Dyneemaa seisovaan rikiin

Kousseista vielä hieman. Ehkä yleisin koussimalli on huono. Eli sellainen haponkestävä, missä on terävässä päässä avorako. En hyväksyisi mihinkään käyttöön veneessä. Parempi malli on umpinainen ja terävässä päässä vielä poikkituki.

Kiitos Joakim vastauksesta! Taidan vielä selvittää uusien pääteiden tekemisen vanhoihin roditankoihin ja vanttien mahdollinen jatkaminen togleilla. Köyden valitsin sen testimenestyksen perusteella Yacht-lehdessä ja edullisen hinnan takia (10 mm: 35 sek/m Hjertmanssilla). Valmistaja mainostaa myös vähäistä virumaa. Yksi probleema voi olla köysien vetäminen saalinkien pääteiden läpi. Muistin mukaan kolo on juuri kapealle rodille sopiva. Uudet päätteet tulisivat varmaan maksamaan taas lisää. Kuoren olisin jättänyt ainakin alapäähän, joka joutuu keulapurjeen jalusten hankaamaksi.

Sidonta/taaklaaminen/lashing on erinomainen keino kiinnittää plokeja ym. dyneemalla. Sidonta aloitetaan pleissillä toiseen kappaleeseen ja köyttä kierretään niin monta kierrosta kuin halutaan murtolujuutta. Kiinnitys viimeistellään sarjalla sorkkia.

http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/34652d1252096796-staying-synthetics-img_0136.jpg

köyiriki kirjoitti:

Kiitos Joakim vastauksesta! Taidan vielä selvittää uusien pääteiden tekemisen vanhoihin roditankoihin ja vanttien mahdollinen jatkaminen togleilla. Köyden valitsin sen testimenestyksen perusteella Yacht-lehdessä ja edullisen hinnan takia (10 mm: 35 sek/m Hjertmanssilla). Valmistaja mainostaa myös vähäistä virumaa. Yksi probleema voi olla köysien vetäminen saalinkien pääteiden läpi. Muistin mukaan kolo on juuri kapealle rodille sopiva. Uudet päätteet tulisivat varmaan maksamaan taas lisää. Kuoren olisin jättänyt ainakin alapäähän, joka joutuu keulapurjeen jalusten hankaamaksi.

Sidonta/taaklaaminen/lashing on erinomainen keino kiinnittää plokeja ym. dyneemalla. Sidonta aloitetaan pleissillä toiseen kappaleeseen ja köyttä kierretään niin monta kierrosta kuin halutaan murtolujuutta. Kiinnitys viimeistellään sarjalla sorkkia.

http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/34652d1252096796-staying-synthetics-img_0136.jpg

Lue lisää

http://rigpronewport.wordpress.com/2010/12/03/dynex-dux-the-greatest-product-ever/

Tässä Rig pro Newportin blogitekstissä ei suositella edes duxia haruksien materiaaliksi. Syy on viruminen. Duxilla tuettua rikiä joutuu säätämään jatkuvasti sen pitämiseksi suorassa. Parempi materiaali on PBO, mutta sen hinta on luokkaa 20 eur/m.

köysiriki kirjoitti:

http://rigpronewport.wordpress.com/2010/12/03/dynex-dux-the-greatest-product-ever/

Tässä Rig pro Newportin blogitekstissä ei suositella edes duxia haruksien materiaaliksi. Syy on viruminen. Duxilla tuettua rikiä joutuu säätämään jatkuvasti sen pitämiseksi suorassa. Parempi materiaali on PBO, mutta sen hinta on luokkaa 20 eur/m.

Lue lisää

Rodien uudelleen päättäminen ei ole suurikaan juttu, eikä ongelma. Navtecin heloihin sopivan tyssäyksen saa teetettyä Balticilla, jonne Maritim voi työn välittää. Blue Waven työkalut taas löytyvät Baltic Riggingistä. Päätteiden tyssäys ei ole edes mikään suuri kustannuskysymys. Jos jotain heloja pitää uusia, on ainakin Navtecin osalta syytä ryhtyä hankintoihin pian, toimitusajat tuntuvat olevan pitkiä.

Päätteen muoto on noilla valmistajilla hieman erilainen, joten turvallisempaa pitäytyä valmistajan mukaisissa työkaluissa.

Tai tilaa uudet rodit Navtecilta. Ainakin itse yllätyin, sillä olin luullut kalliimmiksi!

rodien hinnat? kirjoitti:

Tai tilaa uudet rodit Navtecilta. Ainakin itse yllätyin, sillä olin luullut kalliimmiksi!

Joakimin mainitsema "creep" eli viruminen taitaa olla melkoinen ongelma. Itse olen kokeillut dyneemaa irroitettavassa kutteristaagissa. Olen luullut solmujen luistavan kuorettomassa dyneemassa ja virumisen loppuvan kun muutaman kerran kunnolla kuormitetaan. Näin ei siis ilmeisestikään ole vaan viruminen jatkuu ja jatkuu.?. Olisikohan Vectran sitten dyneemaa parempi. Ainakaan ei ollut paljoa kallliimpi kun vaihdoin dyneemafallin Vectraniin.

Vanttien kuormat kasvavat ylhäältä alaspäin. Alimmassa vantissa on kovin kuormitus. Ylävantti usein mitoitetaan hieman paksummaksi, koska se on pisin mikä kompensoi venymää. Sen vuoksi vantit voivat olla saman paksuisia koko joukko.

Rikikuorma kirjoitti:

Vanttien kuormat kasvavat ylhäältä alaspäin. Alimmassa vantissa on kovin kuormitus. Ylävantti usein mitoitetaan hieman paksummaksi, koska se on pisin mikä kompensoi venymää. Sen vuoksi vantit voivat olla saman paksuisia koko joukko.

Lue lisää

Yhtenäisillä vanteilla kuormat eivät kasva ylhäältä alas, vaan suurin kuormitus on päävanteissa. Rikitrimmistä riippuen myös alavanteissa voi olla kutakuinkin yhtä suuri kuorma, mutta tyypillisesti selvästi vähemmän. Välivanteissa kuorma on aina selvästi vähemmän kuin päävanteissa.

Epäjatkuvissa kuorma tietysti kasvaa alaspäin mentäessä, koska saalingista alas lähetevä vantti kantaa kaikkien yläpuolisten vanttien kuormat. Vanttien pituus ei vaikuta paksuuteen, vaan laskettu kuormitus marginaaleineen.

Yksi esimerkki kuormista löytyyy 2006 WB-Newsistä: http://www.wb-sails.fi/Portals/209338/docs/wb-news06.pdf

Entäs Spectra, jonka väitetään olevan virumatonta?

seppomartti kirjoitti:

Entäs Spectra, jonka väitetään olevan virumatonta?

Ameriikan spectra on Euroopan dyneemaa joka on UHMWPE:tä.

Vectran on aramidin eli tutummin kevlarin jatkokehitelmä. Se sopisi muuten hyvin, mutta on kallista eikä kestä uv-säteilyä. Sopii siis ison budjetin kisaveneisiin, joissa köysiä uusitaan parin vuoden välein.

Köysiriki kirjoitti:

Vectran on aramidin eli tutummin kevlarin jatkokehitelmä. Se sopisi muuten hyvin, mutta on kallista eikä kestä uv-säteilyä. Sopii siis ison budjetin kisaveneisiin, joissa köysiä uusitaan parin vuoden välein.

Lue lisää

http://www.cousin-yachting.com/fr/8-hauban-textile

Tuolta niitä saa tilata suomeen! Pbota ja aramidia. Ei nyt niin kamalan kalliitakaan.

Köysiriki kirjoitti:

http://www.cousin-yachting.com/fr/8-hauban-textile

Tuolta niitä saa tilata suomeen! Pbota ja aramidia. Ei nyt niin kamalan kalliitakaan.

Lue lisää

aika mielenkiintoinen vaihtoehto! En tosin löytänyt kokemuksia netistä. TIetääkö kukaan kauanko tollaset pbo-vantit kestää (vaihtosuositus?)?

Köysiriki kirjoitti:

Vectran on aramidin eli tutummin kevlarin jatkokehitelmä. Se sopisi muuten hyvin, mutta on kallista eikä kestä uv-säteilyä. Sopii siis ison budjetin kisaveneisiin, joissa köysiä uusitaan parin vuoden välein.

Lue lisää

Kevlar on UV: lle herkkää. Hydrogeneraattorini talja on 32v vanhaa Kevlaria entistä ison reiviköyttä ja vetolujuuden sijaan pettää mekaaninen hankaus kuoreen. Ei tosin ole ollut koko ajan käytössä. Ison fallina toimi vm 1977 Kevlar n. 20 vuotta pääosin Välimerellä 12kk/v. kunnes jäykkyyden vuoksi vaihdoin Dyneemaan. On tallessa vieläkin ja olisi mielenkiintoista kokeilla vetolujuutta. Mutta näiden kokemusten viitoittamana Kevlar kuorensa sisällä kestää selvästi luultua paremmin.

peebeeooo kirjoitti:

aika mielenkiintoinen vaihtoehto! En tosin löytänyt kokemuksia netistä. TIetääkö kukaan kauanko tollaset pbo-vantit kestää (vaihtosuositus?)?

Vaihtosuositus valmistajan mukaan 4-5 v. Luulisin, että toimii helposti yli 10 v. Omat rodit ovat 35 vuotiaat, mutta niitä suositellaan vaihdettavaksi 6-7 vuoden välein.

Vähän kyllä kiinnostais tilata ainakin pää ja välivantit tuolta. Ranskalainen purjehduslehti Voiles et voiliers oli verranut noita Cousinin pboita vaijeriin 3/2013 numerossa. http://www.cousin-yachting.com/fr/index.php?controller=attachment?id_attachment=40

Siinä pbo oli asennettu dyformin tilalle sun odyssei 40 veneeseen. Pbolla oli korvattu teräksiset sivuvantit ja saatu painosäästöä 20 kg. Vertailuna oli hiilikuitumastosta saatava painosäästö: 40 kg ja 10 x kallimmalla hinnalla. Keulastaagissa ei toimi, jos on rullajenny.

seppomartti kirjoitti:

Kevlar on UV: lle herkkää. Hydrogeneraattorini talja on 32v vanhaa Kevlaria entistä ison reiviköyttä ja vetolujuuden sijaan pettää mekaaninen hankaus kuoreen. Ei tosin ole ollut koko ajan käytössä. Ison fallina toimi vm 1977 Kevlar n. 20 vuotta pääosin Välimerellä 12kk/v. kunnes jäykkyyden vuoksi vaihdoin Dyneemaan. On tallessa vieläkin ja olisi mielenkiintoista kokeilla vetolujuutta. Mutta näiden kokemusten viitoittamana Kevlar kuorensa sisällä kestää selvästi luultua paremmin.

Lue lisää

Cousinin vanteissa kevlar ja pbo on suojattu mustalla muovikuorella, joka tiivistetään vesitiiviisti päätteeseen. Lupaavat sisällön pysyvä kuivana ka suojassa säteiltä.

Köysiriki kirjoitti:

Vaihtosuositus valmistajan mukaan 4-5 v. Luulisin, että toimii helposti yli 10 v. Omat rodit ovat 35 vuotiaat, mutta niitä suositellaan vaihdettavaksi 6-7 vuoden välein.

Vähän kyllä kiinnostais tilata ainakin pää ja välivantit tuolta. Ranskalainen purjehduslehti Voiles et voiliers oli verranut noita Cousinin pboita vaijeriin 3/2013 numerossa. http://www.cousin-yachting.com/fr/index.php?controller=attachment?id_attachment=40

Siinä pbo oli asennettu dyformin tilalle sun odyssei 40 veneeseen. Pbolla oli korvattu teräksiset sivuvantit ja saatu painosäästöä 20 kg. Vertailuna oli hiilikuitumastosta saatava painosäästö: 40 kg ja 10 x kallimmalla hinnalla. Keulastaagissa ei toimi, jos on rullajenny.

Lue lisää

Minkä vuoksi ajattelet, ettei furleri toimisi tekstiilistaagilla?

seppomartti kirjoitti:

Minkä vuoksi ajattelet, ettei furleri toimisi tekstiilistaagilla?

Jos foili on pätkästä tai useammasta kuten varmaankin ovat niin jatkoliitokset eivät ehkä ole ihan tasan ja saattavat hiertää/leikata tekstiilin kun taas teräs kesyttää kyllä alumiinin...

Luulisin, että kirjoitti:

Jos foili on pätkästä tai useammasta kuten varmaankin ovat niin jatkoliitokset eivät ehkä ole ihan tasan ja saattavat hiertää/leikata tekstiilin kun taas teräs kesyttää kyllä alumiinin...

Lue lisää

Eikös siellä ole usein muoviputki staagin ympärillä?. En kyllä itsekään pistäisi keulastaagiin ensimmäiseksi vaikka vetolujuus näyttää uskomattomalta ranskalaistestissä. Täytyy katsoa ajan ja sanakirjan kanssa päätehelan toiminta.

Köysiriki kirjoitti:

Vaihtosuositus valmistajan mukaan 4-5 v. Luulisin, että toimii helposti yli 10 v. Omat rodit ovat 35 vuotiaat, mutta niitä suositellaan vaihdettavaksi 6-7 vuoden välein.

Vähän kyllä kiinnostais tilata ainakin pää ja välivantit tuolta. Ranskalainen purjehduslehti Voiles et voiliers oli verranut noita Cousinin pboita vaijeriin 3/2013 numerossa. http://www.cousin-yachting.com/fr/index.php?controller=attachment?id_attachment=40

Siinä pbo oli asennettu dyformin tilalle sun odyssei 40 veneeseen. Pbolla oli korvattu teräksiset sivuvantit ja saatu painosäästöä 20 kg. Vertailuna oli hiilikuitumastosta saatava painosäästö: 40 kg ja 10 x kallimmalla hinnalla. Keulastaagissa ei toimi, jos on rullajenny.

Lue lisää

Mielenkiintoista. Vaikuttaa siltä että tasoitussääntöjen laatijat, jotka nyt antavat kovat sakot hiilikuitumastoille, tulisi alkaa huomioimaan myös pbo-vantit. 20 kg painonsäästö rikissä antaa jo aidosti lisäsuorituskykyä.

applix kirjoitti:

Mielenkiintoista. Vaikuttaa siltä että tasoitussääntöjen laatijat, jotka nyt antavat kovat sakot hiilikuitumastoille, tulisi alkaa huomioimaan myös pbo-vantit. 20 kg painonsäästö rikissä antaa jo aidosti lisäsuorituskykyä.

Lue lisää

Klubitason säännöillä purjehtivista ei kenelläkään ole pbo-vantteja. Ylemmän tason säännöt taas ottavat rikin painon huomioon punnittuna arvona.

Köysiriki kirjoitti:

Vaihtosuositus valmistajan mukaan 4-5 v. Luulisin, että toimii helposti yli 10 v. Omat rodit ovat 35 vuotiaat, mutta niitä suositellaan vaihdettavaksi 6-7 vuoden välein.

Vähän kyllä kiinnostais tilata ainakin pää ja välivantit tuolta. Ranskalainen purjehduslehti Voiles et voiliers oli verranut noita Cousinin pboita vaijeriin 3/2013 numerossa. http://www.cousin-yachting.com/fr/index.php?controller=attachment?id_attachment=40

Siinä pbo oli asennettu dyformin tilalle sun odyssei 40 veneeseen. Pbolla oli korvattu teräksiset sivuvantit ja saatu painosäästöä 20 kg. Vertailuna oli hiilikuitumastosta saatava painosäästö: 40 kg ja 10 x kallimmalla hinnalla. Keulastaagissa ei toimi, jos on rullajenny.

Lue lisää

"Omat rodit ovat 35 vuotiaat, mutta niitä suositellaan vaihdettavaksi 6-7 vuoden välein. "

Kuka suosittelee rodeja vaihdettavaksi 6-7 vuoden välein? Eikö voisi ajatella valmistajan ohjeiden noudattamista, jolloin sinun käytössäsi tuskin on mitään syytä rodien vaihtoon noin thiein välein. Riki on tietenkin syytä tarkastaa (ks. linkin ohjeet) - kuten ehkä olet tehnytkin.

http://www.navtecriggingsolutions.com/care---maintenance.html

applix kirjoitti:

Mielenkiintoista. Vaikuttaa siltä että tasoitussääntöjen laatijat, jotka nyt antavat kovat sakot hiilikuitumastoille, tulisi alkaa huomioimaan myös pbo-vantit. 20 kg painonsäästö rikissä antaa jo aidosti lisäsuorituskykyä.

Lue lisää

Tuossa Voilesin jutussa SO40:ssä painonsäästöä tuli 18,7 kg. Tuollaisen veneen riki painaa todennäköisesti yli 200 kg ja hiilikuitumastosta tulisi 40-100 kg painonsäästö riippuen hiilikuitulaadusta ja alumaston painosta.

Lisäksi mastossa painoa säästyy korkeammalta (vapaa toppi, osa vanteista vain maston alaosassa) ja PBO:t ovat paksumpia eli niistä tulee suurempi ilmanvastus. Hiilikuitumastosta saa myös tarvittaessa huomattavan jäykän ja jäykkyyttä pystyy säätämään. Vaihtoehtoisesti hiilikuidusta voi tehdä hoikemman eli pienemmän ilmanvastuksen antavan profiilin.

Missä tasaoitussäännössä tulee "kovat sakot" hiilikuitumastosta? LYSissä saa yleensä 0,01 suuremman luvun ja ORC:ssä käytetään punnittua rikipainoa (sis. vantit).

Tuo 18,7 kg tulee tuon kokoluokan veneessä helposti myös purjeissa. Tuplataffeta tai dacron vs. kisapurjeet.

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa Voilesin jutussa SO40:ssä painonsäästöä tuli 18,7 kg. Tuollaisen veneen riki painaa todennäköisesti yli 200 kg ja hiilikuitumastosta tulisi 40-100 kg painonsäästö riippuen hiilikuitulaadusta ja alumaston painosta.

Lisäksi mastossa painoa säästyy korkeammalta (vapaa toppi, osa vanteista vain maston alaosassa) ja PBO:t ovat paksumpia eli niistä tulee suurempi ilmanvastus. Hiilikuitumastosta saa myös tarvittaessa huomattavan jäykän ja jäykkyyttä pystyy säätämään. Vaihtoehtoisesti hiilikuidusta voi tehdä hoikemman eli pienemmän ilmanvastuksen antavan profiilin.

Missä tasaoitussäännössä tulee "kovat sakot" hiilikuitumastosta? LYSissä saa yleensä 0,01 suuremman luvun ja ORC:ssä käytetään punnittua rikipainoa (sis. vantit).

Tuo 18,7 kg tulee tuon kokoluokan veneessä helposti myös purjeissa. Tuplataffeta tai dacron vs. kisapurjeet.

Lue lisää

Osaatko Joakim kuvata, mitenkä paljon vaikuttaa 40 ft veneen ominaisuuksiin, jos maston paino vähenee 200kg> 100kg:aan vaihtamalla alumiini hiilikuituun. Realistinen uppoama n. 7-8t. Ei Class 40 vaan konservatiivisempi leveys 3.7-3.9m ja syväys 2.2m, bulbiköli lyijystä 2,5 t. Olen ollut hieman kiinnostunut aiheesta one off projektia suunnitellessa. Romaniasta heltiäisi takila n. 23000€. Hiilikuidun mahdollisia ongelmia pähkäillessäni on tullut vastaan hyvä sähkönjohtavuus. Millainen maadoitus?. Toinen on helojen kiinnitys. Yksi valmistaja/ kaupittelija väitti että kaikki pitää kiinnittää liimaamalla eikä porailemalla reikiä mastoputkeen. Ehkä jollakin hiilarimiehellä on kokemusta, onko ongelma kuviteltu vai todellinen.

seppomartti kirjoitti:

Osaatko Joakim kuvata, mitenkä paljon vaikuttaa 40 ft veneen ominaisuuksiin, jos maston paino vähenee 200kg> 100kg:aan vaihtamalla alumiini hiilikuituun. Realistinen uppoama n. 7-8t. Ei Class 40 vaan konservatiivisempi leveys 3.7-3.9m ja syväys 2.2m, bulbiköli lyijystä 2,5 t. Olen ollut hieman kiinnostunut aiheesta one off projektia suunnitellessa. Romaniasta heltiäisi takila n. 23000€. Hiilikuidun mahdollisia ongelmia pähkäillessäni on tullut vastaan hyvä sähkönjohtavuus. Millainen maadoitus?. Toinen on helojen kiinnitys. Yksi valmistaja/ kaupittelija väitti että kaikki pitää kiinnittää liimaamalla eikä porailemalla reikiä mastoputkeen. Ehkä jollakin hiilarimiehellä on kokemusta, onko ongelma kuviteltu vai todellinen.

Lue lisää

Kyllä hiilikuitumastoon kiiinnitettään heloja muutenkin kuin liimaamalla. Oleellista on käyttää oikeita materiaaleja ja eristää haponkestävästä tehdyt osat hiilestä, jotta haponkestävä ei lähde ruostumaan. Omassa mastossani on käytettyna eloksoituja alumiiniosia aina kun mahdollista. Saalinkien helat ja vanttien kiinnityspisteet sekä falliboxit ovat alumiinia. Terästä on oikeastaan vain puominivelen akselissa ja topin kautta tulevien fallien akseleissa. Ruuveilla on kiinitetty ainakin ison ratsastajien kisko, tuulimittarin jalka ja reiviheloja. Helojen lisääminen jälkeenpäin ei ole useinkaan helppoa, koska hiilimastoissa on usein erilliset vahvikkeet ja tai vastakappaleet helojen kohdalla, joten kaikki tarvittava varustus pitää suunnitella kerralla valmiiksi.

homma hoidossa kirjoitti:

Klubitason säännöillä purjehtivista ei kenelläkään ole pbo-vantteja. Ylemmän tason säännöt taas ottavat rikin painon huomioon punnittuna arvona.

"Klubitason säännöillä purjehtivista ei kenelläkään ole pbo-vantteja"

Kenties koska se on tavallisissa veneissä niin uusi ratkaisu, niin kuin tämäkin ketju osoittaa. Jos se on lupaustensa arvoinen ratkaisu, se aivan varmasti alkaa kohta näkymään myös klubitason veneissä, onhan niissä kaikki muutkin uusimmat kotkotukset.

En halua estää uuden teknologian käyttöönottoa, varsinkin jos lisähinta on niin maltillinen kuin artikkeli antaa ymmärtää. Mutta jos vaihto pbo-rikiin tuottaisi joissakin veneissä ylipääsemättömiä teknisiä ongelmia, joita ei toisissa veneitä ole, olisi mielestäni tasapuolista jos suorituskykyero huomioitaisiin.

Ruotsissa ja Norjassahan ollaan hiljattain päädytty siihen, että 0,01 ei ole enää riittävän hienojakoinen tasoituskerroinsysteemi, ja IRC:ssä on jo pitkään ollut kolmas desimaali käytössä. Onkohan enää Suomen lisäksi yhtään kahden desimaalin systeemiä käytössä edes klubiluokissa?

Kanpela kirjoitti:

Kyllä hiilikuitumastoon kiiinnitettään heloja muutenkin kuin liimaamalla. Oleellista on käyttää oikeita materiaaleja ja eristää haponkestävästä tehdyt osat hiilestä, jotta haponkestävä ei lähde ruostumaan. Omassa mastossani on käytettyna eloksoituja alumiiniosia aina kun mahdollista. Saalinkien helat ja vanttien kiinnityspisteet sekä falliboxit ovat alumiinia. Terästä on oikeastaan vain puominivelen akselissa ja topin kautta tulevien fallien akseleissa. Ruuveilla on kiinitetty ainakin ison ratsastajien kisko, tuulimittarin jalka ja reiviheloja. Helojen lisääminen jälkeenpäin ei ole useinkaan helppoa, koska hiilimastoissa on usein erilliset vahvikkeet ja tai vastakappaleet helojen kohdalla, joten kaikki tarvittava varustus pitää suunnitella kerralla valmiiksi.

Lue lisää

Tuota juuri tarkoitin, että erilliset vahvikkeet liimataan kiinnityskohtiin mastoon valmistusvaiheessa. Mikä haponkestävää haittaa?. Hiilihän on inerttiä ainetta. Onko kyse galvaanisesta ongelmasta, jolloin se hoituisi anodeilla ja maadoituksella?.

seppomartti kirjoitti:

Osaatko Joakim kuvata, mitenkä paljon vaikuttaa 40 ft veneen ominaisuuksiin, jos maston paino vähenee 200kg> 100kg:aan vaihtamalla alumiini hiilikuituun. Realistinen uppoama n. 7-8t. Ei Class 40 vaan konservatiivisempi leveys 3.7-3.9m ja syväys 2.2m, bulbiköli lyijystä 2,5 t. Olen ollut hieman kiinnostunut aiheesta one off projektia suunnitellessa. Romaniasta heltiäisi takila n. 23000€. Hiilikuidun mahdollisia ongelmia pähkäillessäni on tullut vastaan hyvä sähkönjohtavuus. Millainen maadoitus?. Toinen on helojen kiinnitys. Yksi valmistaja/ kaupittelija väitti että kaikki pitää kiinnittää liimaamalla eikä porailemalla reikiä mastoputkeen. Ehkä jollakin hiilarimiehellä on kokemusta, onko ongelma kuviteltu vai todellinen.

Lue lisää

Testasin nopeasti First 40.7:aa VPP:llä. 100 kg kevyemmällä mastolla vene tietysti keveni 100 kg. Lisäksi painopiste siirtyi 12 cm alemmaksi, jolloin oikaiseva momentti kasvoi 8% ja itseoikaisukulma 6 astetta.

Kryssillä vauhtia tuli lisää kevyellä vajaa 1% ja kovalla 2%.Muilla suunnilla vauhtiero on paljon pienempi ja keskimäärin vauhtia tuli 0,5% lisää.

100 kg säästäminen tuollaisesta mastosta (40.7:n riki painaa 205-225 kg) on hyvin harvinaista eli vaatii todella hienon hiilikuitumaston. Tavallisesti veistämöiden vaihtoehtona olevat hiilikuitumastot ovat enintään 50 kg kevyempiä kuin alumiini tuossa kokoluokassa. Esimerkiksi IMX40:n hiilikuitumasto painaa n. 180 kg ja on mitoiltaan melko sama kuin 40.7.

seppomartti kirjoitti:

Tuota juuri tarkoitin, että erilliset vahvikkeet liimataan kiinnityskohtiin mastoon valmistusvaiheessa. Mikä haponkestävää haittaa?. Hiilihän on inerttiä ainetta. Onko kyse galvaanisesta ongelmasta, jolloin se hoituisi anodeilla ja maadoituksella?.

Lue lisää

Syytä en tiedä, mutta happonen ruostuu hiilen kanssa. Esimerkiksi purjeissa renkaat ruostuu vauhdilla ja haponkestävät on mahdollisuuksien mukaan korvattu titaanisilla. Enpä osaa sanoa auttaako maadotus. Toisaalta ei sitä peltiä mastoon kannata laittaa, jollei ole pakko ja noiden akselien eristäminen on kohtuullisen helppoa.

Joakim1 kirjoitti:

Testasin nopeasti First 40.7:aa VPP:llä. 100 kg kevyemmällä mastolla vene tietysti keveni 100 kg. Lisäksi painopiste siirtyi 12 cm alemmaksi, jolloin oikaiseva momentti kasvoi 8% ja itseoikaisukulma 6 astetta.

Kryssillä vauhtia tuli lisää kevyellä vajaa 1% ja kovalla 2%.Muilla suunnilla vauhtiero on paljon pienempi ja keskimäärin vauhtia tuli 0,5% lisää.

100 kg säästäminen tuollaisesta mastosta (40.7:n riki painaa 205-225 kg) on hyvin harvinaista eli vaatii todella hienon hiilikuitumaston. Tavallisesti veistämöiden vaihtoehtona olevat hiilikuitumastot ovat enintään 50 kg kevyempiä kuin alumiini tuossa kokoluokassa. Esimerkiksi IMX40:n hiilikuitumasto painaa n. 180 kg ja on mitoiltaan melko sama kuin 40.7.

Lue lisää

kiitos, suuruusluokka selvisi

seppomartti kirjoitti:

Tuota juuri tarkoitin, että erilliset vahvikkeet liimataan kiinnityskohtiin mastoon valmistusvaiheessa. Mikä haponkestävää haittaa?. Hiilihän on inerttiä ainetta. Onko kyse galvaanisesta ongelmasta, jolloin se hoituisi anodeilla ja maadoituksella?.

Lue lisää

Grafiitti on inertti siinä mielessä että se on hyvin jaloa. Elektrolyytin läsnäollessa epäjalot metallit hapettuvat mikäli syntyy virtapiiri grafiitin kanssa. Tämän vuoksi grafiitin kanssa meriolosuhteissa tekemisissäolevat metalliosat täytyy joko eristää grafiitista, estää elektrolyytin pääsy osan ja grafiitin väliin tai niiden pinta täytyy passivoida jos halutaan pitkää kestoikää.

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa Voilesin jutussa SO40:ssä painonsäästöä tuli 18,7 kg. Tuollaisen veneen riki painaa todennäköisesti yli 200 kg ja hiilikuitumastosta tulisi 40-100 kg painonsäästö riippuen hiilikuitulaadusta ja alumaston painosta.

Lisäksi mastossa painoa säästyy korkeammalta (vapaa toppi, osa vanteista vain maston alaosassa) ja PBO:t ovat paksumpia eli niistä tulee suurempi ilmanvastus. Hiilikuitumastosta saa myös tarvittaessa huomattavan jäykän ja jäykkyyttä pystyy säätämään. Vaihtoehtoisesti hiilikuidusta voi tehdä hoikemman eli pienemmän ilmanvastuksen antavan profiilin.

Missä tasaoitussäännössä tulee "kovat sakot" hiilikuitumastosta? LYSissä saa yleensä 0,01 suuremman luvun ja ORC:ssä käytetään punnittua rikipainoa (sis. vantit).

Tuo 18,7 kg tulee tuon kokoluokan veneessä helposti myös purjeissa. Tuplataffeta tai dacron vs. kisapurjeet.

Lue lisää

http://www.sailingworld.com/sailboats/it-time-upgrade-pbo

Sailing world oli arvioinut pbo-rikin parantavan oikaisevaa momenttia vain vähän. Suurempi etu oli pitchingin eli onko se nyt keikkuminen vähennys. 30 jalkaisessa veneessä se vastaisi ankkurin ja ketjunpätkän poistamista keulaboksista. Noissa laskelmissa suurin etu vakaudessa saavutetaan vähän isommilla veneillä > 35 jalkaa.

Grafiitti on jalo kirjoitti:

Grafiitti on inertti siinä mielessä että se on hyvin jaloa. Elektrolyytin läsnäollessa epäjalot metallit hapettuvat mikäli syntyy virtapiiri grafiitin kanssa. Tämän vuoksi grafiitin kanssa meriolosuhteissa tekemisissäolevat metalliosat täytyy joko eristää grafiitista, estää elektrolyytin pääsy osan ja grafiitin väliin tai niiden pinta täytyy passivoida jos halutaan pitkää kestoikää.

Lue lisää

No eikös olisi yksinkertaisempi ratkaisu maadoittaa hiilimasto epäjalompaan eli isoon sinkkianodiin kuin rakennella metallihelojen ja maston välille eristyksiä. Sama maadoitus tarvitaan kuitenkin ukkosen vuoksi.

Köysiriki kirjoitti:

http://www.sailingworld.com/sailboats/it-time-upgrade-pbo

Sailing world oli arvioinut pbo-rikin parantavan oikaisevaa momenttia vain vähän. Suurempi etu oli pitchingin eli onko se nyt keikkuminen vähennys. 30 jalkaisessa veneessä se vastaisi ankkurin ja ketjunpätkän poistamista keulaboksista. Noissa laskelmissa suurin etu vakaudessa saavutetaan vähän isommilla veneillä > 35 jalkaa.

Lue lisää

Jos mastosta poistetaan painoa niin maallikon mielessäni hitausmomentti pienenee ja heilunnan nopeus suureneen eli on ainakin epämukavampi.

seppomartti kirjoitti:

Jos mastosta poistetaan painoa niin maallikon mielessäni hitausmomentti pienenee ja heilunnan nopeus suureneen eli on ainakin epämukavampi.

Tarkoittanee nautikaalisessa mielessä pituussuuntaista keikkumista, että ihan relevantti ankkurin keulapainoon, mukavuusfaktoriin sitten...

seppomartti kirjoitti:

No eikös olisi yksinkertaisempi ratkaisu maadoittaa hiilimasto epäjalompaan eli isoon sinkkianodiin kuin rakennella metallihelojen ja maston välille eristyksiä. Sama maadoitus tarvitaan kuitenkin ukkosen vuoksi.

Lue lisää

Ymmärtääkseni jokainen hela pitäisi kytkeä meressäolevaan anodiin ja mastoa ei taas kytkettäisi anodiin vaan jalompaan meressäolevaan maadotuslevyyn. Toinen mahdollisuus olisi oma anodi joka helalle. Anodisessa suojauksessa pitää saada aikaan virtapiiri jossa suojattavan kohteen jännite on alempi kuin elektrolyytissä olevilla muilla materiaaleilla (paitsi uhrautuvalla anodilla).

Jos anodinen suojaus olisi helppoa tehdä ko. tapauksessa käytettäisiin sitä yleisesti.

Pitching kirjoitti:

Tarkoittanee nautikaalisessa mielessä pituussuuntaista keikkumista, että ihan relevantti ankkurin keulapainoon, mukavuusfaktoriin sitten...

Samanlaisen maallikkokäsityksen olen saanut kuin seppomartti eli painava masto lisää hitausmomenttia, joka vähentää veneen heilumista puolelta toiselle. Marchaj´n kuuluisa kirja "Seaworthiness, the forgotten factor" on hyvä tietolähde asian tarkistamiseksi.

Pitching tarkoittaa mielestäni veneen nyökkimistä aallokossa. Sitä maston hitausmomentin pienentäminen, maston keventäminen, voi vähentää.

Maston vaikutuksen keikkumiseen voi jokainen itse todeta vertaamalla oman veneensä keikkumista ilman mastoa ja maston kanssa. Tunnettu asia on sekin, että maston menetys myrskyssä pahentaa veneen ympärimenon taipumusta. Tämä on todettu sekä käytännössä että allaskokeissa (ks. Marchaj).

nyökkiminen kirjoitti:

Samanlaisen maallikkokäsityksen olen saanut kuin seppomartti eli painava masto lisää hitausmomenttia, joka vähentää veneen heilumista puolelta toiselle. Marchaj´n kuuluisa kirja "Seaworthiness, the forgotten factor" on hyvä tietolähde asian tarkistamiseksi.

Pitching tarkoittaa mielestäni veneen nyökkimistä aallokossa. Sitä maston hitausmomentin pienentäminen, maston keventäminen, voi vähentää.

Maston vaikutuksen keikkumiseen voi jokainen itse todeta vertaamalla oman veneensä keikkumista ilman mastoa ja maston kanssa. Tunnettu asia on sekin, että maston menetys myrskyssä pahentaa veneen ympärimenon taipumusta. Tämä on todettu sekä käytännössä että allaskokeissa (ks. Marchaj).

Lue lisää

Mielenkiintoinen, mutta vaikeasti sulatettavissa oleva seikka, että maston poisto lisäisi ympärimenoriskiä. Vai ymmärsinkö oikein? Voisiko joku valottaa tuon hypoteesin taustoja?

Ei helppoa kirjoitti:

Ymmärtääkseni jokainen hela pitäisi kytkeä meressäolevaan anodiin ja mastoa ei taas kytkettäisi anodiin vaan jalompaan meressäolevaan maadotuslevyyn. Toinen mahdollisuus olisi oma anodi joka helalle. Anodisessa suojauksessa pitää saada aikaan virtapiiri jossa suojattavan kohteen jännite on alempi kuin elektrolyytissä olevilla muilla materiaaleilla (paitsi uhrautuvalla anodilla).

Jos anodinen suojaus olisi helppoa tehdä ko. tapauksessa käytettäisiin sitä yleisesti.

Lue lisää

Päinvastoin helppoa kuin heinän teko?. Eihän jokaista metallipalaa tarvitse erikseen kytkeä. Koska hiilimasto on hyvä sähkön johtaja niin se kytkisi kaikki metallit mastosta maadotusjohdolla köliin, missä on jo sinkki. Tai maadotusjohtoon ja köliin voi kytkeä magnesiumanodin jos haluaa vielä parannella..
Eikä niitä alumiini- tai happoteräspaloja voi galvaanisesti mastosta eristää. Mikään eriste ei keståisi kuin hetken. Jos happoteräs korrodoituu galvaanisesti niin tuskin alumiini olisi sen parempi metalli. Asiassa on jotain hämärää.

seppomartti kirjoitti:

Päinvastoin helppoa kuin heinän teko?. Eihän jokaista metallipalaa tarvitse erikseen kytkeä. Koska hiilimasto on hyvä sähkön johtaja niin se kytkisi kaikki metallit mastosta maadotusjohdolla köliin, missä on jo sinkki. Tai maadotusjohtoon ja köliin voi kytkeä magnesiumanodin jos haluaa vielä parannella..
Eikä niitä alumiini- tai happoteräspaloja voi galvaanisesti mastosta eristää. Mikään eriste ei keståisi kuin hetken. Jos happoteräs korrodoituu galvaanisesti niin tuskin alumiini olisi sen parempi metalli. Asiassa on jotain hämärää.

Lue lisää

Yhdellä johdolla ei saa aikaiseksi virtapiiriä ellei väännä sen päitä yhteen. Sitten tuo anodinen suojaus onnistuu mikäli koko masto on upotettu elektrolyyttiin eli vaikkapa mereen.

seppomartti kirjoitti:

Jos mastosta poistetaan painoa niin maallikon mielessäni hitausmomentti pienenee ja heilunnan nopeus suureneen eli on ainakin epämukavampi.

Haetaanko nyt rikin keventämisellä mukavuutta vai nopeutta allokossa? Mukavuutta menetetään mutta nopeutta saavutetaan.

Ei tule virtapiiriä kirjoitti:

Yhdellä johdolla ei saa aikaiseksi virtapiiriä ellei väännä sen päitä yhteen. Sitten tuo anodinen suojaus onnistuu mikäli koko masto on upotettu elektrolyyttiin eli vaikkapa mereen.

Lue lisää

Toinen juttu on se, että hiilikuitu on johde, mutta ei hyvä johde. Vastus on jotain aivan muuta kuin metallien. Virrasta ja vastuksesta taas tulee jännite-eroja.

Eristäminen taas ei ole suurikaan ongelma kun edes hartsit eivät johda sähköä. Ei siis tarvita muuta kuin ohut epoksikerros reikien sisäpintoihin ja vielä paljon ohuempi laminaatin pintoihin. Periaatteessa kuituja ei ole ehjässä laminaatissa pinnassa, vaan kuidut ovat kastuneet hartsiin. Eristeen vaativia kohteita tulee tietysti paljon, jos tehdään ruuvikiinnityksiä.

siis kuinka? kirjoitti:

Mielenkiintoinen, mutta vaikeasti sulatettavissa oleva seikka, että maston poisto lisäisi ympärimenoriskiä. Vai ymmärsinkö oikein? Voisiko joku valottaa tuon hypoteesin taustoja?

Lue lisää

Oikopäätä ajatellen kyse on juuri maston hidastavasta vaikutuksesta. Murtuva aalto, joka veneen kaataa on myös nopeasti ohi menevä. Riittää siis, kun hidastetaan veneen kallistumista.

Ei tule virtapiiriä kirjoitti:

Yhdellä johdolla ei saa aikaiseksi virtapiiriä ellei väännä sen päitä yhteen. Sitten tuo anodinen suojaus onnistuu mikäli koko masto on upotettu elektrolyyttiin eli vaikkapa mereen.

Lue lisää

Ei se meri tuossa mitään auta, koska se metalli ei ole meressä. Elektrolyyttinen korroosio tapahtuu mastolla olevassa suolavedessä, joka ei ole yhteydessä mereen. Elektrolyysissähän on kaksi "johdinta": toinen johtavan nesteen kautta ja toinen metallikontaktin/kaapelin avulla.

oletus kirjoitti:

Oikopäätä ajatellen kyse on juuri maston hidastavasta vaikutuksesta. Murtuva aalto, joka veneen kaataa on myös nopeasti ohi menevä. Riittää siis, kun hidastetaan veneen kallistumista.

Lue lisää

Tuskin asia on ihan noin yksioikoinen. Maston poistohan parantaa huomattavasti veneen vakavuutta ja alentaa samalla ehkä vielä huomattavammin hitausmomenttia. Veneen kaatamiseen tarvittava energia siis todennäköisesti vähenee, mutta samalla itseoikeisukulma on suurempi ja kaatunut vene oikaisee itsensä paljon helpommin.

Varmasti löytyy "optimaalinen" mastonpaino tuolle yksittäisen murtuvan aallon aiheuttamalle kaatumiselle. Ylipainavalla mastolla itseoikaisukulma voi olla hyvinkin alhainen. Tästähän on tuore esimerkki, jossa tanskalainen uutuusvene kaatui puuskassa ilman aaltoja eikä noussut enää ylös. http://minbaad.dk/nyhed/article/pi-14-vaeltede-meget-majestaetisk-under-testsejlads/?cHash=14defff754029d2a472f18d4b2839db4

Myös maston vaihtaminen rullamastoon voi olla hyvin vaarallista joissain venetyypeissä.

eikä johda kunnolla kirjoitti:

Toinen juttu on se, että hiilikuitu on johde, mutta ei hyvä johde. Vastus on jotain aivan muuta kuin metallien. Virrasta ja vastuksesta taas tulee jännite-eroja.

Eristäminen taas ei ole suurikaan ongelma kun edes hartsit eivät johda sähköä. Ei siis tarvita muuta kuin ohut epoksikerros reikien sisäpintoihin ja vielä paljon ohuempi laminaatin pintoihin. Periaatteessa kuituja ei ole ehjässä laminaatissa pinnassa, vaan kuidut ovat kastuneet hartsiin. Eristeen vaativia kohteita tulee tietysti paljon, jos tehdään ruuvikiinnityksiä.

Lue lisää

Saksalaisen hiilimaston myyjän mukaan sähkönjohtokyky on erityisen hyvä ("besonders gut") - en tosin tiedä mitä ohmit on mutta ainakin poikkipintaa riittää,
Ohut epoksikerros ei metallisen rikipäätteen alla voi kestää kuin hetken.

seppomartti kirjoitti:

Saksalaisen hiilimaston myyjän mukaan sähkönjohtokyky on erityisen hyvä ("besonders gut") - en tosin tiedä mitä ohmit on mutta ainakin poikkipintaa riittää,
Ohut epoksikerros ei metallisen rikipäätteen alla voi kestää kuin hetken.

Lue lisää

On se niin hyvä, että vaikkapa salama johtuu hyvin hiiltä pitkin. Kuitenkin edelleen suurin osa elektroniikassa käytettävistä vastuksista on hiilikalvosta tehtyjä. Eli vaikka maston vastus olisi vaikka kilo-ohmien luokkaa, se olisi silti "besonders gut" johde. Korroosion estossa sata ohmia näyttää jo eristeeltä.

Rikipäätehän mastossa olisi se metallinen vastakappale, joka ei saa elää ollenkaan kiinityksissään. Miksei epoksikerros sen alla kestäisi? Onhan epoksin puristuslujuus aika hyvä muutenkin, staattista kuormaa se kyllä kestää, vaikka ei ehkä kulutusta kovan paineen alla.