Täällä Suolistossa Kotisataman Deitissä samat naamat olleen jo 10vuotta sitten! He kuvittelevat että 15min kahvikupin juomisen aikana jossain hikisessä shellinbaarissa saa jotain tietoa toisesta ihmisestä.. Ja sama ralli senkun jatkuu vuodesta toiseen. Odotetaan kahville istuessa jotain mystistä tunnetta joka ikäänkuin Taivaasta kertoisi pääsi sisällä.."HÄN ON SE OIKEA SINULLE" tätä tunnetta sitten metsästetään deitistä ja miehestä toiseen..vuodesta toiseen..
Jos tämä "mystinen tunne" sitten ilmaantuukin niin kahden viikon päästä erotaan kun tunne katkeaa vaikkapa miehen vääränvärisiin sukkiin,takkiin tai kenkiin..
Ja sama ralli alkaa taas alusta.. ETTEKÖ te PÖKIÖT tajua??? etä toisen ihmisen tuntemiseen menee aikaa vähintään sen 10vuotta!!!!??
Jos tämä "mystinen tunne" sitten ilmaantuukin niin kahden viikon päästä erotaan kun tunne katkeaa vaikkapa miehen vääränvärisiin sukkiin,takkiin tai kenkiin..
Ja sama ralli alkaa taas alusta.. ETTEKÖ te PÖKIÖT tajua??? etä toisen ihmisen tuntemiseen menee aikaa vähintään sen 10vuotta!!!!??
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tarttis sitten varmaan koulussa jo 8-vuotiaana alkaa tutustumaan samalla luokalla olevaan poikaan, että on 18-vuotiaana välittömästi aviomies katsottuna.
Tai voisikohan olla että se että ihmiset uskovat hyvin nopeasti näkevänsä toisesta onko hän sellainen mihin voi ihastua vai ei johtuu kuitenkin siitä että toisinaan sitä tapahtuu. Voivatko ihmiset keksiä täysin olemattomia asioita?
Toinen vaihtoehto on että ne jotka eivät vielä koskaan ole oikeasti rakastuneet kehenkään aivopesevät itsensä uskomaan että tämä on rakkautta, kun haluavat vain väkisin jonkun kumppanikseen. Rakastuvat rakkauteen, taikka siihen haavekuvaan johon toista ihmistä väkisin sovittelevat.
Mutta ei nettideiteissäkään kaikki tuollaisia ole. Tuosta Kotisatamasta en tosin tiedä. Jos se on joku uskisten juttu, niin hehän ovat muutenkin kai aika tunteellisia ja romanttisia ihmisiä?
Kai jollekin se on se 15min shellilla ja sulle 10v yhdessäoloa, että osaa sanoa haluako toisen kanssa elämää jakaa.
Itse käynyt 1-3 h treffeillä, ja siinä ajassa ehtii tekemään päätösen haluako ihmiseen tutustua enempä.
En tiä miten sinulle osuu nä vartin treffit, toisaalta tekstisi sävy ja asenne kertovat jo sen, että itsekin en jaksais sua 15 min pidempä.
Todellisuudessa ei ehdi... ihminen rentoutuu ja tulee "omaksi itsekseen" vasta tutussa seurassa eli voi mennä muutama treffi ennen kuin voi sanoa mitään toisesta. Siksipä olette ikisinkkuja tai yllätytte aina kun toinen ei vastannutkaan odotuksia...
tai sitten olet surkea ihmistuntija tai et tiedä mitä haet, "kunhan joku kiva löytyis"
Ei maailmassa eletä satua rakkautta ensi silmäyksellä... ei toista voi tuntea tuntea muutaman hassun tunnin perusteella, varsinkaan kun toinen / molemmat koittavat tehdä toisiinsa vaikutuksen. Ei se ole normaalia käyttäytymistä ja sen perusteella ei voi sanoa toisesta mitään. Toki myönnän että sekaan mahtuu myös niitä jotka on vaan niin urpoja että ei voi odottaakkaan mitään...
Jos heti tietää ettei voisi kuvitellakkaan intiimiä suhdetta toisen kans niin ei se toisella tapaamisella muuksi muutu. Ihan kiva tyyppi se silti voi olla vaikka sitä ei pysty kuvittelemaan poikaystävä mielessä.
Miksi joka asia pitää vääntää seksin kautta? Ei se ole maailman tärkein asia vaikka niin nyky-yhteiskunta koittaa sen vääntää... Ensin tutustutaan ja katsotaan ollaanko samalla aaltopituudella eikä mietitä voisinkö heittää huulihölkkää ton kanssa... Jos on rakkautta niin ei se seksi siitä pahene sitäkin voi jopa opetella keskenään.
Kuten edellinen vastaaja tiivisti nykyajan menon. Jos et viehätä ulkoisilta ominaisuuksilta ja saa pikkareita kastumaan on ihan yksvitunhailee millainen luonne olet sisäisesti. Parisuhteet perustuu vaan ulkonäköön (on kiva esitellä kavereille ja sukulaisille komeaa) ja seksiin (komean kanssa ei tarvi liukkaria kun kostuu jo omasta takaa). Se että onko komistus sitten kuinka idiootti tahansa muuten ei merkkaa mitään koska ulkonäkö on ainoa asia millä perustetaan nykyään parisuhde.
Ainoa mikä pelastaa vähemmän komean ulkonäön on iso kasa rahaa. Naisilla rahakin menee ulkonäön edelle ja se on asia jolla vähemmän komeakin saa naisen. Ainakin siksi aikaa kun on sitä paalua ja sitä käyttää siihen naiseen.
ei koskaan kiinnitä mitään huomiota naisenn ulkonäköön tai ikään, vaan ainoastaan siihen sisäiseen kauneuteen...
"Miksi joka asia pitää vääntää seksin kautta? Ei se ole maailman tärkein asia vaikka niin nyky-yhteiskunta koittaa sen vääntää... "
Kyllä se on.
Ilman sitä sinuakaan ei olisi olemassa.
Anteeksi nyt vain, mutta mikä ihmeen "nykyajan meno"? Luuletteko te ihmiset täällä ihan aidosti että asia on joskus aiemmin ollut jotenkin eritavalla? Kautta aikain ihmiset ovat innostuneet toisistaan ensiksi ulkoisen olemuksen perusteella, hyvin "pinnallisin" syin siis. Kun ajatellaan jotain pikku kylää jossa nuoret ovat juosseet tantsuissa viikonloppuisin, niin ei siinä mitään syvällisiä ja henkisiä keskusteluja ole käyty kun on toisiinsa tykästytty. Päätetty vaan että tuon kanssa alan oleen, jos se antaa.
Nykyään kun ei ole pakko mennä naimisiin tms. kun on kerran pari harjoittanut seksiä, niin voi päätellä että systeemi menee sillä tavalla että ensin kiinnostutaan ihan himopohjalta, ja jos toinen osoittautuu luonteenakin hauskaksi seuraksi, niin sitten pikkuhiljaa voi rakastua.
Jotkut voi mennä pitkän kaavan kautta, eli eivät loikkaa sinne sänkyyn välittömästi, mutta ei se tee heistä yhtään sen parempia ihmisiä kuin ovat ne joilla on ns. kiire. Se on ihan maku- ja luonneasia missä järjestyksessä etenee. Kuitenkin KAIKKI joutuvat jossain vaiheessa kypsymään päätökseen jatkaako vai ei.
Maailman sivu on ulkonäöllä ollut iso merkitys kumppanin haussa. Joskus keskiajallakin lähetettiin taiteilijan maalaama taulu puolisoehdokkaalle katsottavaksi ja sitä sitten arvosteltiin, että millaiselta se mahdollinen tuleva kumppani näyttää. Naimakauppa peruttiinkin joskus, jos taulussa oleva kumppaniehdokas ei näyttänyt erityisen miellyttävältä. Ja kun ajattelee, mitä tapahtui maaseudulla ennenmuinoin, niin komeat maatalon isännät ihastuivat aina niihin talon kauniisiin piikoihin ja talon naimattomat tyttäret ihastuivat kylille uittoon tulleisiin komeisiin ja salskeisiin tukkilaismiehiin. Ulkonäöllä on ja on ollut aina suuri merkitys pariutumisessa.
Pahimmat urpot paljastuvat jo vartissa. Parilla treffeillä saa jo enemmän tietoa ihmisen ajatuksista, arvoista. Sitten jää se fyysinen puoli. Vaikka itsekin olen sitä mieltä että seksi ei ole tärkein parisuhteessa, mutta sen puute hajoittaa puolisoita sisältä.
On myös erilaiset ihmiset ja heillä erilainen suhtautuminen seksiin. Toisille seksi ei mitenkään ole yhdessä tunteisiin, se on vain mekaanista panoa. Toisille seksi on fyysinen ja henkinen yhteys kumppaniin. Itse nautin seksistä vain jos kunnioitan, arvostan, ihanoin miestäni. En halua seksiä tuntemattoman kanssa. Jotkut nauttii panosta kuin panosta, väliäkö kenen kanssa.
Toiset osavat elää suhteessa jotka perustuvat ystävyteen, kunnioitukseen jne. ja vaikka seiksiä ei olisi lainkaan, se ei haita....jotkut hakevat sitä vaikka suhteen ulkopuolella.
Monille tälläinen järki-hyöty-suhde ei käy. Halutaan elää tunteilla, ja silloin usein ne järkevät valinnat kärsii. Eletään intohimon vieminä ja suljetaan silmät kaikkeen huonoon mitä kumppanissa on.
Harvat yrittää sitkeästi löytää sen keskitien, että olisi tarpeeksi tunteita järken kera. Eli kun järkellä ymmärtää, että ihminen on hyvä ja häneen on myös aitoja tunteita.