Lidlin Suomen johtaja sanoi, että Lidl ei kilpaile enää hinnoilla. Kuluttajat ovat nähneet Lidlin kallistuneen hintapolitiikan jo pitkään ilman johtajan sanomistakin.
Suomeen tultuaan ison saksalaiskauppaketjunkin oli nöyrryttävä K- ja S-ryhmän painostuksen edessä. Nyt kaikki kauppiaat vetävät samaan suuntaan eli hintoja ylöspäin kuluttajien tappioksi.
Eipä taitaisi olla apua halpaketju Aldin tulosta Suomeen, koska K- ja S-ryhmä muiluttaisivat senkin nopeasti omaan kuluttajavastaiseen seuraansa.
Suomeen tultuaan ison saksalaiskauppaketjunkin oli nöyrryttävä K- ja S-ryhmän painostuksen edessä. Nyt kaikki kauppiaat vetävät samaan suuntaan eli hintoja ylöspäin kuluttajien tappioksi.
Eipä taitaisi olla apua halpaketju Aldin tulosta Suomeen, koska K- ja S-ryhmä muiluttaisivat senkin nopeasti omaan kuluttajavastaiseen seuraansa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mistä tällainen lausunto on nähtävissä, eli lähde johtoajan sanomisille löytyy mistä?
Netissä.
Kas tuossa http://www.hs.fi/talous/a1419652625933
Kiitos.
Kuten arvelinkin, aloituksen väite ei pitänyt paikkansa. Sipponen ei sanonut ettei Lidl kilpaile enää hinnoilla, vaan hän sanoi että Lidl ei enää kilpaile AINOASTAAN hinnoilla.
Luetun ymmärtämisestä tuli hylky. Ei tosin mitään uutta näillä palstoilla.
Et sitten ole vieläkään mennyt turkin hihaan uudestaan häsiittäväksi. Menes nyt niin seurataan oliko siitäkään mitään apua sinun typeryydelle ja tyhmyydelle.
Johtajien puheista viis, mutta hinta on tietenkin edelleen Lidlin kilpailukeino nro 1.
Asun niin onnellisessa paikassa, että S-Market, K-Supermarket ja Lidl ovat suunnilleen saman matkan päässä, kilometrin säteellä. S-Market tuli ensimmäisenä ja muut kaksi samoihin aikoihin, puolenkymmentä vuotta sitten.
Pääasiallinen päivittäistavaroiden ostopaikkani on ollut K-Supermarket sen tulosta lähtien. Lidl on kirinyt kakkoseksi, ostan tietyt tavarat sieltä. Jotkut ruokatavarat ovat siellä hinta-laatusuhteeltaan selvästi parhaita. K-Supermarket on toki keskimäärin kallis, mutta tarjoustuotteet ja ajoittaiset alennusprosenttikupongit ovat tasoittaneet tilannetta ja valikoima on kattavin.
Lidl tuli toistakymmentä vuotta sitten nurinkurisella asenteella: ”Meillä tehdään kaikki niin kuin Neckarsulmin norsunluutornissa on päätetty – saamme kelvata kuluttajille sellaisina kuin olemme.” Ei se ihan niin mennyt, vaan Dieter Schwarz & Co. on saanut muuttaa kurssiaan moneen otteeseen. Saksalainen kassapöytäkonsepti oli pakko hylätä, luottokortit oli opittava hyväksymään maksuvälineiksi ja tuoretuotevalikoima on kokenut melkoisen mullistuksen suomalaisten tuottajien hyväksi.
Tällaisena Lidl on opittu hyväksymään kaupaksi kauppojen joukkoon, ja tämä näkyy markkinaosuustilastoissakin. Niinpä Lidl on nähnyt mahdolliseksi tarkistaa hintatasoaan vähän ylöspäin.
Lidlin non-food-puoli on oma lukunsa. Valikoima on suppea ja vaihtuu viikoittain. Tavara on yleensä hintaansa nähden kelvollista, mutta parin kokemuksen jälkeen olen oppinut jättämään Lidlin vaatetavaran omaan laariinsa. Vaikka tavara olisi halpaa, on sen sentään oltava käyttökelpoista! Muu käyttötavara on vastannut odotuksiani.
Lidlin markkinaosuus Suomessa lienee noussut jonnekin 8 prosentin tietämiin, ja suunnilleen sitä luokkaa Lidlin osuus lienee minunkin päivittäistavaraostoksissani.