"...significant increase in the annual growth of boreal forests in Finland in response to climatic warming, especially since 1990. This finding is obtained by linking meteorological records and forest inventory data on an area between 60 and
70 northern latitude."
http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0111340
Eli jo pitkään havaitulle metsien lisääntyneelle kasvulle alkaa löytyä selitystä.
70 northern latitude."
http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0111340
Eli jo pitkään havaitulle metsien lisääntyneelle kasvulle alkaa löytyä selitystä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Puuttuu vain se lämpeneminen.
Näyttäisivät aika reippaasti degree-days -summat nousseet 60-luvun alusta. Se nyt ei tosin ole mikään uutinen, sen sijaan tuo metsien kasvun lisääntyminen on kiintoisampaa. 100 miljoonan motin vuosikasvusta menee lämpenemisen piikkiin noin neljäsosa, loput sitten ikärakenteen muutosta, tehokkaampia metsänhoitotoimenpiteitä ja kasvanutta typpilaskeumaa.
Eikä hiilidioksidilla ole mitään osaa tuossa metsän kasvussa?
Tietenkin on, sekä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisellä että sen aiheuttamalla ilmaston lämpenemisellä.
Ja mitäköhän ne puut (ja muu biomassa) tekevät sille lisääntyneelle ilmakehän hiilidioksidille?
(tämä ei ollut kompakysymys)
Olisikohan lisääntyneellä metsänhoidolla mitään merkitystä.
Nykyään puu kasvavat hoitometsissä nopeammin ja se aiheuttaa sen, että sydänpuu on pehmeämpää ja puun lämpöarvo huononpi.
Mutta eihän hihhulointi estä kertomatta syylliseksi AGW:ta.
Ei sitten metsät harsuunnukaan? Muistanpa senkin ajan kun julistettiin pateettisesti että on ehkä viimeinen vuosi jolloin näemme viheriöiviä metsiä..
Rikkipäästöt saatiin kuriin jo 90-luvulla, mm. liikennepolttoaineista poistettiin rikki. Ilman pateettisia julistuksia ja ilkeää ja väärennettyä tieteellistä tutkimustyötä saisimme edelleen nauttia kuolevista ja happamoituvista vesistöistä ja luurankometsistä.
Niitä tuntuvat jotkut kovasti kaipailevan.
Ja nykyään rikkiä kylvetään käsin metsiin lannoitteeksi.
Jos ei ymmärrä kemiastä höykäsen pöläystä sitä ei ainakaan kannattaisi nettipalstoilla julkisesti julistaa.
Ilmakehään päästönä joutunut rikkidioksidi tuppaa muuttumaan vesiliuoksessa rikkihapoksi ja se ei ole maaperälle, puille ja vesille ollenkaan hyvä asia. Lannoitteissa rikki on sulfaattimuodossa ja se taas on kasveille oikeinkin hyvä ja tarpeellinen yhdiste.
Mahtoiko naapurissa Murmanskin ja Petsamon teollisuuslaitokset saada kovinkin hyvin rikkipäästönsä kuriin? Ja silti näemme koillis-Lapissa viheriöiviä metsiä edelleen. Koko harsuuntumunen olikin hoax ja ne luurankometsät tuotti ötökkä.
ötökkää tiede ei onnistunut löytämään kun katsoi ihan muualle.
Tappoko rikkihappo metsät?
Onko otsonikato CFC-yhdisteiden tulos?
Muurmanskissa ei ole rikin päästölähteitä, Nikkelissä ja Montsegorskissa sitäkin enemmän. Päästöt ovat 70-80 -luvuilta noista teollisuuslähteistä vähentyneet, tuotanto on pienentynyt. Tehtaiden ympäristöstä muutaman kymmenen kilometrin metsät ovat kuolleet jo aikoja sitten. Vielä sieltä itätuulilla tavaraa tupsahtelee mutta aika vähän nykyään. Koillis-Lapin metsissä ei mitään kummoista vikaa ole, mitä nyt rikille arat jäkälät vähentyneet ja neulaset paikoin huonokuntoisia. Isompi vaikutus rikin vähenemisellä on ollut pienvesistöihin jotka ovat tervehtyneet. "Ötökät" eivät ole missään vaiheessa aiheuttaneet minkäänlaisia luurankometsiä Suomessa.
Ylisuurille porolaumoille ne Lapin jäkälät on arkoja ovat.
Niille ne ovat hyvin arkoja. Tosin jäkälät ovat hävinneet Venäjältäkin saastealueilta, vaikka poroja ei ole kuin kauempana idässä, Hiipinätunturien takana.