Jos noppaa heittää tarpeeksi monta kertaa, niin kaikkien silmälukujen määräksi tulee sama. Mista noppa " tietää ja muistaa" edelleiset heitot, jotta osaa tarpeeksi mnen heiton jälkeen asettaa saman silmäluvun kaikille?
Entä jos laitetaan kone heittämään täsmälleen samoissa olosuhteissa noppaa, niin tuleeko joka kerta sama silmäluku? Noppa olisi aina samassa asennossa ennen heittoa.
Entä jos laitetaan kone heittämään täsmälleen samoissa olosuhteissa noppaa, niin tuleeko joka kerta sama silmäluku? Noppa olisi aina samassa asennossa ennen heittoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nopanheiton tulos on periaatteessa ennustettavissa. Kyseessä ei ole kvanttikemaniikan ilmiö vaan ihan tavallinen Newtonin mekaniikka riittää. Täsmälleen samasta alkutilasta täsmälleen samalla tavalla tehty heitto antaa saman silmaluvun.
Mutta minkä seikan kautta noppa osaa suurissa heittomäärissä valita tasapuolisesti yhtä paljon kaikkia silmälukuja?
Voiko missään olosuhtiessa järjestää sellaista heittotilannetta, että kone heittäisi vaikka 100 samaa silmälukua peräkkäin?
Ei osaa noppa eikä mikään muukaan satunnaistapahtuma, eikä osumien lukumäärä useinkaan ole sama kuin teoria ennustaa.
Ennuste on todennäköisyys tietyille tapahtumalle, se ei takaa tapahtumaa vaikka voi äärettömillä arvoilla lähestyä 100% todennäköisyyttä.
Jos otetaan riittävän iso ja painava noppa ja pannaan robotti heittämään sen aina smkalla tavalla samasta alkuasennosta, niin luultavasti tulos olisi aina sama.
Esim. lantinheitossa oletetaan vain, että 50/50, koska on kaksi mahdollisuutta. Mutta tämä on laiskuutta.
Voihan lantti olla "puoltava". Tämä ilmenee vasta riittävän monta kertaa toistetussa kokeessa. Voi osoittuautua, että kruunun todennäköisyys onkin 52 % ja klaavan 48 %.
Arpakuutio olisi helppo tehdä puoltavaksi laittamalla jollekin tahkolle enemmän massaa sinne sisälle, vaikkapa lyijyä. Kasinonpitäjät tuntevat varmaankin temput.
Kissa putoaa aina jaloilleen.
On aitoa satunnaisuutta ja laiskuudesta johtuvaa satunnaisuutta.
Aito satunnaisuus liittyy mikrotason ilmiöihin (kvanttimekaniikka).
Laiskuudesta johtuva satunnaisuus liittyy esim. siihen, kun vaalituosta pyritään ennustamaan gallupeilla. Ei viitsitä kysyä kuin tuhannelta, korkeintaan kahdelta tuhannelta ja tulos on sitten vastaavasti epävarma.
Kuuden puolueen kannatus on vähän kuin puoltava arpakuutio. Gallupilla pyritään arvioimaan kunkin silmäluvun todennäköisyys jo etukäteen. Tulosten käyttötarkoitus ratkaisee, mikä tarkkuus riittää. Tarkkuus taas määrää kyselyn hinnan.