Kertokaa, mitä tarkoittaa käsite "todellisuus"?
Todellisuus?
Viktor
15984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Luovutan rohkeasti ensimmäisenä.
Todellisuus on yksilön luoma kuva ympäröivästä maailmasta.
Siten todellisuuksia on yhtä monta kuin yksilöitä. Ja edelleen jos joku sanoo "todellisuudessa ...sitä ja tätä" niin mitä tahansa sitä ja tätä onkin, sitä ei voida osoittaa vääräksi. Joku toinen voi sanoa "todellisuudessa niin ja näin" ja vaikka se olisi edellisen vastakohta, myös se on mahdoton osoittaa vääräksi.
Todellisuus on sitä jonka olemusta voimme lähestyä, mutta jota emme voi koskaan ymmärtää kokonaisuudessaan.
Kun me puhumme todellisuudesta, niin itseasiassa yleensä tarkoitamme todellisuuden mallia, jonka jakaa riittävän moni kanssaeläjämme samanlaisena. Mikään ei estä myös puhumasta todellisuudeta, joka on todellisuus vain yhdelle yksilölle.
Mistä tiedät ettemme koskaan voi ymmärtää sitä kokonaisuudessaan?
Eikös ole niin että aisteilla havaittava materia on kaikkien tunnusteltavissa, eli tätä voitaisiin nimittää aidoksi todellisuudeksi.
Mutta kun luodaan erilaisia merkityksiä asioille, ja tunnemaailmaan pohjautuvia uskomuksia, on kyse subjektiivisesta todellisuudesta...
Meillä ei ole tarpeeksi paljon sensoreita, jotka ovat osa todellisuutta, siihen - voimme nähdä vain rajoitetun osan. Sensoritietoa, todellisuudesta tarvitaan muodostamaan malli todellisuudesta, joka jää siis vääjäämättä vaillinaiseksi, mutta voi lähestyä itse todellisuutta.
Jos siitä ollaan yhtä mieltä riittävän laajassa mitassa. Tosin kaikesta ei voida olla koskaan samaa mieltä - osa jää siis vääjäämättä vaillinaiseksi todellisuudeksi.
Mitä muuten koko sanalla tarkoitetaan kun mennään niille todellisuuden alueille, jota meidän aistimme eivät voi suoraan mitata: Voimme tehdä matemaattisia malleja, algoritmeja, luoda mielikuvia, mutta ovatko ne todellisuutta itseään vai jotain muuta. Ja jos ymmärrämme luomaamme mallia, niin ymmärrämmekö todellisuutta itseään silloin, vai sen mallia.
Malli todellisuudesta lähenee kokoajan itse todellisuutta. Ainoa luonnontiede, joka pystyy tarkastelemaan aineen perimmäistä olemusta, on fysiikka. Fyysikot kehittelevät maailmankaikkeuden yhtenäisteoriaa. Jos tämä yhtenäisteoria saadaan aikaiseksi, ollaan jo erittäin lähellä todellisuutta, niin lähellä että jo pelkän mallin avulla tiedetään miten todellisuus toimii. Nythän mallit ovat perimmiltään vain arvailua, toki on sellaisiakin pienemmän mittakaavan malleja jotka vastaavat todellisuutta, ns. tieteellisiä totuuksia. Tiedehän on fysiikan kohdalla hyvin pitkälti totta, todellista.
"Mitä muuten koko sanalla tarkoitetaan kun mennään niille todellisuuden alueille, jota meidän aistimme eivät voi suoraan mitata: Voimme tehdä matemaattisia malleja, algoritmeja, luoda mielikuvia, mutta ovatko ne todellisuutta itseään vai jotain muuta."
Ne meta-alueet, jotka siis ovat aistiemme ulottumattomissa, pitää mallintaa. Jos nämä meta-alueet pystytään tieteellisesti osoittamaan todeksi, voidaan todeta että mallit ovat suorassa suhteessa todellisuuteen.
Todellisuuttahan ei voida kopioida, mutta sen muoto voidaan muuttaa esimerkiksi fysiikan kaavoiksi. Mitä pidemmälle edetään fysiikassa, sen lähempänä ollaan kaikkeuden yhtenäisteoriaa.
Ja mitä tulee todellisuuden yhteisymmärrykseen... On totta että ihmiskunnan keskellä ei vallitse vain yhtä "totuutta". Mutta jos mennään todellisuuden käsittämiseen, ei voida kiistää sitä etteikö tiede olisi totta. Tiede on siis totta, katsojasta riippumatonta.
Historia opettaa, että tiede on aina perseellään.
Tiede nimenomaan ei pyri vastaamaan suoraan todellisuutta. Se ei ota minkäänlaista kantaa todellisuuteen! Tiede pohjaa HAVAINTOIHIN. Ja se on itse varsin tietoinen siitä, että uudet, syystä tai toisesta erilaiset havainnot ovat aina mahdollisia. Ja sitten kaikki kaavat kaipaavat taas korjailua. Ja se on hyvä.
Muutenhan tiede olisi uskonto. Niinkuin se monelle onkin. *VINK* *VINK*
Suuri yhtenäisteoria ei ole vastaus kaikkeen. Eikä se sitä ymmärtämättömille olisi vastaus yhtään mihinkään. Ainakaan sen enempää kuin Raamattu on toisille.
Todellisuus on jotain joka ei ole matematiikkaa. Kaikki jakautuu todellisuuteen eli fyysiseen ja toisaalta matemaattiseen. Se matemaattinen ei välttämättä ole mitään oppiainetta tai tiedettä, kuten alemmasta "luvuton matematiikka ja kieli" keskustelusta ilmenee. Matemaattinen on myös osa älyä, ymmärrystä ja kieltä - vähän myös eläimillä.
Matemaattisella kuvataan matematiikan lisäksi myös todellisuutta.
ps. Tämä äsken väittämäni voi olla keskustelun alaista asiaa. Epäilen, että kukaan pystyisi mitään tästä kiistämään.
...se asia ja asiantila mitä SINÄ koet. Se on todellisuus ... sinulle.
todellisuutta et voi kuvailla, analysoida. kuvailu ja analysointi vääristävät totuutta. jos sokeana syntynyt kysyy sinulta mitä on vihreä väri ja vastaat: "se on jotain samettista", sokea ei saa vihreästä todellista kuvaa. luoksesi tulee toinenkin syntymästä asti sokea joka tahtoo tietää mitä vihreä on. "se on lämmintä ja rauhoittavaa". näin olet yrittänyt kuvailla todellisuutta ja sokeat voivat nyt keskenään kiistellä, onko vihreä samettista vai rauhoittavaa vai lämmintä... kuinka surkeaa!
voit koskea kiveä ja aistia sen. se tuntuu karhealta ja kylmältä... mutta onko aistiesi välittämä kuva totuus? ei, se on vain aistiesi välittämä kuva.
totuutta on turha ryhtyä analysoimaan, sillä se on harhaanjohtavaa.
Jos aistieni välittämä kuva ei ole totta, niin mikä sitten on? Tästä mennään Platonin varjomaailmaan, mutta minä ihmettelen mitä tarkoitetaan tällä käsitteellä "Absoluuttinen totuus". Sellainenhan on oltava jos te ihmiset väitätte ettei silmäni ja tuntoaistini välittämä informaatio ole totta. Se informaatio on kuitenkin olemassa ja se on olevaa, tunnusteltavaa. Eikä se suinkaan ole epätodellista, sillä tämä informaatio kuvaa sitä kappaletta jota tunnustelen.
Itseasiassa en näe mahdottomana etteikö sokeallekin voitaisi tulevaisuudessa ilmaista vihreän tunnusmerkit. Se kävisi helposti vain siirtämällä tarpeelliset informaatiokytkökset suoraan hänen aivoihinsa, näkevältä ihmiseltä.
Maailmassa ei ole kuin yksi suure jota voi mitata ilman aisteja. Eiköhän todellisuudessa ole kuitenkin jotain sellaista, jonka kaikki ihmiset tunnustavat aisteillansa universaalisti päteväksi(?).
>> Itseasiassa en näe mahdottomana etteikö sokeallekin voitaisi tulevaisuudessa ilmaista vihreän tunnusmerkit. Se kävisi helposti vain siirtämällä tarpeelliset informaatiokytkökset suoraan hänen aivoihinsa, näkevältä ihmiseltä.
aistiesi välittämä kuva on aistiesi välittämä kuva, ja ehkä lähellä totuutta, mutta ei totuus. ota huomioon, että kaikki olennot aistivat eri lailla (eli olisi siis monta eri totuutta?). tämä ei tarkoita, etteikö totuutta olisi. onhan toki, mutta sitä ei voi kuvailla. tai voihan toki, mutta pitää muistaa, ettei se ole absoluuttinen totuus, vaan ainoastaan jotain suuntaa antavaa...
todellisuus on aistejesi summa, sinä tunnet sen mutta et ole tietoinen sen olemuksesta ilman ajatelu kykyä. todellisuus on se mitä näet,tunnet, haistat,maistat,kuulet taikka tunnet. todellisuus on se minkä päätelmän aivosi näistä aistejen tuntemuksista tekee. näin ollen jokainen aistii eritavalla, joten jokaisen todellisuuden kuva on erillainen, näet mailman sellaisena minä aistit sen.
joten turha sinun on kysyä muilta vastausta jos et pysty itse hahmottelemaan sitä. sinulla on kaikki tarvittavat sen hahmottamiseen.