Kun sota-aika on nyt esillä, kiinnostaisi kuulla mitä Muoniossa on tapahtunut kun saksalaiset siirtyivät Muonion ohi Enontekiölle. Joutuivatko Muoniolaiset sotimaan? Paljonko Ruotsiin meni evakkoon ihmisiä? Paljonko taloja jäi polttamatta, nousiko esiin sankareita jotka pistivät kampoihin saksalaisille? Vielä kun on muutama veteraani jäljellä, olisi kiva lukea tarinoita sota-ajasta.
Lapin sota Muoniossa
kiinnostunutmuonio
262219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Onkhaan se aivan sopivaa puhua niistä,Saksalaisten hommista?
Siviiliväestö evakuoitiin kokonaan Ruotsiin.
Kirkonkylällä kirkon lisäksi neljä taloa jäi saksalaisilta polttamatta.
Muoniolaiset eivät olleet ajattamassa entisiä aseveljiä pois. Pohjanmaalta
oli joukko-osastot.
Onko totta että ensi kesänä järjestetää sodan- ja evakkoajan muistelot Muonio?
Olen itse syntynyt vasta sotien jälkeen, mutta muistan kuulleeni ja lukeneeni, että alapäässä kylää säästyi kaksi asuintaloa, taisivat olla vielä veljesten talot. Säästyivätkö ulkorakennuksineen Samaten kirkko säästyi. Koskenvainion kohdalla jäi aitta. Puthaan rannalla jäi Filemoonin paikka, Kitki-Einarin ja Nimismiehen paikka. Taisivat jäädä ulkorakennuksineen. Prännin Kallen makasiini ja sauna säästyit myös. Ranta-Prännissä eli nykyisessä Lähteenmäen paikassa säästyi ulkorakennus. Reuhalanmaan ullakko eli ruumishuone säästyi myös. Saattoi myös muutama ulkorakennus, aitta ja latokin säästyä.
Tuossa nyt ainakin muutamia säästyneitä kohteita kirkonkylällä. Ylimuonio säästyi suurelta osin samaten monet muutaman savun sivukylät säästyivät.
Kyllä näistä säästyneistä kohteista varmasti jossakin arkistossa on luettelo. Kuka tietää sellaisesta?
Koulujen lähelle jäi Kitki-Eemelin talo, jonka 40 vuotta myöhemmin joku tuhopolttaja poltti.
Rautiolla taisi jäädä riihi, Ollilla pieni aitta ja Raution mäellä ollut seurantalo.
Paloiko talon mukana kaksi, mies ja nainen. Mitä avaanko uudelleen esitutkinta, kuka poliisi tutki?
Ei siinä palanut ketään. Ei asuttu aikoihin.
Talo oli ns. kylmillään noin 20 vuotta. Silloin oli talvi kun se paloi. Ketähän siinä mahtoi palaa?
Kethään niitä on Muoniossa siihen aikhaan kavonu ?
Olis hyvä tietää niin se olis paljon helpompaa hakea.
Älkää hourakko.
Taijat muistella Kemiyhtiön taloa jossa palo 2 henkilöä,sijaitsi nykyisen alaasteen paikkeilla.Nainen ja mies paloivat.Oli n iillä nimetkin Markkala ja Niskala.
Niinpä jäikin Kitki-Eemelin talo, joo ja seurantalo. Mieki muistan nuo kaksi, mutta niitä aittoja en muista, Tuo seurantalo vissiin viethiin laoksi johonki Kangosjokisuun heinäpellole. Liekö vieläki sielä.
Koetamapa muistaa vielä lissää.
Mikä raunio on siellä Pyhätunturin päällä? Onko sodan aikainen kivijalka ja mikä siellä on ollut, ei ihan pieni tupa?
Pyhätunturin?
Meinaako pyhäkeroa?
Se on vanha matkailuhotelli. Joka myös tuhottiin.
Kovia taisteluita on käyty myös muoniossa, näin eräällä etelä suomen sankarihautausmaalla kaatuneen muistokiven jossa oli kuolinpaikaksi merkitty Muonio lapin sodan aikana. Löytyy vanhoja räjähteitä ja sirpaleisia puita muonion ympäristöstä. Ei historiaa pidä unohtaa..
Näin on myös Kolarin sankarihaudoilla, jossa eräs kaatunut on juuri Muonion Olostunturilla 29.10.1944 kaatunut.
Kaatu niitä miehiä vielä sodan jälkeenkin. Miinoihin meni monta muoniolaista.
Miinakenttiä purkaneita pioneereja kaatui myös monia.
Paha miinakenttä oli Suukosken saaressa jossa nyt on Ossuuspankki. Sitä miinoitusta purettiin 2-3 kesää.
Karsikkoniehmeen ei saksalaiset tulheet polttahmaan ollenkhaan. Mutta ei sinne ollu vielä silloin tietäkhään.
Kannattaa lukia Tuurin Rauta-antura. Muoniossakin tapellaan ja ehetivät etteen suomipojjaat, enneko polttopartio yrittää Ylimuonioon.
Tuovat myös suomiämmien saksalaisten huurapartion Ouluun.
Muoniossa Heikki ja kumppanit saavat erikoisen tehtävän. Heidän pitää saattaa naisjoukko, saksalaisten polkemia naisia, Ouluun kuulusteltavaksi valtiopetoksesta epäiltynä. Matkaa on kolmattasattaa kilometriä, naiset huonosti marssille sopivissa varusteissa ja kaikilla on yhtäläisesti nälkä. Tuuri kuvaa vähäeleisesti, mutta puhuttelevasti sitä, millaisen vihan saksalaisten huorat saivat osakseen. Tuntuupa melkein kuin kaikki saksalaisiin kohdistuva viha ja koko aseveljeyteen liittyvä pettymys olisi kanavoitunut näiden naisten huoritteluun ja nöyryyttämiseen.
Mitäköhän kätkäsuvannossa tapahtu sota aikana, menikö kaikki ruotsiin?
jokku teki rahhaa sotaaikana ,Ruotsinraja oli lähellä ja pisnes pelasi.
Topalla Junoja annettiin ruattinpoijjaan akvaviitti, sillä iso teki taksirahat
KÄTKÄLÄISET oli kuuluisia joppaamisistaan ja saksanmanneloilta sai isot rahat.
Vain mihin se taksi laitethin ajjoon, täne Muonioonko ?
olis sakemannit huomanneet miinottaa muoniossa pottumaat, ei olis suku jatkunut muoniossa.
Minkäköhän päivänä sakemannit kävelivät Muonion ohi, missä yöpyivät?
Saksalaisilan oli maitotinki muutamissa kirkonkylän taloissa ja tietenki ystävystythiinki... Sitte 1944 syksylä oli saksalainen nuori soturi tullu taas yhestä Niemenpään talosta maitoa hakheen. Asukhaat oli sanonu: "Et sie saa ennää tulla ko met olema olheet viholisia eilisestä saakka!"
Poika oli säikähtäny ja alkanu itheen!