Sisäilman ja ulkoilman paine

Olet sekoittanut käsitteet "paino" ja "paine". Kai tiedät sen, että kaasuillakin on oma massapainonsa?
Kyllä tähän asti se "lämmin ilma" on kevyempänä noussut ylöspäin. Käyppä joskus kuumailmapallo retkellä. Kyllä se hoitaja kertoo sinulle mitä se kuuma ilma tekee eli se mahdollistaa ylöspäin nousemisen.

Oletko unohtanut lukea koululäksysi. Kyllä minä sain koulun fysiikan tunnilla aika hyvät perustiedot "kaasulaeista". Avaappa oppikirjasi.
En jaksa ryhtyä opettajaksi nyt.
Kyllä oppikirjan tiedoilla selviää myös se mitä on se savuhormin (piipun) VETO.

Pääsääntöisesti ei ole.
Sisäilmalla ei ole yhtä painetta, vaan alempana olevalla sisäilmalla on hieman suurempi paine kuin ylempänä olevalla sisäilmalla.
Vastaavasti alempana ulkoilmalla on suurempi paine kuin ylempänä olevalla ulkoilmalla, mutta jos ulkona on kylmempää kuin sisällä on paine-ero samalla korkeuserolla hieman suurempi kuin lämpimällä sisäilmalla.

Jos sisä- ja ulkoilman välillä ei ole tuulettimia, pumppuja tai vastaavia:
niin ne ovat samassa paineessa siltä korkeudelta missä ne ovat yhteydessä toisiinsa, ellei ilma virtaa. Jos taas aukkoja on useammalla korkeudella ulko- ja sisäilman välillä, on seurauksena ilmavirtaus alhaalta sisään ja ylhäältä ulos. Tällöin ne eivät ole samassa paineessa minkään aukkojen korkeudella, vaan virtaus tapahtuu suuremmasta paineesta matalampaan paineeseen.

Jos taas on ilmaa poistava ilmanvaihtojärjestelmä, se yleensä imee alipaineen koko sisätilaan ulkoilmaan verrattuna kaikilla korkeuksilla.
Jos taas on koneellinen sekä tulo-, että poistoilmanvaihto, on sisällä yleensä pienempi alipaine kuin edellä olevassa tapauksessa.

Fysikaalisesti paine-ero voi siis olla miten päin tahansa, mutta Suomessa on talvella huomattavasti yleisempää että sisäilmalla on pienempi paine kuin ulkoilmalla. Kesällä ison ikkunan ollessa auki on ikkunan korkeudella suunnilleen sama paine sisäilmassa ja ulkoilmassa.