiskella yliopistotutkinto, niin miksi ei sitten opiskelisi toista sellaista alalta, jolla on paremmat työllistymismahdollisuudet?
Mites nää toiset tutkinnot nykyään menee? Milläs tuella herrasväki aikoo opiskella toisen tutkinnon?
Ihan perustellusti voi todellakin kysyä, että kannattaako opiskella toinen tutkinto opintotuen turvin ja työllistyä opintojen seurauksena tai vaihtoehtoisesti nostaa tukia koko loppuelämä. Kumpikohan lienee kannattavampaa?
Mitä sisältää "valkoroskan jutut"???? Ja määritteleekö koulutus valkoroskan?
Inhoan koko termiä, mutta onhan se todettava, että tyypilliset miesjutut, autot, jääkiekko ja vedonlyönti, eivät kiinnosta. Se ei ole mitään elitismiä ja ylenkatsetta - kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Nuo eivät ole kovinkaan koulutustasosidonnaisia, vaan monella korkeamminkin koulutetulla miehellä on tuonkaltaiset kiinnostuskohteet.
Miten voit kutsua itseäsi älykkääksi kun kuitenkin olet kouluttautunut työttömäksi?
Millä mittarilla ihminen on älykäs, jos ei osaa edes hankkia työpaikkaa? Saahan sitä olla miten hyvä tahansa jollain yksittäisellä osa-alueella. Jos ei kuitenkaan pysty edes tekemään selviytymisen kannalta sitä välttämätöntä perustarvetta, eli hankkimaan leipää suuhun, niin ei mene hyvin. Perinteisesti evoluutio on karsinut jyvät akanoista, mutta nyky-Suomessa pärjää kaikenmaailman helppoheikit.
Työpaikan saaminen on töihin valitsijoiden mielivallasta viime kädessä kiinni, eikä hakijan älykkyydestä. Hain kerran kirkkoon töihin ja en tullut valituksi, joten näpäytin kirkkoa eroamalla siitä. Liityin takaisin vältettyäni vuoden kirkollisverot. Kun hain töihin viestintävirastoon ja en tulllut valituksi, niin näpäytin Viestintävirastoa irtisanomalla tv-maksuni, silloin kun tv-maksuja vielä kerättiin.
Kirkko ja viestintävirasto takuulla katuivat syvästi valitsematta jättämistäsi.
He eivät tienneet mitä menettivät, mutta saivat samalla taloudellisesti takkiinsa. Uskoani en kuitenkaan jättänyt tai tv:stäni luopunut.
Ettei totuus unohdu, niin kyllä korkeastikouluttautuneet nuoret edelleen työllistyy paremmin kuin vain ammattikoulun tai peruskoulun käyneet. Ei tätä muuta se, jos jollain on hyvin pärjännyt kouluja käymätön tuttava ja työtön akateeminen tuttava.
Sikäli maailma on huonompi nykyään, että enää ei suoraviivaisen varmasti palkita työpaikan muodossa pitkät ja vaativat opinnot suorittaneita akateemisia, jotka keskimäärin ovat myös tunnollisempia ja miellyttävämpiä ihmisinä kuin kouluja käymättömät.
Kyllä fiksu nainen osaa katsoa akateemista työtöntä miestä ihmisenä ja ymmärtää työmarkkioiden heikkoudet.
Akateemisen pitkäaikaistyöttömän paikka on sama kuin pelkän peruskoulun käyneen pitkäaikaistyöttömänkin. Elämme tässä ja nyt, emme menneisyydessä.
Oletko muuten huomannut, että ylensä asenteesi jakaa akateemiset naiset. Akateemisuudesta pitäisi saada parisuhdemarkkinoilla lisäpisteitä, vaikkei töistä ole tietoakaan.
Toinen kuvitelma näillä on se, että opiskelun pitäisi tuoda työnantajalle jonkun velvoitteen.
Ainoa mihin työläisen pitää näyttää kykynsä, on siihen että tekee työnsä kunnolla - luo voittoa työnantajalleen.
Periaatteessa se ei ole koskaan ollut opiskelukysymys, vaikka totta kai käytännössä on aloja joissa pitää olla opittu pätevyys, mutta mitäs sitten jos ei ole ja osaa homman muutenkin?
Tällöin on turha koulutetun kitistä, siitä miten itse sijoitti aikansa.
Nettideiteissä akateemiset naiset antavat lisäpisteitä miehelle akateemisuudesta:
Akateeminen mies > ei akateeminen mies
Akateeminen työssäkäyvä mies > ei akateeminen työssäkäyvä mies
Akateeminen työtön mies > ei akateeminen työtön mies
Näin siis, jos muut tekijät ovat vakioituja. Sikäli akateemiselle miehelle työttömyys on suhteellisesti ottaen raskaampaa vs. muut työttömät, koska kouluttautumiseen käytetyn työmäärän ja (palkka)tulotason hyötysuhde on erittäin heikko se että naiset karsastaa juuri silloin kyseistä miestä kun miehellä olisi paljon vapaa-aikaa satsata suhteeseen. Ja kyllä miehellä työttömyys heikentää iskemisitseluottamusta, koska mies olettaa ja olettaa myös oikein, että työttömyys on negatiivinen stigma.
Täytyy sanoa että ei mikään ihme, että olet työtön. Asenteestasi paistaa läpi ylimielisyys, luulet olevasi jotakin erikoista vain siksi että olet opiskellut yliopistossa. Kyllä työnantajat sen huomaavat jos asenne on väärä.
Enemmän on varmasti ylimielisiä töissäkäyviä akateemisia kuin ylimielisiä akateemisia työttömiä. Joka tapauksessa suoritettu akateeminen loppututkinto kertoo päättäväisyydestä ja kyllähän sellainen kyrsii, jos pitkällä koulutuksella ei saa töitä.
Syy on pikemmin yhteiskunnan eikä yksilöiden, Vuosikymmeniä on toitotettu koulutuksen tärkeyttä ja kun sitten ihminen mantran mukaisesti korkeasti kouluttautuu (ja keskimäärin myös samalla oppii paljon asioita), niin kun hän ei sitten syystä tai toisesta hakiessaan tulekaan valituksi sellaiseen paikkaan, jonka pääpomo on uutisissa puhunut koulutuksen puolesta, niin irvokkaalta ja epäreilultahan se tuntuu.
No koulutushan on myös osaltaan ihan sitä, että saadaan aikaan allas mistä on helpompi ammentaa nimellisesti päteviä.
Nyt kun altaat on täynnä, ja tulevat jopa yli, samalla kun ammentajia on vähemmän, niin ollaan sitten tässä tilanteessa:
https://www.youtube.com/watch?v=09Qe_ZgvIVc
Mitä tämän jälkeen?
Paha sanoa. Mutta tämä tie käy vähiin jo meidän aikanamme, ties vaikka loppuisi kokonaan.
Käytä aikasi oikein!
https://www.youtube.com/watch?v=8eNPAH46oI8
Alkaa jo hirvittää kun gradu on kohta valmis. Vähän sama juttu kuin hyppäisi lentokoneesta ilman laskuvarjoa. Joutuu luopumaan opiskelijaeduista (kämppä, ruokaetu, halpa matkustaminen jne.)
Ikävä juttu tuo nykyinen opintoaikojen rajaus. Jos olisin vanhan järjestelmän piirissä, jäisin mieluusti asustelemaan kämppääni opiskelijastatuksella myös tuleviksi vuosiksi.
Olen menestynyt opinnoissani suhteellisen hyvin, mutta ei löydy sellaista työelämässä vaadittavaa kunnianhimoa, aggressiivisuutta ja menevyyttä. En toki pidä mahdottomanakaan työn saantia, mutta nykyinen yhteiskunnallinen tilanne on aika lohduton.
Naisen saaminenkin voisi vielä onnistua näin opiskelijan statuksella. Nyt on viimeiset hetket toimia. Kun putoaa työttömänä maisterina ensin KELA:n rahoille ja sieltä kenties karenssin myötä edelleen sossun elätiksi, ei sen jälkeen ole enää mahdollisuutta niihin oman viiteryhmän akateemisiin ja fiksuihin naisiin.