Välillämme on ikäeroa. Ystävyys on platonista eikä kummallakaan ole romanttista kiinnostusta toiseen. Olemme jo keski-iässä, hän on vanhempi ja vastakkaista sukupuolta. Olosuhteiden ja välimatkan takia.... emme ole tavanneet vuosiin. Puhelimitse yhteydenpito on ollut tiivistä. Aihe on ollut yhteinen kiinnostuksen aihe. Samaten hän on tukenut minua vaikeassa elämäntilanteessa. Ystävyys on hyvän päivän ystävyyttä, jossa eettiset arvot ovat esillä. Olen ajatellut, että ihmisiltä ei voi vaatia muuta kuin mitä he ovat.
Kysymys: aikaisemmin olen lähettänyt hänelle joulutervehdyksen. Hän ei ole lähettänyt, koska mieheni on mustasukkaista sorttia. Nyt olen eronnut. En itse jaksanut lähettää tervehdyksiä. Tiedän, että vaikka hän ei paljon piittaa muodollisuuksista, niin hän on lähettänyt tervehdykset joillekin tutuilleen. Ei kuitenkaan minulle, vaikka tietää elämäntilanteeni. Olisi ollut hyvien tapojen mukaista, että hän olisi lähettänyt. Tiedän sisimmässäni, että hän jotenkin vain päätti, tai antoi itselleen verukkeen, ettei minulle ole tarvetta lähettää. Häneltä puuttui tietyllä tavalla se, että olisi arvostanut minua riittävästi.
Ei ole ketään ihmisiä lähellä, jos tuomitsee ihmisten virheet ja katkaisee välit. Kuitenkin, isojen muutosten kourissa jollakin tapaa koen, että en voi hyväksyä, miten hän 'käyttäytyi' minua kohtaan tietäen elämäntilanteeni. Kortti olisi ollut hänelle pieni vaiva, mutta hän ei piitannut tarpeeksi.
Minulla on tunne, että en pidä siitä että hän mitätöi minua noin. Ilman meteliä, ajattelin että lopetan yhteydenpidon häneen. Luulen, että hyvin pian en kuule hänestä. En osaa olla niin hyvän päivän tuttava, että hyväksyisin ettei toinen muista minua vaikeassa elämäntilanteessa. Toisaalta, monet ihmiset ovat tällaisia 'ystäviä'. Toisille lähetetään kortti, toisille ei. Hyvä mittari lienee se, että jos itse kokee tulleesa loukatuksi. Kuten kerroin, olen aikaisemmin lähettänyt kortin, mutta en viime vuosina. Hän ei koskaan minulle. Mutta tiedän, että lähettää joillekin 'tärkeille' ihmisille lähinnä muodollisuutena.
Kysymys: aikaisemmin olen lähettänyt hänelle joulutervehdyksen. Hän ei ole lähettänyt, koska mieheni on mustasukkaista sorttia. Nyt olen eronnut. En itse jaksanut lähettää tervehdyksiä. Tiedän, että vaikka hän ei paljon piittaa muodollisuuksista, niin hän on lähettänyt tervehdykset joillekin tutuilleen. Ei kuitenkaan minulle, vaikka tietää elämäntilanteeni. Olisi ollut hyvien tapojen mukaista, että hän olisi lähettänyt. Tiedän sisimmässäni, että hän jotenkin vain päätti, tai antoi itselleen verukkeen, ettei minulle ole tarvetta lähettää. Häneltä puuttui tietyllä tavalla se, että olisi arvostanut minua riittävästi.
Ei ole ketään ihmisiä lähellä, jos tuomitsee ihmisten virheet ja katkaisee välit. Kuitenkin, isojen muutosten kourissa jollakin tapaa koen, että en voi hyväksyä, miten hän 'käyttäytyi' minua kohtaan tietäen elämäntilanteeni. Kortti olisi ollut hänelle pieni vaiva, mutta hän ei piitannut tarpeeksi.
Minulla on tunne, että en pidä siitä että hän mitätöi minua noin. Ilman meteliä, ajattelin että lopetan yhteydenpidon häneen. Luulen, että hyvin pian en kuule hänestä. En osaa olla niin hyvän päivän tuttava, että hyväksyisin ettei toinen muista minua vaikeassa elämäntilanteessa. Toisaalta, monet ihmiset ovat tällaisia 'ystäviä'. Toisille lähetetään kortti, toisille ei. Hyvä mittari lienee se, että jos itse kokee tulleesa loukatuksi. Kuten kerroin, olen aikaisemmin lähettänyt kortin, mutta en viime vuosina. Hän ei koskaan minulle. Mutta tiedän, että lähettää joillekin 'tärkeille' ihmisille lähinnä muodollisuutena.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No mistäs tiedät, ettei hänkään jaksanut tänä vuonna lähettää? Tai kortti hävinnyt postissa? Tulee myöhässä? Todella lapsellinen ja naurettava syy katkaista välit. Varsinkin jos muuten välit ihan ok:t. Onko hänellä edes osoitettasi?
Älä välitä. En lähettänyt kenellekään joulu tervehdystä. Aina ei jaksa. Hyvää joulua.
Kiitos joulukörtti. Gff tekee pitkälle aivan omia tulkintojaan. Lukutaito on vaativa taito. Samainen ihminen ei soittanut ja kysynyt kuulumisiani, kun olin ollut sairaalassa isossa leikkauksessa. Eli tavallaan olemme liian hyviä 'hyvän päivän' tuttuja siihen, ettei tiedusteltaisi toisen vointia tällaisessa tilanteesss. Tämä joulukorttijuttu vain alleviivaa sitä, että elämä on liian arvokasta tuhlata tällaisiin ihmissuhteisiin. Onnellista Uutta Vuotta ja lupauksia, jotka pitävät.
Jos hän ei koskaan aiemminkaan ole sulle korttia lähettänyt, niin miksi olisi nyt pitänyt lähettää? Senkö takia että olet eronnut?
Kyllä aloittaja nyt vetää aivan turhia johtopäätöksiä