Lopullinen kusymys

Ei tajunnan ymmärtäminen voi olla mikään päämäärä. Se kuitenkaan ei kerro sitä mihin kaikki oleva lopulta palautuu. Aine liikkuu ja pyrkii kohti jonkinnäköistä järjestystä, mutta aina jokin komponentti on vinossa, ja liikkuminen jatkuu.

Sama pätee ihmisen arkielämään, aina jokin on vialla, milloinkaan asiat eivät ole täydellisen hienosti. Aina pitää parantaa ominaisuuksia, milloinkaan ei ominaisuus ole lopullisen tyydyttävän hyvä, ettei sille olisi syytä tehdä parannuksia.

Jos maailmankaikkeus liikkuu ja laajenee kokoajan, niin lopullinen tilahan on silloin kun maailmankaikeutta ei enää ole. Aine katoaa.

Viktor kirjoitti:

Ei tajunnan ymmärtäminen voi olla mikään päämäärä. Se kuitenkaan ei kerro sitä mihin kaikki oleva lopulta palautuu. Aine liikkuu ja pyrkii kohti jonkinnäköistä järjestystä, mutta aina jokin komponentti on vinossa, ja liikkuminen jatkuu.

Sama pätee ihmisen arkielämään, aina jokin on vialla, milloinkaan asiat eivät ole täydellisen hienosti. Aina pitää parantaa ominaisuuksia, milloinkaan ei ominaisuus ole lopullisen tyydyttävän hyvä, ettei sille olisi syytä tehdä parannuksia.

Jos maailmankaikkeus liikkuu ja laajenee kokoajan, niin lopullinen tilahan on silloin kun maailmankaikeutta ei enää ole. Aine katoaa.

Mihin ihmeeseen se katoaa. Oletko kuullut aineen häviämättömyyden lajista. Vai meinaatko että se muuttuisi energiaksi. Itse uskon ainakin siihen teoriaan. Että jossain vaiheessa laajeneminen loppuu ja alkaa supistua. Ja lopulta tulee uusi big bang.

Salkkuman kirjoitti:

Mihin ihmeeseen se katoaa. Oletko kuullut aineen häviämättömyyden lajista. Vai meinaatko että se muuttuisi energiaksi. Itse uskon ainakin siihen teoriaan. Että jossain vaiheessa laajeneminen loppuu ja alkaa supistua. Ja lopulta tulee uusi big bang.

joo, tämä teoria on mielenkiintoinen. että ensin räjähtää ja laajenee, pysähtyy hetkeksi ja supistuu. ainakin se kuulostaa järkeenkäyvältä, sillä sehän jo tiedetään että maailmankaikkeus laajenee, mutta eihän se ikuisesti voi laajeta(?). mutta minulle ei ole selvinnyt, miten ja miksi se sitten aikanaan supistuu. onko painovoimalla tekemistä asian kanssa?

voin nähdä kaiken sieluni silmin: posahdus, pieni, tiivis hiukkanen leviää ympäröivään tyhjyyteen. jokaisella osasella on painovoima, ja näin ollen räjähdyksen jälkeen, kun osaset lakkaavat liikkumasta, ne alkavat taas lähetä toisiaan, kunnes ne ovat tiivistyneet pieneksi hiukkaseksi. posahdus...

niinkuin ilmaan heitetty pallo palaa vauhdin loputtua painovaiman vaikutuksesta takaisin maahan.

onko mitään järkeä?

ja sitten yksi asia johon en löydä selitystä. mikä aiheuttaa posahduksen?

Viktor kirjoitti:

Ei tajunnan ymmärtäminen voi olla mikään päämäärä. Se kuitenkaan ei kerro sitä mihin kaikki oleva lopulta palautuu. Aine liikkuu ja pyrkii kohti jonkinnäköistä järjestystä, mutta aina jokin komponentti on vinossa, ja liikkuminen jatkuu.

Sama pätee ihmisen arkielämään, aina jokin on vialla, milloinkaan asiat eivät ole täydellisen hienosti. Aina pitää parantaa ominaisuuksia, milloinkaan ei ominaisuus ole lopullisen tyydyttävän hyvä, ettei sille olisi syytä tehdä parannuksia.

Jos maailmankaikkeus liikkuu ja laajenee kokoajan, niin lopullinen tilahan on silloin kun maailmankaikeutta ei enää ole. Aine katoaa.

Ehkä tajuntamme ymmärtäminen avaa uusia näkövinkkeleitä mahdollisiin päämääriin ja tarkoituksiin. Myöskin kokemuksemme ja uskomuksemme ovat aina subjektiivisia emmekä voi koskaan olla varmoja mistään. Miksi sitten maailma käyttäytyy niinkuin käyttäytyy? Kysymykseen on mahdotonta vastata, mutta voimme ymmärtää miten maailma käyttäytyy, vaikka emme ymmärrä sen tarkoitusta. Ehkä jumala mikä lie ymmärtää, tai sitten ei, mutta jokin järki kaikelle on oltava. Vai onko oltava?

kalta kirjoitti:

joo, tämä teoria on mielenkiintoinen. että ensin räjähtää ja laajenee, pysähtyy hetkeksi ja supistuu. ainakin se kuulostaa järkeenkäyvältä, sillä sehän jo tiedetään että maailmankaikkeus laajenee, mutta eihän se ikuisesti voi laajeta(?). mutta minulle ei ole selvinnyt, miten ja miksi se sitten aikanaan supistuu. onko painovoimalla tekemistä asian kanssa?

voin nähdä kaiken sieluni silmin: posahdus, pieni, tiivis hiukkanen leviää ympäröivään tyhjyyteen. jokaisella osasella on painovoima, ja näin ollen räjähdyksen jälkeen, kun osaset lakkaavat liikkumasta, ne alkavat taas lähetä toisiaan, kunnes ne ovat tiivistyneet pieneksi hiukkaseksi. posahdus...

niinkuin ilmaan heitetty pallo palaa vauhdin loputtua painovaiman vaikutuksesta takaisin maahan.

onko mitään järkeä?

ja sitten yksi asia johon en löydä selitystä. mikä aiheuttaa posahduksen?

Siis vetovoima vetäisi ne yhteen. Räjähdyksen aiheuttaisi se kauhea "paine" mikä ytimessä on. Avaruudessahan tapahtuu samaa pienemmissä yksiköissä kokoajan. Supernova ja auringot lopuksi romahtavat sisälle ja sitten räjähtävät ulospäin. Ei kai se sen mystisempää ole.