Seksi puuttuu

kyllä ainakin minun kohdalla kävi niin ettäkun lapset lähti maailmalle-lähdin minäkin.Ei ollut mitään syytä elää ns.järkiavioliitossa.Enkä kadu vaikka yksin elänkin-mielummin yksin yksin kun kaksin yksin-on hyvä sanonta joka minun kohdalla pitää paikkaansa.

osaa jo nauraa kirjoitti:

kyllä ainakin minun kohdalla kävi niin ettäkun lapset lähti maailmalle-lähdin minäkin.Ei ollut mitään syytä elää ns.järkiavioliitossa.Enkä kadu vaikka yksin elänkin-mielummin yksin yksin kun kaksin yksin-on hyvä sanonta joka minun kohdalla pitää paikkaansa.

Lue lisää

Kiinnostaisi tietää onko kirjoittajien tapauksessa aina näissä suhteissanne ollut vastenmielisyyttä seksiin, ihan jo suhteen alkuaikoina? Mikä on sitten ajanut yhteen ja mitä ennusmerkkejä oikein on tuollaiselle tilanteelle, että seksi ei maista. En todellakaan aio pysyä avioliitossa jos seksi katoaa, enkä todellakaan menisi naimisiin, jos suhteessa ei olisi seksiä. Mutta mistä sitä tietää mikä suhteen aikana vie seksihalut, vai onko siitä jo ennusmerkkejä ennen naimisiinmenoa, tiettyä naistyyppiä tms?

Horatio kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää onko kirjoittajien tapauksessa aina näissä suhteissanne ollut vastenmielisyyttä seksiin, ihan jo suhteen alkuaikoina? Mikä on sitten ajanut yhteen ja mitä ennusmerkkejä oikein on tuollaiselle tilanteelle, että seksi ei maista. En todellakaan aio pysyä avioliitossa jos seksi katoaa, enkä todellakaan menisi naimisiin, jos suhteessa ei olisi seksiä. Mutta mistä sitä tietää mikä suhteen aikana vie seksihalut, vai onko siitä jo ennusmerkkejä ennen naimisiinmenoa, tiettyä naistyyppiä tms?

Lue lisää

Ne ongelmat jotka avioliittoon tulee, ovat kaikkien tekijöiden summa. Kun kaksi ihmistä menee naimisiin niin kyllä se on sitä rakkautta. Mutta jos monen vuoden ajan on jotain todella pielessä parisuhteessa tai elämässä muuten niin, sehän rasittaa ja aiheuttaa kaikenlaista vaivaa. On kuin ihmisen terveys jota pitää koko ajan pitää yllä, syödä, juoda, nukkua, sosiaalinen verkko kunnossa ym. Jos jonkun näistä laiminlyö, niin pikkuhiljainen sairaus alkaa kytemään. Näin on myös avioliitossa jota ei hoideta eikä päivitetä, parisuhde sairastuu. Älä pelkää mennä naimisiin vaan hoida suhdettasi aivan kuin itseäsi. Tehkää yhdessä jotain, matkustakaa lähimmälle nakkikioskille jos ei ole liikoja rahoja, käykää elokuvissa, tanssimassa, risteilyllä, ihan mitä vaan kunhan teette jotain yhdessä eikä erikseen.

Horatio kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää onko kirjoittajien tapauksessa aina näissä suhteissanne ollut vastenmielisyyttä seksiin, ihan jo suhteen alkuaikoina? Mikä on sitten ajanut yhteen ja mitä ennusmerkkejä oikein on tuollaiselle tilanteelle, että seksi ei maista. En todellakaan aio pysyä avioliitossa jos seksi katoaa, enkä todellakaan menisi naimisiin, jos suhteessa ei olisi seksiä. Mutta mistä sitä tietää mikä suhteen aikana vie seksihalut, vai onko siitä jo ennusmerkkejä ennen naimisiinmenoa, tiettyä naistyyppiä tms?

Lue lisää

Olimme kai enemmän kavereita kuin mies ja nainen toisillemme. En haaveillut kihloista, häistä..
Olisi pitänyt ymmärtää, että mies ei ollut minulle oikea, koska ei ollut ilmeisesti niin väliä..

Jos itseltäsi puuttuu varmuus, niin suosittelen silloin jatkamaan ilman sitoumuksia tai etsimään sitä oikeaa vielä.

Toivottavasti jaksat ja kaikki kääntyy parhain päin. Jotenkin ymmärrän tunteitasi - olen kokemassa jotain hyvin samanlaista.

::: kirjoitti:

Toivottavasti jaksat ja kaikki kääntyy parhain päin. Jotenkin ymmärrän tunteitasi - olen kokemassa jotain hyvin samanlaista.

Voimaa myös sinulle.

Olemme nyt keskustelleet parini kanssa ja pieni toivon kipinä on ehkä olemassa - suuri pelko on kuitenkin edelleen jäljellä. Avovaimoni lupautui yrittämään kanssani ja lähtemään terapiaan, mutta pelkään sitä kestääkö lupaus ja myös sitä mitkä ovat hänen motiivinsa yrittää. Toivon että syy olisi rakkaus ja tunteet minua kohtaan ja se että hän todella haluaa edelleen minut, ei siis säälistä tai minkään muunkaan vastaavan seikan vuoksi. Mitään muuta en nyt jaksa ajatella ja toivon hartaasti saavani sairasloman.

... kirjoitti:

Voimaa myös sinulle.

Olemme nyt keskustelleet parini kanssa ja pieni toivon kipinä on ehkä olemassa - suuri pelko on kuitenkin edelleen jäljellä. Avovaimoni lupautui yrittämään kanssani ja lähtemään terapiaan, mutta pelkään sitä kestääkö lupaus ja myös sitä mitkä ovat hänen motiivinsa yrittää. Toivon että syy olisi rakkaus ja tunteet minua kohtaan ja se että hän todella haluaa edelleen minut, ei siis säälistä tai minkään muunkaan vastaavan seikan vuoksi. Mitään muuta en nyt jaksa ajatella ja toivon hartaasti saavani sairasloman.

Lue lisää

Toi tilanne on kyllä hankala ja jossain vaiheessa hommat alkaa kusta väkisinkin, jos petihommat menee siihen että 15min karpon jälkeen joka toinen lauantai...

Parisuhdeterapiaan itse suhtautuisin epäilevästi, mutta jos sen homman aloittaa niin pätee seuraava (uskoisin): Kaikkitietoinen ja kovapäinen ei opi mitään, nöyrä ja avoin uusille ajatuksille oppii joka päivä jotain (tota ajatusmallia koetan itse hyödyntää).

Ja ainahan voi koettaa vetää ässiä hihasta elikkäs valot himmeelle, kynttilää pöytään, taustalle Andrea Bocellia ja jotain hyvää ruokaa (plussaa jos tekee ne vielä itse)... noi vaan vaatii ehdottomasti sitä, että siitä päänsisäiselle minä-Tarzan sinä-Jane/ muu äijäily mentaliteetille on annettava siimaa.

Pitäis muistaa että parisuhde vaatii jatkuvaa hoitoa kuten joku sisäkasvi ja positiivinen ajattelu on puoli voittoa, elikkäs onnea matkaan.

M1978 kirjoitti:

Toi tilanne on kyllä hankala ja jossain vaiheessa hommat alkaa kusta väkisinkin, jos petihommat menee siihen että 15min karpon jälkeen joka toinen lauantai...

Parisuhdeterapiaan itse suhtautuisin epäilevästi, mutta jos sen homman aloittaa niin pätee seuraava (uskoisin): Kaikkitietoinen ja kovapäinen ei opi mitään, nöyrä ja avoin uusille ajatuksille oppii joka päivä jotain (tota ajatusmallia koetan itse hyödyntää).

Ja ainahan voi koettaa vetää ässiä hihasta elikkäs valot himmeelle, kynttilää pöytään, taustalle Andrea Bocellia ja jotain hyvää ruokaa (plussaa jos tekee ne vielä itse)... noi vaan vaatii ehdottomasti sitä, että siitä päänsisäiselle minä-Tarzan sinä-Jane/ muu äijäily mentaliteetille on annettava siimaa.

Pitäis muistaa että parisuhde vaatii jatkuvaa hoitoa kuten joku sisäkasvi ja positiivinen ajattelu on puoli voittoa, elikkäs onnea matkaan.

Lue lisää

Tottahan tuo - suhdetta pitää hoitaa.

Meillä on ollut tilanne se, että molemmat ovat olleet stressaantuneita ja masentuneita - tosin omalta kohdalta todella sisäistin tämän vasta nyt tämän kriisin edessä. Suhde on jäänyt osiltaan hoitamatta, kun on tosiaan ollut niin lukossa - rakkauden tunne avopuolisoani kohtaan on kyllä kuitenkin minulla ollut aina tallella.

Pahalta tuntuu, kun tavallaan huomaa sen mikä on ollut vialla ja siten tietää että sen voisi korjata, mutta toinen voi olla jo menetetty eikä enää halua yrittää.

... kirjoitti:

Tottahan tuo - suhdetta pitää hoitaa.

Meillä on ollut tilanne se, että molemmat ovat olleet stressaantuneita ja masentuneita - tosin omalta kohdalta todella sisäistin tämän vasta nyt tämän kriisin edessä. Suhde on jäänyt osiltaan hoitamatta, kun on tosiaan ollut niin lukossa - rakkauden tunne avopuolisoani kohtaan on kyllä kuitenkin minulla ollut aina tallella.

Pahalta tuntuu, kun tavallaan huomaa sen mikä on ollut vialla ja siten tietää että sen voisi korjata, mutta toinen voi olla jo menetetty eikä enää halua yrittää.

Lue lisää

Meinasin laittaa tohon loppuun että tuttua on se että töitten jälkeen ja pimeään vuodenaikaan ei oikein ole virtaa mihinkään kovinkaan kummosiin stuntteihin...

Mites tämmönen: kaikessa hiljaisuudessa taloustilanteesta tietenkin riippuen ottaa töistä 2vko talven mittaan irti, tilaa matkat johonkin lämpimään ja järjestää sen yllätyksenä. Sitten reissunpäällä menee pari pv että tottuu ilmastoon ja vuorokausirytmiin ja sen jälkeen juttelee ja ottaa arkeen etäisyyttä (ja ite vielä olisin sillä mentaliteetilla että jos tääkään ei auta niin ehkä on paras pistää lusikat jakoon).

Mielestäni edellä mainittu ois kaikinpuolin hyvä jopa ihan sijoituksena, siinä on vaan töitten ja taloustilanteen sovittelu. Jos et muuta voita niin ainakin saat emännän irti mahdollisista muista häiriötekijöistä ja voitat aikaa.

Ja noin pitkän suhteen jälkeen molemmilla saattaa jokatapauksessa lyödä rattaat hetken tyhjää eli pitää pahimman varalta varata vuosi-pari toipumiseen ja sitten uutta matoa koukkuun.

Jotkut jutut on vaan semmosia että verrattavissa, kuin koettais mennä resiinalla intercityä karkuun...

M1978 kirjoitti:

Meinasin laittaa tohon loppuun että tuttua on se että töitten jälkeen ja pimeään vuodenaikaan ei oikein ole virtaa mihinkään kovinkaan kummosiin stuntteihin...

Mites tämmönen: kaikessa hiljaisuudessa taloustilanteesta tietenkin riippuen ottaa töistä 2vko talven mittaan irti, tilaa matkat johonkin lämpimään ja järjestää sen yllätyksenä. Sitten reissunpäällä menee pari pv että tottuu ilmastoon ja vuorokausirytmiin ja sen jälkeen juttelee ja ottaa arkeen etäisyyttä (ja ite vielä olisin sillä mentaliteetilla että jos tääkään ei auta niin ehkä on paras pistää lusikat jakoon).

Mielestäni edellä mainittu ois kaikinpuolin hyvä jopa ihan sijoituksena, siinä on vaan töitten ja taloustilanteen sovittelu. Jos et muuta voita niin ainakin saat emännän irti mahdollisista muista häiriötekijöistä ja voitat aikaa.

Ja noin pitkän suhteen jälkeen molemmilla saattaa jokatapauksessa lyödä rattaat hetken tyhjää eli pitää pahimman varalta varata vuosi-pari toipumiseen ja sitten uutta matoa koukkuun.

Jotkut jutut on vaan semmosia että verrattavissa, kuin koettais mennä resiinalla intercityä karkuun...

Lue lisää

Ei ideassa mitään vikaa, mutta tosiaan se taloudellinen tilanne - opiskelijoita ollaan näet vielä molemmat. Kävi minulla jo mielessä Lontoon matka, kun ko. kaupunki on meille molemmille ikään kuin sellainen toinen koti. Mutta sitten se raha, se raha.

Varmaan ihan toimiva vinkki joidenkin kohdalla, mutta uskoisin, että näitä vinkkejä antavat sellaiset, joilla ei todellisuudessa ole ollut alkuperäisen kysyjän tilannetta. Tässä lähtökohta on "miehen viettely". Silloin kun on todellisia ongelmia eivät hemaisevat vaatteet useinkaan auta. Itse olen kyllä virittäytynyt seksiin henkisesti miltei joka päivä ja toisinaan suoraan sanottuna "panettaa", mutta en vain yksinkertaisesti enää voi haluta miestäni ja sitä seksiä, mitä hänen kanssaan saan. Voisi toki olla että peräti ehkä saisin orgasmin, mutta henkinen puoli touhun aikana tökkii pahasti. Kyllä ainakin minun tapauksessani sekä henkinen että fyysinen puoli kulkevat käsi kädessä tässä puuttuvassa naisen ja miehen eroottisessa suhteessa. Eräänlaisia kavereita toki olemme ja arjen askareet, lasten hoito yms. sujuvat yhteisymmärryksessä. Seksi väliltämme vain puuttuu ja molemmat kärsimme siitä. Olemme toki yrittäneet parantaa tilannetta koska muuten tavallaan asiat ovat "hyvin", mutta kaikenlainen luontevuus seksin suhteen on vain kadonnut. Kaikki sillä saralla on liiaksi yrittämistä ja se pilaa koko touhun. Koko ajan seksin aikana on mielessä, että tässä sitä nyt yritetään parantaa tätä meidän seksielämää. Ja kuitenkin jotain tärkeää on kadonnut. Todellinen halu toista kohtaan. Ainakin minun puoleltani. Molemmat olemme suruissamme asiasta.

Sama tilanne kirjoitti:

Varmaan ihan toimiva vinkki joidenkin kohdalla, mutta uskoisin, että näitä vinkkejä antavat sellaiset, joilla ei todellisuudessa ole ollut alkuperäisen kysyjän tilannetta. Tässä lähtökohta on "miehen viettely". Silloin kun on todellisia ongelmia eivät hemaisevat vaatteet useinkaan auta. Itse olen kyllä virittäytynyt seksiin henkisesti miltei joka päivä ja toisinaan suoraan sanottuna "panettaa", mutta en vain yksinkertaisesti enää voi haluta miestäni ja sitä seksiä, mitä hänen kanssaan saan. Voisi toki olla että peräti ehkä saisin orgasmin, mutta henkinen puoli touhun aikana tökkii pahasti. Kyllä ainakin minun tapauksessani sekä henkinen että fyysinen puoli kulkevat käsi kädessä tässä puuttuvassa naisen ja miehen eroottisessa suhteessa. Eräänlaisia kavereita toki olemme ja arjen askareet, lasten hoito yms. sujuvat yhteisymmärryksessä. Seksi väliltämme vain puuttuu ja molemmat kärsimme siitä. Olemme toki yrittäneet parantaa tilannetta koska muuten tavallaan asiat ovat "hyvin", mutta kaikenlainen luontevuus seksin suhteen on vain kadonnut. Kaikki sillä saralla on liiaksi yrittämistä ja se pilaa koko touhun. Koko ajan seksin aikana on mielessä, että tässä sitä nyt yritetään parantaa tätä meidän seksielämää. Ja kuitenkin jotain tärkeää on kadonnut. Todellinen halu toista kohtaan. Ainakin minun puoleltani. Molemmat olemme suruissamme asiasta.

Lue lisää

Näin on!
Me jotkut naiset olemme niin henkisiä, herkkiä ja tunteellisia ihmisiä, että kun se jokin korvien välis klikkaa, niin ei se suju vaik haluais. Seksiin alkaminen on vaikeeta, kun jokin viettely puuttuu. Miehen silmistä puuttuu se halu ja tunne.

Sama tilanne kirjoitti:

Varmaan ihan toimiva vinkki joidenkin kohdalla, mutta uskoisin, että näitä vinkkejä antavat sellaiset, joilla ei todellisuudessa ole ollut alkuperäisen kysyjän tilannetta. Tässä lähtökohta on "miehen viettely". Silloin kun on todellisia ongelmia eivät hemaisevat vaatteet useinkaan auta. Itse olen kyllä virittäytynyt seksiin henkisesti miltei joka päivä ja toisinaan suoraan sanottuna "panettaa", mutta en vain yksinkertaisesti enää voi haluta miestäni ja sitä seksiä, mitä hänen kanssaan saan. Voisi toki olla että peräti ehkä saisin orgasmin, mutta henkinen puoli touhun aikana tökkii pahasti. Kyllä ainakin minun tapauksessani sekä henkinen että fyysinen puoli kulkevat käsi kädessä tässä puuttuvassa naisen ja miehen eroottisessa suhteessa. Eräänlaisia kavereita toki olemme ja arjen askareet, lasten hoito yms. sujuvat yhteisymmärryksessä. Seksi väliltämme vain puuttuu ja molemmat kärsimme siitä. Olemme toki yrittäneet parantaa tilannetta koska muuten tavallaan asiat ovat "hyvin", mutta kaikenlainen luontevuus seksin suhteen on vain kadonnut. Kaikki sillä saralla on liiaksi yrittämistä ja se pilaa koko touhun. Koko ajan seksin aikana on mielessä, että tässä sitä nyt yritetään parantaa tätä meidän seksielämää. Ja kuitenkin jotain tärkeää on kadonnut. Todellinen halu toista kohtaan. Ainakin minun puoleltani. Molemmat olemme suruissamme asiasta.

Lue lisää

Onko ero sitten ainoa ratkaisu? Välttämättä juuri kaikki ne ihmiset, joilla ei kokemusta asiasta, eivät ole ainoita, jotka kirjoittavat niin kuin minä: viettelyä ja muuta hepenettä.

Olen itsekin aika samanlaisessa tilanteessa ja yritän vain miettiä sitä, että mikä minussa on vikana kun en niin kamalasti haluaisi peuhata. Olemme olleet vasta vuoden yhdessä ja sänkyynmeno tuntuu vastenmieliseltä. Syynä tietty voi olla stressi ja kiire, unettomuus ja väsymys. Miehenikin on töissä jatkuvasti, mutta jaksaisi kuitenkin telmiä. Tuntuu, että siihen rakasteluun tarvitaan aikaa ja aikaa. Aikaa toistensa kanssa ja aikaa helliä. Eräs mies taisi näin kirjoittaakin.

Olen miettinyt, että voisin laittaa itseni kauniiksi ja viehättäväksi, jotta voisin itsekin virittäytyä tunnelmaan ja hyvään yhteiseen hetkeen.En jaksa uskoa, että haluttomuuteen on toisen vastenmielisyys, se lähtee omista ajatuksista ja ne on syytä karsia pois, vaikka niihin hepeneisiin pukeutuisi joka päivä ja kuvittelisi olevansa haluttava. Sitähän voisi olla vähän tuhmakin....

Nämä oli vain mun ajatuksia siitä, miten minä saisin ikävät tunteet veke.

Hyvää jatkoa sänkykamarin puolelle!

p.s. aika usein seksin loppuessa suhteessa mies hakee sitä muualta!

Äh, miten sitä voi vietellä jonkun jos sen kosketus ällöttää? Itse olen eroamassa vaikka seksi oli loppuun asti varsin tyydyttävää, enkä tosiaan usko että se miehestäkään oli vastenmielistä. Hän kuitenkin haki eroa. Olen kerran ollut suhteessa jossa toisen fyysinen läsnäolo alkoi etoa. No onneksi emme sen pidemmälle ryhtyneet vaikka pesänrakennusvietti oli kova tuolloinkin. Nyt olen tyytyväinen siitä - vaikka tuli ero tämänkin kanssa. Olimme kuitenkin onnellisia lähes 10 vuotta. Eli ikävä kyllä minusta tuntuu että ei hommasta mitään tule jos toinen ällöttää. Silloin lienee viisainta erota. En tietenkään ole asiantuntija mutta itse en voisi käpristellä sellaisessa suhteessa. Ehkä en yritäkään tarpeeksi. EHkä en ole kokenut elämän totuuksia vielä. Lapsia ei ole että sikäli en ehkä kaikkea ymmärrä. Mutta sen vain sanon että näen punaista kun aina sanotaan että "mies tarvitsee seksiä". No helvetti kyllä nainenkin tarvitsee, ei se ole mikään naisen tehtävä vain olla miehen seksiväline, naisenkin halut ja haluamatta jättämisensä pitää ottaa huomioon. Miehen pitää vietellä nainen, ei aina toisinpäin. Ehkä syy seksihaluttomuuteen on tässä - naisen toiveita ei oteta tosissaan, mies vain tulee ja panee, ei viitsi panostaa esileikkiin eikä viettelyyn kun muutenkin saa. Eikä läehisyyteen, sitä kaipaa joskus enemmän kuin orgasmia. Varsinkin läheisen ihmisen kanssa.

sama tilanne myös kirjoitti:

Näin on!
Me jotkut naiset olemme niin henkisiä, herkkiä ja tunteellisia ihmisiä, että kun se jokin korvien välis klikkaa, niin ei se suju vaik haluais. Seksiin alkaminen on vaikeeta, kun jokin viettely puuttuu. Miehen silmistä puuttuu se halu ja tunne.

Lue lisää

Kyllä me miehetkin olemme hyvinkin usein aivan
samanlaisia,ei se vaan toimi ilman tunnetta.

höh kirjoitti:

Äh, miten sitä voi vietellä jonkun jos sen kosketus ällöttää? Itse olen eroamassa vaikka seksi oli loppuun asti varsin tyydyttävää, enkä tosiaan usko että se miehestäkään oli vastenmielistä. Hän kuitenkin haki eroa. Olen kerran ollut suhteessa jossa toisen fyysinen läsnäolo alkoi etoa. No onneksi emme sen pidemmälle ryhtyneet vaikka pesänrakennusvietti oli kova tuolloinkin. Nyt olen tyytyväinen siitä - vaikka tuli ero tämänkin kanssa. Olimme kuitenkin onnellisia lähes 10 vuotta. Eli ikävä kyllä minusta tuntuu että ei hommasta mitään tule jos toinen ällöttää. Silloin lienee viisainta erota. En tietenkään ole asiantuntija mutta itse en voisi käpristellä sellaisessa suhteessa. Ehkä en yritäkään tarpeeksi. EHkä en ole kokenut elämän totuuksia vielä. Lapsia ei ole että sikäli en ehkä kaikkea ymmärrä. Mutta sen vain sanon että näen punaista kun aina sanotaan että "mies tarvitsee seksiä". No helvetti kyllä nainenkin tarvitsee, ei se ole mikään naisen tehtävä vain olla miehen seksiväline, naisenkin halut ja haluamatta jättämisensä pitää ottaa huomioon. Miehen pitää vietellä nainen, ei aina toisinpäin. Ehkä syy seksihaluttomuuteen on tässä - naisen toiveita ei oteta tosissaan, mies vain tulee ja panee, ei viitsi panostaa esileikkiin eikä viettelyyn kun muutenkin saa. Eikä läehisyyteen, sitä kaipaa joskus enemmän kuin orgasmia. Varsinkin läheisen ihmisen kanssa.

Lue lisää

olen sun kanssa täysin samaa mieltä, liekö olemme sitten poikkeuksia naisten joukossa, jos
yleinen käsitys on, että vain mies lähtee hakemaan seksiä muualta, jos ei kotona saa.
En usko että näin on.

Kokemuksesta voin sanoa, että näin kyllä tekee nainenkin, joka kaipaa seksiä tai kokee että
seksi kotona on pinnallista.

Huvittavaa tosiaan, miten kuvitellaan, että vain mies haluaa.
Jos nainen ei enää anna kotona, kuvitellaan että nainen on haluton, mutta itseasiassa nainen haluaakin jotain syvällisempää kuin pelkkiä panoja.

höh kirjoitti:

Äh, miten sitä voi vietellä jonkun jos sen kosketus ällöttää? Itse olen eroamassa vaikka seksi oli loppuun asti varsin tyydyttävää, enkä tosiaan usko että se miehestäkään oli vastenmielistä. Hän kuitenkin haki eroa. Olen kerran ollut suhteessa jossa toisen fyysinen läsnäolo alkoi etoa. No onneksi emme sen pidemmälle ryhtyneet vaikka pesänrakennusvietti oli kova tuolloinkin. Nyt olen tyytyväinen siitä - vaikka tuli ero tämänkin kanssa. Olimme kuitenkin onnellisia lähes 10 vuotta. Eli ikävä kyllä minusta tuntuu että ei hommasta mitään tule jos toinen ällöttää. Silloin lienee viisainta erota. En tietenkään ole asiantuntija mutta itse en voisi käpristellä sellaisessa suhteessa. Ehkä en yritäkään tarpeeksi. EHkä en ole kokenut elämän totuuksia vielä. Lapsia ei ole että sikäli en ehkä kaikkea ymmärrä. Mutta sen vain sanon että näen punaista kun aina sanotaan että "mies tarvitsee seksiä". No helvetti kyllä nainenkin tarvitsee, ei se ole mikään naisen tehtävä vain olla miehen seksiväline, naisenkin halut ja haluamatta jättämisensä pitää ottaa huomioon. Miehen pitää vietellä nainen, ei aina toisinpäin. Ehkä syy seksihaluttomuuteen on tässä - naisen toiveita ei oteta tosissaan, mies vain tulee ja panee, ei viitsi panostaa esileikkiin eikä viettelyyn kun muutenkin saa. Eikä läehisyyteen, sitä kaipaa joskus enemmän kuin orgasmia. Varsinkin läheisen ihmisen kanssa.

Lue lisää

Eihän sille mitään mahda jos toinen tuntuu etovalta. Mielestäni niitä syitä voi tarkastella itsestäänkin. Jos et vaikka itse tunne olevasi enää mitenkään seksikäs ja haluttava, niin eihän silloin ole mitään halujakaan vietellä toista. Tai syy voi löytyä jostain traumaattisesta kokemuksesta menneisyydestä. Mutta syistä haluttomuuteen ja toisen inhoon ei voi muut tietää kuin itse.

Eihän sitä kukaan sanokkaan että kumman se pitäisi vietellä, sehän riippuu halukkuudesta vietellä toinen. Minä ainakin haluan vietellä mieheni, olenhan toki naisellinen nainen ja haluan näyttää sulojani hänelle. Meillä se toimii itseasiassa ilman miettimisiä, että kumman se nyt pitäisi vietellä toinen, molempiin suuntiin. Olemme molemmat luonnonlapsia ja seksi on vain osa elämäämme, tärkeä osa kylläkin, mutta paineita ei oteta.

Luonnollisemmalta se minusta loppujen lopuksi tuntuu, että nainen enempi viettelee miehen, mies vain virittelee siihen tunnelmaan.

Noviisimies kirjoitti:

Kyllä me miehetkin olemme hyvinkin usein aivan
samanlaisia,ei se vaan toimi ilman tunnetta.

Niin tulisiko tunnetta siitä että joku toinen mies ehkä nauttii rakastelusta vaimosi kanssa? Miltä se tuntuisi jos vaimo sanoisi lähtevänsä, koska hän on löytänyt rakastajan? Tulisiko haluja ? Vai antaisitko mokoman mennä ?

höh kirjoitti:

Äh, miten sitä voi vietellä jonkun jos sen kosketus ällöttää? Itse olen eroamassa vaikka seksi oli loppuun asti varsin tyydyttävää, enkä tosiaan usko että se miehestäkään oli vastenmielistä. Hän kuitenkin haki eroa. Olen kerran ollut suhteessa jossa toisen fyysinen läsnäolo alkoi etoa. No onneksi emme sen pidemmälle ryhtyneet vaikka pesänrakennusvietti oli kova tuolloinkin. Nyt olen tyytyväinen siitä - vaikka tuli ero tämänkin kanssa. Olimme kuitenkin onnellisia lähes 10 vuotta. Eli ikävä kyllä minusta tuntuu että ei hommasta mitään tule jos toinen ällöttää. Silloin lienee viisainta erota. En tietenkään ole asiantuntija mutta itse en voisi käpristellä sellaisessa suhteessa. Ehkä en yritäkään tarpeeksi. EHkä en ole kokenut elämän totuuksia vielä. Lapsia ei ole että sikäli en ehkä kaikkea ymmärrä. Mutta sen vain sanon että näen punaista kun aina sanotaan että "mies tarvitsee seksiä". No helvetti kyllä nainenkin tarvitsee, ei se ole mikään naisen tehtävä vain olla miehen seksiväline, naisenkin halut ja haluamatta jättämisensä pitää ottaa huomioon. Miehen pitää vietellä nainen, ei aina toisinpäin. Ehkä syy seksihaluttomuuteen on tässä - naisen toiveita ei oteta tosissaan, mies vain tulee ja panee, ei viitsi panostaa esileikkiin eikä viettelyyn kun muutenkin saa. Eikä läehisyyteen, sitä kaipaa joskus enemmän kuin orgasmia. Varsinkin läheisen ihmisen kanssa.

Lue lisää

....totta puhut !!
T: nainen

höh kirjoitti:

Äh, miten sitä voi vietellä jonkun jos sen kosketus ällöttää? Itse olen eroamassa vaikka seksi oli loppuun asti varsin tyydyttävää, enkä tosiaan usko että se miehestäkään oli vastenmielistä. Hän kuitenkin haki eroa. Olen kerran ollut suhteessa jossa toisen fyysinen läsnäolo alkoi etoa. No onneksi emme sen pidemmälle ryhtyneet vaikka pesänrakennusvietti oli kova tuolloinkin. Nyt olen tyytyväinen siitä - vaikka tuli ero tämänkin kanssa. Olimme kuitenkin onnellisia lähes 10 vuotta. Eli ikävä kyllä minusta tuntuu että ei hommasta mitään tule jos toinen ällöttää. Silloin lienee viisainta erota. En tietenkään ole asiantuntija mutta itse en voisi käpristellä sellaisessa suhteessa. Ehkä en yritäkään tarpeeksi. EHkä en ole kokenut elämän totuuksia vielä. Lapsia ei ole että sikäli en ehkä kaikkea ymmärrä. Mutta sen vain sanon että näen punaista kun aina sanotaan että "mies tarvitsee seksiä". No helvetti kyllä nainenkin tarvitsee, ei se ole mikään naisen tehtävä vain olla miehen seksiväline, naisenkin halut ja haluamatta jättämisensä pitää ottaa huomioon. Miehen pitää vietellä nainen, ei aina toisinpäin. Ehkä syy seksihaluttomuuteen on tässä - naisen toiveita ei oteta tosissaan, mies vain tulee ja panee, ei viitsi panostaa esileikkiin eikä viettelyyn kun muutenkin saa. Eikä läehisyyteen, sitä kaipaa joskus enemmän kuin orgasmia. Varsinkin läheisen ihmisen kanssa.

Lue lisää

Kyllä mieskin, siis minä kaipaan läheisyyttä, eikä vain naiset. Jos naistaan pyytää saman peiton alle viereen lähemmäs, niin tämä kääntää selän vastineeksi. En ehkä ymmärrä tätä viestiä, mutta en jaksa olla aina se joka kömpii lähemmäs. Mitä ne naisten toiveet sitten on?

Vaikkakin olet mustasukkainen miehestäsi, eikö silti haluta hänen kanssaan? Kerro toivomuksiasi hänelle. Onko hän siis vain sellainen mies joka p...e vaan. Haluaako hän sinua? Eikö hän ole löytänyt uutta niistä rakastajistaan ja lähde heidän matkaansa ? Vaiko eikö hän kelpaa heillekkään vakituisksi?

On ne kummia juttuja nämä. Toinen haluaa ja toinen ei. Erota ei tarvitse kun hankkii rakastajan. Naisille niitä on tarjolla enemmän kuin miehille. Miesten rakastajat l naiset haluavat miehen kokonaan itselleen ja taas naisten rakastajille l. miehille sopii paremmin tämä rakastajan osa. Mutta mistä löytää rakastaja joka miellyttää, se onkin toinen juttu. Miellyttävät rakastajat ovat yleensä jo varattuja, joten se on vaarana, että tulee puukosta selkää.

mielestäni enään paljoa ole tehtävissä!mut se tarttis tehdä silleen et asioista keskusteltais ja todettais yhdessä asian oikea laita eikä ensin mitään pettämisiä tms.. asiat selväks ensin!!!!

mies kirjoitti:

mielestäni enään paljoa ole tehtävissä!mut se tarttis tehdä silleen et asioista keskusteltais ja todettais yhdessä asian oikea laita eikä ensin mitään pettämisiä tms.. asiat selväks ensin!!!!

Lue lisää

Kiitos kaikista kirjeistä! Huomaan etten olekaan ainoa joka on kärvistellyt surkeassa melkein seksittömässä aviosuhteessa vuosikausia. Joku kirjoitti kivasti: Äh, miten voi vietellä miehen jos sen kosketus ällöttää? Näinhän se on että ei sellainen tulisi mieleenkään.
Minäkin olen ollut kyllä onnellinen hänen kanssaan koska elämä on ollut todella helppoa hänen rinnallaan. Ei riitaa, ei väkivaltaa, ei alkoholia eikä vieraita naisia vaan on voinut aina luottaa. Minusta tuntuu pahalta että hänellä on tällainen vaimo. Ei hän ole ansainnut tällaista elämää.
Välillä tuntuu että miksi sitten pitäisi olla koko seksiä suhteessa kun muuten menisi hyvin. Mutta silti luulen että elämä olisi täysipainoisempaa jos olisi joku josta tykkää ja olla yhdessä.
Kyllä me aikoinamme keskustelimme vähäsen seksistä mutta se on alue josta on todella hankalaa puhua. Minä vierastin koko asiaa ja muistan kuinka häpesin joskus intoani. Elikä se on alun alkaen tökkinyt koko aihe emmekä ole pitäneet sitä luonnollisena osana avioliittoa.
No täytyy tässä miettiä vaihtoehtoja.
Joko jatkan avioliittoa turvallisesti ja kestän alistuen kohtalooni.
Toinen vaihtoehto on se että laitan koko elämäni uusiksi ihmissuhteineen päivineen.
Molempi pahempi. Voi voi!!

ei sillä ole mitään merkitystä tässä aloittajan tilanteessa, onko miehellä toinen. Koska ei halua miestä, ei ole mitään väliä, vaikka olisikin toisia. Ei sillä ole mitään tekemistä sen omien tunteiden kanssa sitä miestä kohtaan
tässä suhteessa.

Itse vain toivoisin, että miehellä olisikin toinen, niin ei tarvitsisi hänen kärsiä tilanteesta. Jospa sitten itsekin ymmärtäisi miten järjetön tällaisessa liitossa on olla, ja millainen naisen ja miehen suhteen kuuluisi olla.

Aivan uskomattomia nämä miehen viettely-jutut tässä asiayhteydessä. KUN EI OLE SITÄ HALUA MIESTÄ VIETELLÄ. Ehkä eri asia silloin, jos nainen on yleensäkin estoinen, mutta jos sänkypuuhat jonkun muun kanssa kiinnostavat, niin ei silloin auta kuin vaihtaa miestä.
(Sama tilanne toisin päinkin.)

Alkuperäinen kirjoitti:

Kiitos kaikista kirjeistä! Huomaan etten olekaan ainoa joka on kärvistellyt surkeassa melkein seksittömässä aviosuhteessa vuosikausia. Joku kirjoitti kivasti: Äh, miten voi vietellä miehen jos sen kosketus ällöttää? Näinhän se on että ei sellainen tulisi mieleenkään.
Minäkin olen ollut kyllä onnellinen hänen kanssaan koska elämä on ollut todella helppoa hänen rinnallaan. Ei riitaa, ei väkivaltaa, ei alkoholia eikä vieraita naisia vaan on voinut aina luottaa. Minusta tuntuu pahalta että hänellä on tällainen vaimo. Ei hän ole ansainnut tällaista elämää.
Välillä tuntuu että miksi sitten pitäisi olla koko seksiä suhteessa kun muuten menisi hyvin. Mutta silti luulen että elämä olisi täysipainoisempaa jos olisi joku josta tykkää ja olla yhdessä.
Kyllä me aikoinamme keskustelimme vähäsen seksistä mutta se on alue josta on todella hankalaa puhua. Minä vierastin koko asiaa ja muistan kuinka häpesin joskus intoani. Elikä se on alun alkaen tökkinyt koko aihe emmekä ole pitäneet sitä luonnollisena osana avioliittoa.
No täytyy tässä miettiä vaihtoehtoja.
Joko jatkan avioliittoa turvallisesti ja kestän alistuen kohtalooni.
Toinen vaihtoehto on se että laitan koko elämäni uusiksi ihmissuhteineen päivineen.
Molempi pahempi. Voi voi!!

Lue lisää

"elämä on ollut todella helppoa hänen rinnallaan. Ei riitaa, ei väkivaltaa, ei alkoholia eikä vieraita naisia vaan on voinut aina luottaa. Minusta tuntuu pahalta että hänellä on tällainen vaimo. Ei hän ole ansainnut tällaista elämää."

Kun mieskin ymmärtäisi tämän tosiasian.. sanoo ymmärtävänsä, mutta kuitenkin toivoisi, että suhde voisi vielä toimia. Kysyn vaan, miten?
Se joka todella ymmärtää, tietää ettei paremmaksi muutu.

On aika osuva sanonta tähän, että "parempi kymmenen vuotta onnellisesti yhdessä, kuin neljäkymmentä onnettomasti".

Mieti..löydät uuden elämän, kun sinulla on rohkeutta luopua vanhasta..

mies kirjoitti:

mielestäni enään paljoa ole tehtävissä!mut se tarttis tehdä silleen et asioista keskusteltais ja todettais yhdessä asian oikea laita eikä ensin mitään pettämisiä tms.. asiat selväks ensin!!!!

Lue lisää

Harvoin kuulee jotain noin järkevää miehen suusta, taidatkin ajatella aivoillasi etkä pelkästään mu.....i, kuten useimmat teistä.
T: mykän miehen vaimoke

Alkuperäinen kirjoitti:

Kiitos kaikista kirjeistä! Huomaan etten olekaan ainoa joka on kärvistellyt surkeassa melkein seksittömässä aviosuhteessa vuosikausia. Joku kirjoitti kivasti: Äh, miten voi vietellä miehen jos sen kosketus ällöttää? Näinhän se on että ei sellainen tulisi mieleenkään.
Minäkin olen ollut kyllä onnellinen hänen kanssaan koska elämä on ollut todella helppoa hänen rinnallaan. Ei riitaa, ei väkivaltaa, ei alkoholia eikä vieraita naisia vaan on voinut aina luottaa. Minusta tuntuu pahalta että hänellä on tällainen vaimo. Ei hän ole ansainnut tällaista elämää.
Välillä tuntuu että miksi sitten pitäisi olla koko seksiä suhteessa kun muuten menisi hyvin. Mutta silti luulen että elämä olisi täysipainoisempaa jos olisi joku josta tykkää ja olla yhdessä.
Kyllä me aikoinamme keskustelimme vähäsen seksistä mutta se on alue josta on todella hankalaa puhua. Minä vierastin koko asiaa ja muistan kuinka häpesin joskus intoani. Elikä se on alun alkaen tökkinyt koko aihe emmekä ole pitäneet sitä luonnollisena osana avioliittoa.
No täytyy tässä miettiä vaihtoehtoja.
Joko jatkan avioliittoa turvallisesti ja kestän alistuen kohtalooni.
Toinen vaihtoehto on se että laitan koko elämäni uusiksi ihmissuhteineen päivineen.
Molempi pahempi. Voi voi!!

Lue lisää

....jos seksi on ollut vaikea osa koko elämän, niin se on seuraavankin miehen kanssa sama juttu. Psykiatri? Mikä siinä miehessä muuten inhottaa ? Oletko miettinyt ? Oletko valmis antamaan hyvän miehen toiselle naiselle? Esim. jollekin hupakolle ? Tai maksulliselle naiselle ? Hyvälle miehelle kuule löytyy ottajia tässä maassa, jossa niistä on pulaa. Mistä luulet löytäväsi uuden tasokkaan? Sen verran olen itsekkin kiertänyt tanssipaikkoja, että tiedän niistä olevan pulaa. Siksi olen yrittänyt parantaa suhdettani ja pitämään miehestäni kiini.

kokemusta kirjoitti:

ei sillä ole mitään merkitystä tässä aloittajan tilanteessa, onko miehellä toinen. Koska ei halua miestä, ei ole mitään väliä, vaikka olisikin toisia. Ei sillä ole mitään tekemistä sen omien tunteiden kanssa sitä miestä kohtaan
tässä suhteessa.

Itse vain toivoisin, että miehellä olisikin toinen, niin ei tarvitsisi hänen kärsiä tilanteesta. Jospa sitten itsekin ymmärtäisi miten järjetön tällaisessa liitossa on olla, ja millainen naisen ja miehen suhteen kuuluisi olla.

Aivan uskomattomia nämä miehen viettely-jutut tässä asiayhteydessä. KUN EI OLE SITÄ HALUA MIESTÄ VIETELLÄ. Ehkä eri asia silloin, jos nainen on yleensäkin estoinen, mutta jos sänkypuuhat jonkun muun kanssa kiinnostavat, niin ei silloin auta kuin vaihtaa miestä.
(Sama tilanne toisin päinkin.)

Lue lisää

Miltä tuntuu jos miehellä todella on joku toinen ja hän sanoo hähtevänsä jonkun ihanan ladyn kanssa uuteen suhteeseen? Sanon vaan että hyvä on sanoa, toista on kokea.
T: ensin sanonut, sitten kokenut. KAMALAA ON, mutta nyt voi taistella miehestä ..... jos siihen vielä on mahdollisuus.
T: Entinen valittaja

kuules kirjoitti:

Miltä tuntuu jos miehellä todella on joku toinen ja hän sanoo hähtevänsä jonkun ihanan ladyn kanssa uuteen suhteeseen? Sanon vaan että hyvä on sanoa, toista on kokea.
T: ensin sanonut, sitten kokenut. KAMALAA ON, mutta nyt voi taistella miehestä ..... jos siihen vielä on mahdollisuus.
T: Entinen valittaja

Lue lisää

itse en jää itkemään mieheni (pian ex) perään, vaan otan kamppeeni ja lähden, muutenkin. Toivon, että mies löytää itselleen sen "upean ladyn" vielä joku päivä, ja jos on jo löytänyt, niin hyvä hänelle.

kuules kirjoitti:

itse en jää itkemään mieheni (pian ex) perään, vaan otan kamppeeni ja lähden, muutenkin. Toivon, että mies löytää itselleen sen "upean ladyn" vielä joku päivä, ja jos on jo löytänyt, niin hyvä hänelle.

Lue lisää

meni nikki ja otsikko sekaisin, pahoittelen.

Vai etta "mummoikainen"?

Mitas "pappaikaiselle" tapahtui?

Ihanaa lukea että on muitakin joilla ei sexi toimi ,(ei siis oltu ainoat )vaikka muut asiat toimiikin parisuhteessa. Se näyttää olevan monella sama kohtalo,puoliso ei halua . Minä oli suhteessa 29 vuotta josta viimeiset 9 vuotta oli ilman sexiä ja muutaa kosketusta.Olin miettinyt asia satoja kertoja että miksi ei ,se oli mies jota ei kiinostanut sexi eikä mikään muukaan hellintä.Hän oli aivan kuin olisi pelännyt minua jos yritin tulla lähelle ei saanut mitään vastakaikua .Hän ei koskaan ole ollut mikään hellyyden osoittaja ,huomaan nyt kun oikein muistelen menneitä aikoja .Minä häntä 9 vuotta nuorempi ,no sillä ei mitään tekemistä tämän asian kanssa .Muuten oli tosi kiltti ja en usko että oli muita naisia , ei koskaan käynyt missäään ulkona yksin . Lopuksi meni niin että en minäkään häntä halunnut, en halannut enkä muutenkaan kosketellut.Olimme( sisko ja veli )ei muuta .Ihmeeelistä on että monet muutkin jaksaa olla kylmässä tunteetomassa suhteessa monia vuosia .Lienekö se ekonomia tekee sen että jaksetaan ja yritetään olla kiinni suhteessa , kun on helppo elää ei ole raha huolia .Näin luulen ainakin että minulla oli ,,vaan sit kerran aloin ajattelemaan että en halua vanheta hänen kanssa ,tässä suhteessa ei ole lämpöa ,,ei säpinää .Täytyy elämällä olla muutakin tarjottavaa minulle .

nainen v 52 kirjoitti:

Ihanaa lukea että on muitakin joilla ei sexi toimi ,(ei siis oltu ainoat )vaikka muut asiat toimiikin parisuhteessa. Se näyttää olevan monella sama kohtalo,puoliso ei halua . Minä oli suhteessa 29 vuotta josta viimeiset 9 vuotta oli ilman sexiä ja muutaa kosketusta.Olin miettinyt asia satoja kertoja että miksi ei ,se oli mies jota ei kiinostanut sexi eikä mikään muukaan hellintä.Hän oli aivan kuin olisi pelännyt minua jos yritin tulla lähelle ei saanut mitään vastakaikua .Hän ei koskaan ole ollut mikään hellyyden osoittaja ,huomaan nyt kun oikein muistelen menneitä aikoja .Minä häntä 9 vuotta nuorempi ,no sillä ei mitään tekemistä tämän asian kanssa .Muuten oli tosi kiltti ja en usko että oli muita naisia , ei koskaan käynyt missäään ulkona yksin . Lopuksi meni niin että en minäkään häntä halunnut, en halannut enkä muutenkaan kosketellut.Olimme( sisko ja veli )ei muuta .Ihmeeelistä on että monet muutkin jaksaa olla kylmässä tunteetomassa suhteessa monia vuosia .Lienekö se ekonomia tekee sen että jaksetaan ja yritetään olla kiinni suhteessa , kun on helppo elää ei ole raha huolia .Näin luulen ainakin että minulla oli ,,vaan sit kerran aloin ajattelemaan että en halua vanheta hänen kanssa ,tässä suhteessa ei ole lämpöa ,,ei säpinää .Täytyy elämällä olla muutakin tarjottavaa minulle .

Lue lisää

Ero on tosiaan minullakin mielessä jo miltei päivittäin (siis sen puuttuvan seksin ohella :)..). Miehen kanssa onneksi jo ollaan siinä pisteessä, että aika rauhallisesti asioista keskustellaan. Hänkin on sitä mieltä, ettei me enää vuosia jakseta. Lapset ja talousasiat ovat vielä sillä tavalla vaakakupissa painamassa, että vielä vähän odotellaan. Meillä on niin päin, että mies joutuisi heikommalle talousasioissa enkä itsekään toivo, että hän päätyisi kovin huonoon jamaan. Kuitenkin sen verran hänestä välitän lasteni isänä ja elämänkumppanina, että toivoisin hänelle hyvää asuntoa, elämää jne. Ettemme kumpikaan putoaisi ihan kauhean syvään kuoppaan taloudellisesti. Onhan erossa jo paljon muuta, mikä vie energiaa. Kun ei hirveitä riitojakaan ole, niin vielä tässä sinnitellään. Mutta aika uuvuttavaa ja henkisesti raskasta tämä on. Kun jotenkin kuitenkin tietää, että jotain muutosta on tultava. Ei vielä halua "repäistä", mutta odottaminenkin rassaa. Ja jollain tavalla masentaa. Ilo on pois elämästä ja on kuin jotain olisi kesken.
Jos minulta kysyttäisiin mitä tekisin jos saisin lottovoiton niin vastaukseni olisi, että ottaisin eron. Järjestäisin miehelleni hyvän asunnon, jossa lasten olisi hyvä käydä ja en kokisi niin olevani vastuussa miehen kurjasta olosta. Nyt hän sanoo erosta puhuttaessa, ettei hänellä ole sitten paikkaa minne mennä eikä mitään elämässä, ei ainakaan mitään omaa.

Aika surullisia nämä lauantai-illat. Sitä vain katsoo televisiota ja uneksii jostain muusta kuin mitä tällä hetkellä on. Rakkaudesta, läheisyydestä ja seksistä.

Sama tilanne kirjoitti:

Ero on tosiaan minullakin mielessä jo miltei päivittäin (siis sen puuttuvan seksin ohella :)..). Miehen kanssa onneksi jo ollaan siinä pisteessä, että aika rauhallisesti asioista keskustellaan. Hänkin on sitä mieltä, ettei me enää vuosia jakseta. Lapset ja talousasiat ovat vielä sillä tavalla vaakakupissa painamassa, että vielä vähän odotellaan. Meillä on niin päin, että mies joutuisi heikommalle talousasioissa enkä itsekään toivo, että hän päätyisi kovin huonoon jamaan. Kuitenkin sen verran hänestä välitän lasteni isänä ja elämänkumppanina, että toivoisin hänelle hyvää asuntoa, elämää jne. Ettemme kumpikaan putoaisi ihan kauhean syvään kuoppaan taloudellisesti. Onhan erossa jo paljon muuta, mikä vie energiaa. Kun ei hirveitä riitojakaan ole, niin vielä tässä sinnitellään. Mutta aika uuvuttavaa ja henkisesti raskasta tämä on. Kun jotenkin kuitenkin tietää, että jotain muutosta on tultava. Ei vielä halua "repäistä", mutta odottaminenkin rassaa. Ja jollain tavalla masentaa. Ilo on pois elämästä ja on kuin jotain olisi kesken.
Jos minulta kysyttäisiin mitä tekisin jos saisin lottovoiton niin vastaukseni olisi, että ottaisin eron. Järjestäisin miehelleni hyvän asunnon, jossa lasten olisi hyvä käydä ja en kokisi niin olevani vastuussa miehen kurjasta olosta. Nyt hän sanoo erosta puhuttaessa, ettei hänellä ole sitten paikkaa minne mennä eikä mitään elämässä, ei ainakaan mitään omaa.

Aika surullisia nämä lauantai-illat. Sitä vain katsoo televisiota ja uneksii jostain muusta kuin mitä tällä hetkellä on. Rakkaudesta, läheisyydestä ja seksistä.

Lue lisää

Olen pahoillani puolestasi,mutta iloinen siitä,että en ole ainoa samassa tilanteessa elävä ihminen,meitä on varmaan paljon,kaikki eivät vaan uskalla puhua asiasta.
Pitää perustaa kerho meille "rassukoille" tai jotain...

Sama tilanne kirjoitti:

Ero on tosiaan minullakin mielessä jo miltei päivittäin (siis sen puuttuvan seksin ohella :)..). Miehen kanssa onneksi jo ollaan siinä pisteessä, että aika rauhallisesti asioista keskustellaan. Hänkin on sitä mieltä, ettei me enää vuosia jakseta. Lapset ja talousasiat ovat vielä sillä tavalla vaakakupissa painamassa, että vielä vähän odotellaan. Meillä on niin päin, että mies joutuisi heikommalle talousasioissa enkä itsekään toivo, että hän päätyisi kovin huonoon jamaan. Kuitenkin sen verran hänestä välitän lasteni isänä ja elämänkumppanina, että toivoisin hänelle hyvää asuntoa, elämää jne. Ettemme kumpikaan putoaisi ihan kauhean syvään kuoppaan taloudellisesti. Onhan erossa jo paljon muuta, mikä vie energiaa. Kun ei hirveitä riitojakaan ole, niin vielä tässä sinnitellään. Mutta aika uuvuttavaa ja henkisesti raskasta tämä on. Kun jotenkin kuitenkin tietää, että jotain muutosta on tultava. Ei vielä halua "repäistä", mutta odottaminenkin rassaa. Ja jollain tavalla masentaa. Ilo on pois elämästä ja on kuin jotain olisi kesken.
Jos minulta kysyttäisiin mitä tekisin jos saisin lottovoiton niin vastaukseni olisi, että ottaisin eron. Järjestäisin miehelleni hyvän asunnon, jossa lasten olisi hyvä käydä ja en kokisi niin olevani vastuussa miehen kurjasta olosta. Nyt hän sanoo erosta puhuttaessa, ettei hänellä ole sitten paikkaa minne mennä eikä mitään elämässä, ei ainakaan mitään omaa.

Aika surullisia nämä lauantai-illat. Sitä vain katsoo televisiota ja uneksii jostain muusta kuin mitä tällä hetkellä on. Rakkaudesta, läheisyydestä ja seksistä.

Lue lisää

Voi miten helpottavaa lukea, että meitä on näinkin paljon. Olen itse 41v ja kärvistellyt tässä totaalisen seksittömässä, sisar-velisuhteessa jo aivan liian monta vuotta. Olen monet kerrat tuntenut huonoa omaatuntoa ja häpeää siitä, että syy oman parisuhteeni seksittömyyten on ollut se, että inhoan mieheni kosketusta ja läheisyyttä. Olen sen hänellekin sanonut ja odotan ja odotan, että hän löytäisi jonkun paljon paremman kuin minä, ymmärtäisi tämän järjettömyyden ja suostuisi eroamaan. Mutta hän ei halua erota, vaan tyytyy tähän - MIKSI?

Meillä on vähän sama juttu kuin teillä, että lapset, taloudellinen tilanne ja huoli mieheni pärjäämisestä pidättelee minua ottamasta ensimmäisen askeleen ja lähtemään. Olen yrittänyt aika-ajoin puhua tilannetta niin, että voisimme järjestää taloudelliset yms. kuviot sovussa ja rauhassa niin, että kukaan osapuoli ei tarpeettomasti kärsisi, mutta se vaan tuntuu olevan miehelleni jotenkin kestämätön paikka.

Helpottavaa kuitenkin tietää, että on meitä muitakin!
..ja nyt sohvalle haaveilemaan! :)

Sama tilanne kirjoitti:

Ero on tosiaan minullakin mielessä jo miltei päivittäin (siis sen puuttuvan seksin ohella :)..). Miehen kanssa onneksi jo ollaan siinä pisteessä, että aika rauhallisesti asioista keskustellaan. Hänkin on sitä mieltä, ettei me enää vuosia jakseta. Lapset ja talousasiat ovat vielä sillä tavalla vaakakupissa painamassa, että vielä vähän odotellaan. Meillä on niin päin, että mies joutuisi heikommalle talousasioissa enkä itsekään toivo, että hän päätyisi kovin huonoon jamaan. Kuitenkin sen verran hänestä välitän lasteni isänä ja elämänkumppanina, että toivoisin hänelle hyvää asuntoa, elämää jne. Ettemme kumpikaan putoaisi ihan kauhean syvään kuoppaan taloudellisesti. Onhan erossa jo paljon muuta, mikä vie energiaa. Kun ei hirveitä riitojakaan ole, niin vielä tässä sinnitellään. Mutta aika uuvuttavaa ja henkisesti raskasta tämä on. Kun jotenkin kuitenkin tietää, että jotain muutosta on tultava. Ei vielä halua "repäistä", mutta odottaminenkin rassaa. Ja jollain tavalla masentaa. Ilo on pois elämästä ja on kuin jotain olisi kesken.
Jos minulta kysyttäisiin mitä tekisin jos saisin lottovoiton niin vastaukseni olisi, että ottaisin eron. Järjestäisin miehelleni hyvän asunnon, jossa lasten olisi hyvä käydä ja en kokisi niin olevani vastuussa miehen kurjasta olosta. Nyt hän sanoo erosta puhuttaessa, ettei hänellä ole sitten paikkaa minne mennä eikä mitään elämässä, ei ainakaan mitään omaa.

Aika surullisia nämä lauantai-illat. Sitä vain katsoo televisiota ja uneksii jostain muusta kuin mitä tällä hetkellä on. Rakkaudesta, läheisyydestä ja seksistä.

Lue lisää

Aika tylsältä kuulostaa tuo, että mies on taloudellisesti heikommilla, kiltti, suostuva, sopeutuva jne... Ja että kuten toinen kirjoittaja totesi; tyytyy seksittömään suhteeseen.
Suomeksi siis nössö?

Voin olla väärässä, mutta itselläni vastaavanlaisissa suhteissa olleena haluttomuutta on aiheuttanut just se, ettei miehessä ole ollut tarpeeksi "vastusta" naiselle minussa.
En ole voinut kokea olevani koko-nainen, jos mies on jotenkin ressukka. Se on aiheuttanut ällötystä.

On muutes eri asia olla ihmisenä heikoilla; masentunut tai muuta. On sitten nainen tai mies. Siihen ei tarvitse hermostua. Mutta sellanen vuosien repuusipersoona, joka ei liikahda oman elämänsä suhteen, anna henkistä vastusta - vaikka sitten erimielisyyksiäkin, mielestäni riitojen puuttuminen ei välttämättä hyvä merkki! - ,ei omaa omia ajatuksia ja kykyä niitä jakaa...
Niin. Siihen olen itse kyllä hermostunut. Ja lopettanut suhteen. Tosin omasta kokemuksesta puhun vain seurustelusuhteesta; en tiedä millaista olla tilanteessa kun jo lapsia ja yhteinen talous...

saarashalom kirjoitti:

Aika tylsältä kuulostaa tuo, että mies on taloudellisesti heikommilla, kiltti, suostuva, sopeutuva jne... Ja että kuten toinen kirjoittaja totesi; tyytyy seksittömään suhteeseen.
Suomeksi siis nössö?

Voin olla väärässä, mutta itselläni vastaavanlaisissa suhteissa olleena haluttomuutta on aiheuttanut just se, ettei miehessä ole ollut tarpeeksi "vastusta" naiselle minussa.
En ole voinut kokea olevani koko-nainen, jos mies on jotenkin ressukka. Se on aiheuttanut ällötystä.

On muutes eri asia olla ihmisenä heikoilla; masentunut tai muuta. On sitten nainen tai mies. Siihen ei tarvitse hermostua. Mutta sellanen vuosien repuusipersoona, joka ei liikahda oman elämänsä suhteen, anna henkistä vastusta - vaikka sitten erimielisyyksiäkin, mielestäni riitojen puuttuminen ei välttämättä hyvä merkki! - ,ei omaa omia ajatuksia ja kykyä niitä jakaa...
Niin. Siihen olen itse kyllä hermostunut. Ja lopettanut suhteen. Tosin omasta kokemuksesta puhun vain seurustelusuhteesta; en tiedä millaista olla tilanteessa kun jo lapsia ja yhteinen talous...

Lue lisää

Ymmärrän kyllä hyvin mitä tarkoitat. Vaikka aivan yksi yhteenhän ei meillä kenelläkään nämä tapaukset, itseemme ja puolisoihimme liittyvät piirteet yms. mene. Itse en esim. kutsuisi miestäni millään muotoa nössöksi, kyllä hänessä hyviä miehen ominaisuuksia löytyy vaikka meillä nyt vain tämä asia ei luonnistukaan. Tai ehkä tuo on tosiaan totta, että hän ei liikahda oman elämänsä suhteen.
Joku toinen nainen saisi hänestä hyvän miehen ja tarkoitan aivan mitä sanon. Joku sellainen, jonka ominaisuudet synkkaavat paremmin yhteen mieheni kanssa. Me tavallaan kai jo olemme saaneet toisistamme kaiken mitä voimme saada. Minä ainakin koen näin. Tavallaan kai se klisee, että olemme kasvaneet eri suuntiin on kohdallamme totta. Olemme kiinnostuneet erilaisista asioista. Ja seksin kanssa on ollut aivan liian paljon ongelmia, jotta mikään siihen liittyvä enää tuntuisi luontevalta. Vierekkäin kyllä köllötellään ja telkkaria tuijotellaan. Vaikka yhteen väliin en voinut olla lähelläkään häntä. Nyt siedän läheisyyttä ja koskettelua, mutta koko ajan sydäntä raastaa kun toivoisin läheisyyden olevan erilaista. Eikä se sitä hänen kanssaan voi olla.
Se, että mieheni ei ansaitse niin paljon kuin minä, ei ole minun mielestäni merkityksellistä eikä ole koskaan ollutkaan. En sellaisilla seikoilla ole mitannut miehisyyttä. Arvostan sitä, millainen mies hän on isänä ja kotiasioista vastuullisesti huolehtivana aviopuolisona.
Kyllä meilläkin on riidelty ja riidelläänkin, etenkin näistä asioista kun pannaan aikaa taakse päin. Yhteen väliin miltei viikottain. Nyt tilanne on seesteisempi. Meillä ei kuitenkaan ole koskaan ollut sellaista "viinapäissä tappelua" asioista kuin asioista tai vastaavaa, mikä olisi ensisijainen syy avioliiton huonoon tilaan.

Meillä syyt tähän ovat muodostuneet avioliiton erilaisten vaiheiden kautta. Nyt tilanne on mikä on: en enää vain halua miestäni. Ehkä en enää rakasta häntä, vaikka tavallaan rakastankin häntä. Samassa tilanteessa olevat kyllä tietävät mitä sanoillani tarkoitan. En edes halua lähteä mihinkään parisuhdeterapiaan. Tunnen syyllisyyttä, sillä hän rakastaa minua edelleen ja toivoisi voivansa olla kanssani loppuelämänsä. Ja hän odottaa, että seksitilanteemme muuttuisi paremmaksi. Kun olen sanonut, ettei se muutu, hän syyttää minua negatiivisesta ajattelusta. Mutta kun minä tiedän jo, ettei se muutu. Olen jo liian monta vuotta tuntenut näin.

saarashalom kirjoitti:

Aika tylsältä kuulostaa tuo, että mies on taloudellisesti heikommilla, kiltti, suostuva, sopeutuva jne... Ja että kuten toinen kirjoittaja totesi; tyytyy seksittömään suhteeseen.
Suomeksi siis nössö?

Voin olla väärässä, mutta itselläni vastaavanlaisissa suhteissa olleena haluttomuutta on aiheuttanut just se, ettei miehessä ole ollut tarpeeksi "vastusta" naiselle minussa.
En ole voinut kokea olevani koko-nainen, jos mies on jotenkin ressukka. Se on aiheuttanut ällötystä.

On muutes eri asia olla ihmisenä heikoilla; masentunut tai muuta. On sitten nainen tai mies. Siihen ei tarvitse hermostua. Mutta sellanen vuosien repuusipersoona, joka ei liikahda oman elämänsä suhteen, anna henkistä vastusta - vaikka sitten erimielisyyksiäkin, mielestäni riitojen puuttuminen ei välttämättä hyvä merkki! - ,ei omaa omia ajatuksia ja kykyä niitä jakaa...
Niin. Siihen olen itse kyllä hermostunut. Ja lopettanut suhteen. Tosin omasta kokemuksesta puhun vain seurustelusuhteesta; en tiedä millaista olla tilanteessa kun jo lapsia ja yhteinen talous...

Lue lisää

Kiitos taas kirjeistä!
Minäkin olen samaa mieltä "saarashalomin" kanssa siitä että miehessä pitää olla vastusta naiselle. Mies on perheenpää ja hänen pitäisi edes joskus sanoa viimeinen sana. Riidaton elämä on aika synkkää. Oikeastaan riidatonta ihmissuhdetta ei ole olemassakaan mutta jos vain myötäilee toista sanomatta koskaan omaa mielipidettään niin mikä avioliitto se on.
Monen ihmisen kanssa joskus kuohahtaa mutta ei vieraan ihmisen kanssa voi riidellä.

Mutta siitä seksistähän tässä oli puhetta.
Onko muka enää 25 avioliittovuoden jälkeen mitään kipinää edes odotettavissa? Jos minulla vain on sellainen käsitys että intohimoa pitäisi vielä olla? Jos se onkin niin että seksi loppuu kaikilla jossain vaiheessa ja se on aivan normaalia. Toisilla se loppuu 20v jälkeen ja toisilla jatkuu ja joillakin sitä ei ole alun alkaenkaan suuressa määrin.
Minä taidan olla ihan pihalla.
Silti minua seksi kiinnostaisi siinä mielessä että miehen kosketusta kaipaa. Olisi ihanaa käpertyä kainaloon ja vain olla siinä turvallisesti. Mutta kun mieheni kosketus etoo ja pienikin hellyydenosoitus tekee minut ihan jäykäksi pelosta että pitäisi alkaa jotain mistä ei pidä.

nainen v 52 kirjoitti:

Ihanaa lukea että on muitakin joilla ei sexi toimi ,(ei siis oltu ainoat )vaikka muut asiat toimiikin parisuhteessa. Se näyttää olevan monella sama kohtalo,puoliso ei halua . Minä oli suhteessa 29 vuotta josta viimeiset 9 vuotta oli ilman sexiä ja muutaa kosketusta.Olin miettinyt asia satoja kertoja että miksi ei ,se oli mies jota ei kiinostanut sexi eikä mikään muukaan hellintä.Hän oli aivan kuin olisi pelännyt minua jos yritin tulla lähelle ei saanut mitään vastakaikua .Hän ei koskaan ole ollut mikään hellyyden osoittaja ,huomaan nyt kun oikein muistelen menneitä aikoja .Minä häntä 9 vuotta nuorempi ,no sillä ei mitään tekemistä tämän asian kanssa .Muuten oli tosi kiltti ja en usko että oli muita naisia , ei koskaan käynyt missäään ulkona yksin . Lopuksi meni niin että en minäkään häntä halunnut, en halannut enkä muutenkaan kosketellut.Olimme( sisko ja veli )ei muuta .Ihmeeelistä on että monet muutkin jaksaa olla kylmässä tunteetomassa suhteessa monia vuosia .Lienekö se ekonomia tekee sen että jaksetaan ja yritetään olla kiinni suhteessa , kun on helppo elää ei ole raha huolia .Näin luulen ainakin että minulla oli ,,vaan sit kerran aloin ajattelemaan että en halua vanheta hänen kanssa ,tässä suhteessa ei ole lämpöa ,,ei säpinää .Täytyy elämällä olla muutakin tarjottavaa minulle .

Lue lisää

Minäkin tunsin jotain seurusteluaikoina, mutta nyt se on jäänyt-osaksi miehen alkoholismin vuoksi ja myös minun vastuuni vuoksi. En enää jaksa ajatella seksiä. OK, miehen mielestä se johtaa eroon tai muihin ihmisiin. En jaksa ajatella edes sitä - ehkä parempi niin. Minä en vain jaksa "antaa" kun ei itselleni ole tarvetta, en ehkä halua, koska en koe tarvitsevani elämän "halussa pitoon" seksuaalista kontaktia. Minulla on muuta ajateltavaa: talous ja perheen hyvinvointi ruokapolitiikan suhteen. Meillä viina sekoitti kaiken onnen.

Sama tilanne kirjoitti:

Ero on tosiaan minullakin mielessä jo miltei päivittäin (siis sen puuttuvan seksin ohella :)..). Miehen kanssa onneksi jo ollaan siinä pisteessä, että aika rauhallisesti asioista keskustellaan. Hänkin on sitä mieltä, ettei me enää vuosia jakseta. Lapset ja talousasiat ovat vielä sillä tavalla vaakakupissa painamassa, että vielä vähän odotellaan. Meillä on niin päin, että mies joutuisi heikommalle talousasioissa enkä itsekään toivo, että hän päätyisi kovin huonoon jamaan. Kuitenkin sen verran hänestä välitän lasteni isänä ja elämänkumppanina, että toivoisin hänelle hyvää asuntoa, elämää jne. Ettemme kumpikaan putoaisi ihan kauhean syvään kuoppaan taloudellisesti. Onhan erossa jo paljon muuta, mikä vie energiaa. Kun ei hirveitä riitojakaan ole, niin vielä tässä sinnitellään. Mutta aika uuvuttavaa ja henkisesti raskasta tämä on. Kun jotenkin kuitenkin tietää, että jotain muutosta on tultava. Ei vielä halua "repäistä", mutta odottaminenkin rassaa. Ja jollain tavalla masentaa. Ilo on pois elämästä ja on kuin jotain olisi kesken.
Jos minulta kysyttäisiin mitä tekisin jos saisin lottovoiton niin vastaukseni olisi, että ottaisin eron. Järjestäisin miehelleni hyvän asunnon, jossa lasten olisi hyvä käydä ja en kokisi niin olevani vastuussa miehen kurjasta olosta. Nyt hän sanoo erosta puhuttaessa, ettei hänellä ole sitten paikkaa minne mennä eikä mitään elämässä, ei ainakaan mitään omaa.

Aika surullisia nämä lauantai-illat. Sitä vain katsoo televisiota ja uneksii jostain muusta kuin mitä tällä hetkellä on. Rakkaudesta, läheisyydestä ja seksistä.

Lue lisää

minä ajattelen eroa - koska meidän avioliiton täyttymykset eivät toteutuneet. Mies ei saa seksiä kuin haluaa ja minä en saa sitä seksiä MITÄ haluan, eli hellää, huomioivaa..blabla seksiä. Näin luulin - huumassani rakkauden - ok, teeskentelin intohimoa hieman - haluan niin yhä ( mutta minne katosi himoittava puoliso - viinaan) ei minulle nyt mitään tarjolla kuin tylsyys, Siinä kärvistelen - koska en osaa ilmaista itseäni - koska en halua. Odotan siis taivasta tai tyhjyyttä. Sekin parempi kuin nyt.

Sama tilanne kirjoitti:

Ero on tosiaan minullakin mielessä jo miltei päivittäin (siis sen puuttuvan seksin ohella :)..). Miehen kanssa onneksi jo ollaan siinä pisteessä, että aika rauhallisesti asioista keskustellaan. Hänkin on sitä mieltä, ettei me enää vuosia jakseta. Lapset ja talousasiat ovat vielä sillä tavalla vaakakupissa painamassa, että vielä vähän odotellaan. Meillä on niin päin, että mies joutuisi heikommalle talousasioissa enkä itsekään toivo, että hän päätyisi kovin huonoon jamaan. Kuitenkin sen verran hänestä välitän lasteni isänä ja elämänkumppanina, että toivoisin hänelle hyvää asuntoa, elämää jne. Ettemme kumpikaan putoaisi ihan kauhean syvään kuoppaan taloudellisesti. Onhan erossa jo paljon muuta, mikä vie energiaa. Kun ei hirveitä riitojakaan ole, niin vielä tässä sinnitellään. Mutta aika uuvuttavaa ja henkisesti raskasta tämä on. Kun jotenkin kuitenkin tietää, että jotain muutosta on tultava. Ei vielä halua "repäistä", mutta odottaminenkin rassaa. Ja jollain tavalla masentaa. Ilo on pois elämästä ja on kuin jotain olisi kesken.
Jos minulta kysyttäisiin mitä tekisin jos saisin lottovoiton niin vastaukseni olisi, että ottaisin eron. Järjestäisin miehelleni hyvän asunnon, jossa lasten olisi hyvä käydä ja en kokisi niin olevani vastuussa miehen kurjasta olosta. Nyt hän sanoo erosta puhuttaessa, ettei hänellä ole sitten paikkaa minne mennä eikä mitään elämässä, ei ainakaan mitään omaa.

Aika surullisia nämä lauantai-illat. Sitä vain katsoo televisiota ja uneksii jostain muusta kuin mitä tällä hetkellä on. Rakkaudesta, läheisyydestä ja seksistä.

Lue lisää

Hitto mikä itsekkään naisen kirjoitus. Kun ei seksi luista ja plää plää...oletko miettinyt että sinussa se vika on? Ja toiseksi, mistä voit tietää, että lapset jäävät sinulle ja he käyvät sitten isänsä luona? Onko se niin varmaan, että jäävät sinulle? Ovatko sen verran vanhoja jo kertomaan kumman luo haluaisivat mennä?

Minni kirjoitti:

minä ajattelen eroa - koska meidän avioliiton täyttymykset eivät toteutuneet. Mies ei saa seksiä kuin haluaa ja minä en saa sitä seksiä MITÄ haluan, eli hellää, huomioivaa..blabla seksiä. Näin luulin - huumassani rakkauden - ok, teeskentelin intohimoa hieman - haluan niin yhä ( mutta minne katosi himoittava puoliso - viinaan) ei minulle nyt mitään tarjolla kuin tylsyys, Siinä kärvistelen - koska en osaa ilmaista itseäni - koska en halua. Odotan siis taivasta tai tyhjyyttä. Sekin parempi kuin nyt.

Lue lisää

ihminen teeskentele intohimoa! Tää on yks juttu mitä mä en tajuu. Miksi teeskennellä orgasmia? Mitä siitä saa? Mies luulee et kaikki ok etkä tule KOSKAAN sitä orgasmia siltä mieheltä saamaan koska se ei tiedä ettet saa. EI kannata.

Alkuperäinen kirjoitti:

Kiitos taas kirjeistä!
Minäkin olen samaa mieltä "saarashalomin" kanssa siitä että miehessä pitää olla vastusta naiselle. Mies on perheenpää ja hänen pitäisi edes joskus sanoa viimeinen sana. Riidaton elämä on aika synkkää. Oikeastaan riidatonta ihmissuhdetta ei ole olemassakaan mutta jos vain myötäilee toista sanomatta koskaan omaa mielipidettään niin mikä avioliitto se on.
Monen ihmisen kanssa joskus kuohahtaa mutta ei vieraan ihmisen kanssa voi riidellä.

Mutta siitä seksistähän tässä oli puhetta.
Onko muka enää 25 avioliittovuoden jälkeen mitään kipinää edes odotettavissa? Jos minulla vain on sellainen käsitys että intohimoa pitäisi vielä olla? Jos se onkin niin että seksi loppuu kaikilla jossain vaiheessa ja se on aivan normaalia. Toisilla se loppuu 20v jälkeen ja toisilla jatkuu ja joillakin sitä ei ole alun alkaenkaan suuressa määrin.
Minä taidan olla ihan pihalla.
Silti minua seksi kiinnostaisi siinä mielessä että miehen kosketusta kaipaa. Olisi ihanaa käpertyä kainaloon ja vain olla siinä turvallisesti. Mutta kun mieheni kosketus etoo ja pienikin hellyydenosoitus tekee minut ihan jäykäksi pelosta että pitäisi alkaa jotain mistä ei pidä.

Lue lisää

Mielenkiintoista.
Samantapainen tilanne meilläkin, tosin olen mies.
Parisuhde toimii, muttei seksi. Oudointa on että juuri oma vaimo aiheuttaa vastareaktiota (onneksi sentään ihan etomisesta ei ole kyse), sen sijaan voisin harrastaa seksiä melkein kenen muun kanssa tahansa.
Itse mietin että joku biologinen syy voi olla osasyynä, tarkoituksena että ihmissuvun geenien lisäsekoittuminen ja uusien parien muodostuminen tjsp.
Seksi toimi tietenkin alussa, mutta ei ole ollut mitenkään yltiöpäistä. Ongelmaa pahentaa erityisesti se ettei vaimoni tehnyt juuri koskaan aloitetta eikä hän juuri pysty puhumaan tällaisista asioista. Ajan kuluessa olen itsekin mennyt lukkoon hänen kanssaan. Pettäminen tulee helposti mieleen ja sen verran olen sitäkin harrastanut, että huomasin ettei mun pää sellaista pidemmän päälle kestä eikä ole oikea ratkaisu.
Niille, jotka eroa ehdottaa, tiedoksi, että omien lasten hyvinvointi on niin tärkeää että siinä saa ohittaa kyllä omat halut, huono juttu sekin, meinaa masennus tulla...

samajuttu mutta mies kirjoitti:

Mielenkiintoista.
Samantapainen tilanne meilläkin, tosin olen mies.
Parisuhde toimii, muttei seksi. Oudointa on että juuri oma vaimo aiheuttaa vastareaktiota (onneksi sentään ihan etomisesta ei ole kyse), sen sijaan voisin harrastaa seksiä melkein kenen muun kanssa tahansa.
Itse mietin että joku biologinen syy voi olla osasyynä, tarkoituksena että ihmissuvun geenien lisäsekoittuminen ja uusien parien muodostuminen tjsp.
Seksi toimi tietenkin alussa, mutta ei ole ollut mitenkään yltiöpäistä. Ongelmaa pahentaa erityisesti se ettei vaimoni tehnyt juuri koskaan aloitetta eikä hän juuri pysty puhumaan tällaisista asioista. Ajan kuluessa olen itsekin mennyt lukkoon hänen kanssaan. Pettäminen tulee helposti mieleen ja sen verran olen sitäkin harrastanut, että huomasin ettei mun pää sellaista pidemmän päälle kestä eikä ole oikea ratkaisu.
Niille, jotka eroa ehdottaa, tiedoksi, että omien lasten hyvinvointi on niin tärkeää että siinä saa ohittaa kyllä omat halut, huono juttu sekin, meinaa masennus tulla...

Lue lisää

Sama minullakin on ollut, että ennen kaikkea sitä tähän asti on ajatellut lasten osaa. Omat seksihalut on suosiolla jättänyt taka-alalle ja ne eivät niin paljon ole painaneet vaakakupissa. Nyt vähitellen alkaa vain olla jo tavallaan mitta täysi ja alkaa ajatella itseäänkin. Lapset ovat jo sen ikäisiä. Hairahduin minäkin kerran, ei sopinut minullekaan. Monin tavoin liian rankkaa enkä enää ikinä halua sellaista.

elena kirjoitti:

Hitto mikä itsekkään naisen kirjoitus. Kun ei seksi luista ja plää plää...oletko miettinyt että sinussa se vika on? Ja toiseksi, mistä voit tietää, että lapset jäävät sinulle ja he käyvät sitten isänsä luona? Onko se niin varmaan, että jäävät sinulle? Ovatko sen verran vanhoja jo kertomaan kumman luo haluaisivat mennä?

Lue lisää

Suomessa yleensä lapset menevt äidille, siitä yleensä avioerossa lähdetään. Suomalainen mies yleisesti ottaen työnsä, harrastustensa, vapautensa, mahd. tulevien rakastajiensa vuoksi ei niitä vakituisesti edes itselleen halua ja vielä vähemmän mahdollisesti uuden kumppaninsa lapsia, se olisi jo todella kummallista. Suomalainen menttaliteetti kertakaikkiaan on tällainen ja suomalaisille se sopii. Lapset yleensä käyvät isällään niin paljon kuin haluavat.

Tehkää jotain !! Miksi joillekin ei ikinä tapahdu mitään? Jos vaikka toinen meinaa esim. kuolla, tai iskee naapurin muijan, niin säpinää luullakseni syntyy?

Noviisimies kirjoitti:

Olen pahoillani puolestasi,mutta iloinen siitä,että en ole ainoa samassa tilanteessa elävä ihminen,meitä on varmaan paljon,kaikki eivät vaan uskalla puhua asiasta.
Pitää perustaa kerho meille "rassukoille" tai jotain...

Lue lisää

Jos kerättäis kaikki yhteen ja alettaisiin kokeilla seksiä milloin kenenkin kanssa, niin alkaisikohan kenelläkään homma toimimaan. Voi olla ettei miehiä juuri tulisi, koska suurella osaa heistä on jo salarakas, mutta onni olisi teidän muutamien miesten puolella. Oukki doukki, vakava ja itsekkin koettu juttu tämä keskustelunaihe, mutta repikää huumoria.

Pikke kirjoitti:

Voi miten helpottavaa lukea, että meitä on näinkin paljon. Olen itse 41v ja kärvistellyt tässä totaalisen seksittömässä, sisar-velisuhteessa jo aivan liian monta vuotta. Olen monet kerrat tuntenut huonoa omaatuntoa ja häpeää siitä, että syy oman parisuhteeni seksittömyyten on ollut se, että inhoan mieheni kosketusta ja läheisyyttä. Olen sen hänellekin sanonut ja odotan ja odotan, että hän löytäisi jonkun paljon paremman kuin minä, ymmärtäisi tämän järjettömyyden ja suostuisi eroamaan. Mutta hän ei halua erota, vaan tyytyy tähän - MIKSI?

Meillä on vähän sama juttu kuin teillä, että lapset, taloudellinen tilanne ja huoli mieheni pärjäämisestä pidättelee minua ottamasta ensimmäisen askeleen ja lähtemään. Olen yrittänyt aika-ajoin puhua tilannetta niin, että voisimme järjestää taloudelliset yms. kuviot sovussa ja rauhassa niin, että kukaan osapuoli ei tarpeettomasti kärsisi, mutta se vaan tuntuu olevan miehelleni jotenkin kestämätön paikka.

Helpottavaa kuitenkin tietää, että on meitä muitakin!
..ja nyt sohvalle haaveilemaan! :)

Lue lisää

Oletteko koskaan miettineet, miten jotkut rahastavat teidän kustannuksillanne. Tälläisessa haluttomien naisten maassa huorilla riittää hommaa ja raha virtaa ja AIDS leviää......

saarashalom kirjoitti:

Aika tylsältä kuulostaa tuo, että mies on taloudellisesti heikommilla, kiltti, suostuva, sopeutuva jne... Ja että kuten toinen kirjoittaja totesi; tyytyy seksittömään suhteeseen.
Suomeksi siis nössö?

Voin olla väärässä, mutta itselläni vastaavanlaisissa suhteissa olleena haluttomuutta on aiheuttanut just se, ettei miehessä ole ollut tarpeeksi "vastusta" naiselle minussa.
En ole voinut kokea olevani koko-nainen, jos mies on jotenkin ressukka. Se on aiheuttanut ällötystä.

On muutes eri asia olla ihmisenä heikoilla; masentunut tai muuta. On sitten nainen tai mies. Siihen ei tarvitse hermostua. Mutta sellanen vuosien repuusipersoona, joka ei liikahda oman elämänsä suhteen, anna henkistä vastusta - vaikka sitten erimielisyyksiäkin, mielestäni riitojen puuttuminen ei välttämättä hyvä merkki! - ,ei omaa omia ajatuksia ja kykyä niitä jakaa...
Niin. Siihen olen itse kyllä hermostunut. Ja lopettanut suhteen. Tosin omasta kokemuksesta puhun vain seurustelusuhteesta; en tiedä millaista olla tilanteessa kun jo lapsia ja yhteinen talous...

Lue lisää

------------

riittää hommaa kirjoitti:

Oletteko koskaan miettineet, miten jotkut rahastavat teidän kustannuksillanne. Tälläisessa haluttomien naisten maassa huorilla riittää hommaa ja raha virtaa ja AIDS leviää......

Lue lisää

olen samaa mieltä kanssasi. Siksi täällä onkin niin paljon maksullisia naisia. En tiedä minkälaista miestä suomalaiset naiset kaipaavat sängyssä, mutta herää kysymys minkälaisia naiset itse ovat? Jos ylipäänsä haluaa suhteen toimivan, niin kyllähän siihen seksiin ja erotiikkaankin pitäisi panostaa. Sanokoon kuka mitä tahansa, niin etovuus ei ole hyvä selitys.

Tuntuu siltä, että suomalaiset naisetkaan tänä päivänä eivät ole niin naisellisia kuin ennen. Eivät osaa ja viitsi vietellä miestään tai yksinkertaisesti tuntevat itse olevansa epänaisellisia(lihavia, turvonneita yms.)Ja arvostaako suomalainen nainen tänä päivänä itseään, pitääkö hän itseään muuna kuin kovan luokan pomona? Uskon, että osittain on niin, koska päivittäin näen näitä "pomonaisia" asiakaspalvelutilanteissa.

Miehetkin kaipaavat hellyyttä, läheisyyttä, rakkautta ja huolenpitoa. Yhteiset tekemiset lähentävät toinen toisiaan. Näin seksinkin pitäisi olla normaalia. Mielestäni erotaan liian helposti ja lasten normaali kehitys katkeaa.

tiedoksi kirjoitti:

Suomessa yleensä lapset menevt äidille, siitä yleensä avioerossa lähdetään. Suomalainen mies yleisesti ottaen työnsä, harrastustensa, vapautensa, mahd. tulevien rakastajiensa vuoksi ei niitä vakituisesti edes itselleen halua ja vielä vähemmän mahdollisesti uuden kumppaninsa lapsia, se olisi jo todella kummallista. Suomalainen menttaliteetti kertakaikkiaan on tällainen ja suomalaisille se sopii. Lapset yleensä käyvät isällään niin paljon kuin haluavat.

Lue lisää

Mutta poikkeuksiakin on, jossa isä haluaa lapset luokseen asumaan. Kaikista naisista kun ei ole äidiksi, vaikka olisikin suomalainen.

Onneksi lain säädökset alkavat kallistua isän puolelle pikkuhiljalleen, ja oikeus voittaa. Saadaan hieman myös muutettua tätä vanhanaikaista systeemiä, että lapset automaattisesti äidille. On mahdollista, että otetaan huomioon huoltajan asema yksillöllisesti eikä vaan olettamuksien mukaan.Kaikille miehille ei ole tärkeintä harrastukset(mahd. rakastajattaret) ja vapaa- aika, vaan lasten hyvinvointi.

Näitä tällaisia huolehtivia isiä on varmaan aina ollut, mutta valitettavasti he ovat joutuneet kärsimään vääryyttä. Nyt on siis asiaan tulossa muutoksia, ja hyvä näin!!

Hyvä kirjoitus ja hyvin on sinulle käynyt. Koska olen mies niin tässä vähän sitäkin puolta:
Mies on usein kiltti, koska ei yksinkertaisesti pidä riitelemisestä. Riita ja seuraukset ovat olleet miehelle paljon vaarallisempia, koska ne perinteisesti ovat johtaneet taisteluun ja väkivaltaan. Sitä paitsi mies ei pärjää naiselle sanan säilällä, lyödä ei voi, mitä siis mies voi tehdä?
Uskoisin myös että miehet eivät ehdota eroa senkään vuoksi, että pelkäävät menettävänsä joka päiväisen yhteyden lapsiinsa.

Ikävä juttu huomata ettei kukaan oikein ole saanut uutta paloa vanhaan suhteeseen, kyllä se aika vaikealta ainakin itsellä tuntuu. Onko ketään se onnistanut?

olen samma mieltä 10 vuoden liiton jälkeen.
täällä ollaan kerran, mieheni ei halua läheisyyttä ja keskustelua niin kuin minä. olemme puhuneet paljon ja yrittäneet jaksaa hetki kerrallaan. nyt lapset ovat kaikki koulussa ja olemme päättäneet muuttaa erilleen. teimme sopimuksen asiasta, koska kumpikaan ei vain enää jaksa. sitten elämme pienen hetken ja päivän kerrallaan.kyse ei ole vain seksistä, vaan kokonaisuudesta. enää ei ole hyvä olla yhdessä.

Ei kysymys ole vain seksistä tai intohimosta.
Kysymys on kokonaisuudesta ja läheisyys, seksi, tunteet,rakastaminen, sitoutuminen, yhdessäolo, ymmärrys, toisen kunnioittaminen, toisen arvostaminen, puhuminen, kuunteleminen, rehellisyys, ujostelemattomuus, rohkeus, ja sata muuta syytä on tajuttava ja käytävä läpi. Kaikki kuuluvat liittoon, että se toimisi, vaikka välillä olisi vaikeaa. Turha jatkaa, jos ongelmat on jatkuvasti ratkaisematta. Tästä on kysymys. Tunne-elämän selvittäminen ja järjen käyttö aina sallittua.

Kyseessähän on parisuhde!!! Aina on kaksi osapuolta, jotka vaikuttavat. Täälläkin monta ihmistä on jo kirjoittanut, että kyllä haluja on, mutta ne eivät kohdistu juuri siihen tiettyyn osapuoleen.

Kokemusta kirjoitti:

Kyseessähän on parisuhde!!! Aina on kaksi osapuolta, jotka vaikuttavat. Täälläkin monta ihmistä on jo kirjoittanut, että kyllä haluja on, mutta ne eivät kohdistu juuri siihen tiettyyn osapuoleen.

Lue lisää

Nimenomaan. Kaksi osapuolta tarvitaan käsittelemään jo mainitsemiani asioita. En ole sanonutkaan, että vain toisen panos riittää. Jos toinen vain yrittää, niin se ei riitä. Tämän luulisi tietävän ilman eri vastausta. Jos suhde ei tätä kestä, niin suhde ei tätä kestä.

Tajuatko? kirjoitti:

Ei kysymys ole vain seksistä tai intohimosta.
Kysymys on kokonaisuudesta ja läheisyys, seksi, tunteet,rakastaminen, sitoutuminen, yhdessäolo, ymmärrys, toisen kunnioittaminen, toisen arvostaminen, puhuminen, kuunteleminen, rehellisyys, ujostelemattomuus, rohkeus, ja sata muuta syytä on tajuttava ja käytävä läpi. Kaikki kuuluvat liittoon, että se toimisi, vaikka välillä olisi vaikeaa. Turha jatkaa, jos ongelmat on jatkuvasti ratkaisematta. Tästä on kysymys. Tunne-elämän selvittäminen ja järjen käyttö aina sallittua.

Lue lisää

Paremmin ei enää ois voinu sanoa. Siinä se juju piilee ja toi pitäis ottaa huomioon. Kaikki noi mitkä edellinen vastas tarkoittaa juuri sitä. On vaan niin ristiriitasia, väsyneitä, masentuneita, että se kaataa kaiken sen ihanan ja jos sille ei tajua tehdä jotain se ihmissuhde menee ohi ennen kuin huomaa. Ite oon juuri siinä tilanteessa, että jos en tee mitään tää suhde menee ohi. Itse oon ollu niin omien murheiden ja masennuksen keskellä ja kun luin edellisen viestin, TAJUSIN mitä ainakin mun pitää tehdä. Ketään ei pidä pitää itsestään selvänä. Vaaleenpunaset linssit lähtee melkein joka suhteesta pois aika äkkiä ja arki tulee eteen jos sille ei tee jotain. Näin käy joka suhteessa.

Näissä asioissa on niin monta yksilöllisesti oikeaa ratkaisua kuin on parisuhdettakin. Vähällä ei pidä luovuttaa vaan parisuhteen eteen on tehtävä kaikkensa, siitä varmaan me kaikki olemme yhtä mieltä. Näkökulmaa asioihin tuo myös ikä ja parisuhteen pituus. Itselläni liittoa on takana miltei 30 vuotta ja tässä vaiheessa sitä jo alkaa tietää missä mennään.

Kyllähän lopputulos on se, että nainen haluaa sitä mitä mieskin. Tavalla tai toisella. Ei yksikään parisuhde ole sen kummempaa kuin kunnon vuorovaikutusta.
Oli kyse mistä vaan.

Ei naiset poikkea miehistä, "Kiukku" on molemmilla, jos suhde ei toimi. Olkoon se sitten munan tai pillun puutetta tai jotain siltä väliltä.
Naiset saa sitä myös muualta ja sen voi miehetkin muistaa. Ja toisinperin.

Tääläpä tämmöinen 36 v mies, 12 vuotta yhdessä
10 niistä naimisissa, yksi lapsi 4 v.
Seksi sujui jotenkin alussa ( näin jälkeenpäin ajatellen Huonosti )
Ja mitä pidemmälle aikaa meni sitä vähemmän seksiä.
Meillä nainen ei saa haluta vaan miehen pitää aina.
Ja aina samalla lailla


Minä haluaisin makailla sohvalla naiseni kanssa,helliä,suukotella yms mutta mutta
ei kiinnosta.
Kaikkea ollaan yritetty ja kymmeniä kertoja...homma pelittää aina muutaman päivän sitten paluu vanhaan.
Ostan ruusuja, kirjoitan runoja, olen hellä enkä sängyssäkään mielestäni huono.
Haluan läheisyyttä ja koskettelua.
Osaan myös laittaa ruokaa.

Nyt vain tuli mitta täyteen että kerranhan täällä vain eletään.
Eiköhän tästä maasta vielä löydy nainen joka osaa arvostaa ominaisuuksia joita minulla on.