Jääkarhuja voitaisiin siirtää Etelämantereen rannikoille,jossa niitä ei ole koskaan ollut
Etelämantereen rannikoillakin on hylkeitä ,jotka ovat jääkarhujen pääruokaa niiden pohjoisilla asuinalueilla
Etelämantereen rannikoillakin on hylkeitä ,jotka ovat jääkarhujen pääruokaa niiden pohjoisilla asuinalueilla
Vastaukset 17
Vanhimmat
Niin... äkkiseltään ei tule mitään syytä mieleen miksi "istuttaminen" ei onnistuisi. Päinvastoin, jääkarhu populaatio saattaisi menestyä hyvinkin, hylkeet, ja mikseivät myös pingviinit, eivät osaisi ehkä pelätä niin uutta tulokasta.
Miksi siirtää ? Ihminen on tuhonnut monta ekosysteemiä/eläinlajia typerillä siirroillaan.
Ajatelkaa kuinka kävisi pingviineille ?
Muutamassa vuodessa/kymmenessä vuodessa kuolleet sukupuuttoon !
vaeltaa etelänavalle ja popsia tutkijoiden
eväät ja tutkijatkin.
niin tosiaan miksi ne pitäisi siirtää?
mutta jos ihminen tuhoaa ekosysteemejä ja eläinlajeja, niin sehän on vain luonnon kiertokulkua ja evoluutiota! ehkä joskus kehittyy pingviinikanta joka kestää sen vaikka ihminen siirtäisi jäärkarhut etelämantereelle, ehkä joskus kehittyy metsä jota ihminen ei saa kaadettua. heikot kuolee ja vahvat selviytyy!
Niilinahvenen siirtäminen Victoria-järveen loi hirviön. Tuo petokala on syönyt mmut lajit likipitäen sukupuuttoon. Ja ahvenen piti vain rikastuttaa paikallisia kalastajia.
Austraaliaan vietiin kaniineja ja sitten todettiin, että ”nehän lisääntyvät kuin kaniinit”. Niistä tuli ihan oikea ongelma. Sitten joku keksi, että päästetään muutama koira vapaaksi niitä jahtaamaan. Syntyi Dingo, joka sekin on jo ongelma.
Viisaat yrittivät kerran risteyttää säyseän ja tuottoisan mehiläinen keskenään. Vaan tuloksena olikin Etelä-Amerikassa tuttu tappajamehiläinen. Kun jalostustyö meni hieman poskelleen ja jokunen kymmenen yhteisöä pääsi livohkaan.
Ekosysteemit ovat aika monimutkaisia ja niissä vallitsee normaalisti tasapaino. Turhan usein, kun ihminen yrittää olla luontoa viisaampi, tuloksena on jonkin sortin katastrofi.
ennen pitkää. On ihmisen syytä, ettei metsät pala niin usein. Mikseivät vihreät ole huolissaan metsäpaloista?
Erinomaisen hyvä havainto ja olen itsekin ihmetellyt samaa asiaa.
Metsäpalo on osa NORMAALIA luonnon kiertokulkua. Se hävittää kaikki suojeltaviksi määritellyt koppakuoriaiset ja liito-oravat. Samoin kasvuston taudit katoavat ja happosateiden vaivaama maaperä saa emäksistä (pH jopa 14) tuhkaa suojakseen.
Tammelassa oli joku vuosi takaperin voimakas metsäpalo ja TV-uutisissa puhuttiin kauhuelokuvien maisemista. Vaan vihreää tunki esiin mustan alta jo pari viikkoa jälkeenpäin. Elämä ei edes pysähtynyt palavassa metsässä. Se jatkui koko ajan pinnan alla ja nousi ylös puhdistuneeseen ja aiempaa hedelmällisempään maaperään. Opettavainen paikka koululuokille 10-20 vuoden kuluttua.
Metsien kiertokulkua kun tarkastelee satojen vuosien perspektiivillä, niin ihmisen ”viisaus” metsänhoidossa on lyhytnäköistä näpertelyä. Metsäpaloja on kyetty estämään ja sammuttamaan ehkä sadan vuoden ajan. Vaan metsäpohja on tuhansien vuosien kiertokulun tulos.
Väitänpä surutta, että ilman metsäpaloja meillä ei olisi metsiä lainkaan...
"Metsien kiertokulkua kun tarkastelee satojen vuosien perspektiivillä, niin ihmisen ”viisaus” metsänhoidossa on lyhytnäköistä näpertelyä. Metsäpaloja on kyetty estämään ja sammuttamaan ehkä sadan vuoden ajan."
Vaan miten minä olen saanut semmoisen käsityksen, että suomalaisessa metsänhoidossa nimenomaan pyritään jäljittelemään luontaisia prosesseja...
Avohakkuut muistuttavat tietyiltä osin metsäpaloa. Tosin myönnettäkööt, että avohakkuun jäljiltä maahan ei jää hiiltä ja tuhkaa, ja luonnontilaisissa metsissä olisi myös enemmän lahopuuta...
Mutta voiko puuta käyttää millään muulla tavalla, jos jotain viedään pois, niin jotain on vähemmän, tuo on itsestään selvää. Jos aiomme viedä metsästä puuta, niin silloin metsiin jää vähemmän sitä mitä puusta tulee... Tietysti voidaan tehdä kompromisseja, ja jättää jonkin verran vaikka sitä lahopuuta, mutta perusasiat eivät muutu miksikään.
Minun mielestä ei ole mitään muuta tapaa toimia. Tai no, tietysti asiaa pitää tutkia, ja menetelmiä kehittää ja hioa aina paremmiksi, mutta perusasiat säilyvät.
Ihanko sinä minua yllytyshulluna pidät. Että kun pikkaisen härnää, niin johan se alkaa julistaa paatostaan. Olet ihan oikeassa, sellainen minä tosiaan olen.
----------
Oma kirjoitukseni oli kapea-alainen metsäpalon ylistys; ei suinkaan metsänhoidon kokonaisnäkemys. Rehellisesti sanottuna en tunne metsänhoitoa kovinkaan hyvin, mutta kompostointia sitäkin paremmin.
”Ihmisen viisaus” on lainausmerkeissä nimenomaan siksi, että pidän metsäpaloja pitkässä juoksussa erittäin hyödyllisinä metsille. Ne eivät tuhoa metsää, vaan tprjuvat tuhoa jo ennakolta. Nimenomaan siksi, että tulipalo hävittää bakteerit ja hyönteiset ja muut pikkuötökät ympäristöministeriön suojelupäätöksistä piittaamatta. Eli metsä ”puhdistuu syöpäläisistä”.
Mainitsemasi avohakkuut sen sijaan lähentävät metsää autiomaihin, mutta ne eivät tuhoa sieniä sun muita ötököitä. Sen sijaan avohakkuun ja kulotuksen yhdistelmää pidän hyvänä ja sitähän ainakin jossain määrin on käytetty.
Sinällään talousmetsää tulee hoitaa kuten viljelijä hoitaa peltoaan; puita kasvatetaan moottorisahaa varten.
Yksi luonnon perusasioista on, että jos bakteerit saavat rauhassa lisääntyä ja vuosi vuodelta jalostua voimakkaammiksi, ne alkavat vahingoittaa kantajaansa.
Tosin - sääli liito-oravia ja muita symppiksiä karvapalloja.
"Mainitsemasi avohakkuut sen sijaan lähentävät metsää autiomaihin, mutta ne eivät tuhoa sieniä sun muita ötököitä. Sen sijaan avohakkuun ja kulotuksen yhdistelmää pidän hyvänä ja sitähän ainakin jossain määrin on käytetty. "
"lähentävät metsää autiomaihin"
????
Mitä tarkoitat, voisitko täsmentää?
"Sen sijaan avohakkuun ja kulotuksen yhdistelmää pidän hyvänä ja sitähän ainakin jossain määrin on käytetty. "
Vaikka en sitä maininnutkaan, niin en sulkenut pois kulotuksen mahdollisuutta.
Samoin jätin mainitsematta senkin, että puun energia käytön lisääntyessä tulee sivutuotteena tuhkaa, ja se voidaan "loppusijoittaa" takaisin metsiin, ja samalla menetelmät luonnonmukaistuvat taas hieman.
"Oma kirjoitukseni oli kapea-alainen metsäpalon ylistys; ei suinkaan metsänhoidon kokonaisnäkemys. Rehellisesti sanottuna en tunne metsänhoitoa kovinkaan hyvin, mutta kompostointia sitäkin paremmin."
Anteeksi, mutta kirjoitustasi oli hieman vaikea tulkita siten että se ei koskisi metsänhoitoa...
Etenkin kun suoraan väitit metsänhoitoa "lyhytnäköiseksi näpertelyksi"... tai siltä se ainakin vaikutti.
Sinänsä olen monista asioista samaa mieltä, metsäpalot ovat luonnollinen tapahtuma metsissä...
Ja juuri metsäpaloilla on perusteltu päätehakkuu-uudistu-kasvatus tyylistä metsänhoitoa. Nimittäin, ainakin minun tietääkseni, metsät ovat palaneet keskimäärin noin 120 vuoden välein... Ja metsäpalo harvemmin polttaa vain yhtä tai kahta puuta kerrallaan... Yleensähän metsäpalo jättää jälkeensä melkoisen aukon.
Mainittakoot vielä, että ensimmäiset metsän hävityksen kieltävät lait säädettiin joskus yli 100 vuotta sitten, ja silloin ymmärrettiin että nk. "harsinta hakkuut" hävittävät metsän...
On sinänsä aika hassua, että luonnonsuojelun nimissä tuo jo aikoja sitten hylätty metsänhoidon muoto halutaan palauttaa uudelleen käyttöön... Siis vaikka jo yli 100 vuotta sitten sen huomattiin olevan ympäristölle vahingollinen.
Hmmm... kellonaikojen ja näkökulmasi perusteella taidat viettää pitkiä tunteja sellutehtaan valvomossa.
Vaan annan ohjeen: älä ota Seppojuhania liian kirjaimellisesti, sillä tämä on small-talkingia. Löysäämistä työpäivän päätteeksi. Jos luen omaa tekstiäni kriittisesti, niin punakynä saisi heilua monessa kohtaa; nimenomaan täsmentämässä.
Minussa on hieman keksijän verta ja siksi en pelkää erehtymistä niin paljon kuin useimmat ihmiset. Minun paras mielipiteenvaihtoni näillä palstoilla on alkanut väärinkäsityksestä. Uskallan väitellä asioista asiantuntijoidenkin kanssa; ajattelun treenaaminen on aina virkistävää.
----------
Avohakkuut poistavat pienkasvustolta suojan auringonvaloa vastaan. Sen jäljiltä metsän uusiutuminen ei ole aina onnistunut. Kun Brittein saarilla ihminen niittasi puut nurin satoja vuosia sitten, niin nurin ne ovat vieläkin. Metsä ei ole kyennyt toipumaan. (enkä väitä, että päivänpaiste olisi tähän ainoa syy)
Kulotus jättää metsään tuhkaa, joka tasapainottaa pH:ta ja varjelee pieneliöitä suoralta säteilyltä. Kulotus myös hävittää ötökät ja sen pienkasvuston, joka on tottunut elämään puiden varjossa. Metsän uusiutumiskierto ”palaa juurilleen”. Vaan tämä on ihan ikiomaa filosofiaani, ei tiedettä.
----------
Tuo tuhkan loppusijoituskysymys lainsäädännössä on älykkyyttä loukkaava looginen silmien ummistaminen.
Metsässä saa olla kadmiumia juuri niin paljon kuin sitä on, eikä se metsää vahingoita. Mutta jos se kiertää polttolaitoksen kautta, niin sen jälkeen se onkin luonnolle vahingollista ja metsään levittäminen on pahimmillaan rikos.
Törmäsin tähän kompostin loppusijoitusasioita pähkäillessäni.
----------
Lyhytnäköisellä näpertelyllä tarkoitin sitä, että katsotaan ”yhtä” asiaa ja sen perusteella tehdään johtopäätöksiä, jotka ovat jyrkässä ristiriidassa luonnon oman systeemin kanssa. Ja jonkin ajan päästä otetaan sitten tyylikkäästi pakkia. Nämä ovat tietysti yksityiskohtia koko metsänhoitoa ajateltaessa.
Metsien typpilannoitus on yksi esimerkki. Hyvä juttu siihen asti, kunnes metsäteollisuus totesi, että hötöpuu on arvotonta. Eikä tästä ole kovinkaan montaa vuosikymmentä, kun viisaat julistivat, että Suomi elää metsästä ja että siksi koivu on arvoton puulaji!
Ajatus metsäpalojen ehdottomasta torjumisesta kuuluu samaan lyhytnäköisten ajatusten sarjaan. Uutisissa usein esiin tuleva termi ”metsäpalo on tuhonnut metsää” saa minut usein hymyilemään. Minun korvissani sana ”metsäpalo” sisältää useita asioita ja ”hyönteisten tuhoutuminen” on yksi todella arvokas asia. Paljon parempi vaihtoehto kuin myrkytys.
Ymmärrän kyllä, että metsiä voidaan ja että niitä tulee jalostaa. Olen kompostoinnin kanssa pelailtuani kuitenkin oppinut ymmärtämään sen, että luonnon omien syseemien kanssa kannattaa elää myötäjalkaa. 10% muutos on iso muutos, 100% muutos osoittautuu joskus virheeksi ja 1000% muutos katastrofiksi. Elolliset systeemit ovat tosiaan monimuotoisia ja jyrkät muutokset poikivat AINA ongelmia jossain vaiheessa. Ja ne ovat helposti kertaluokkaa suurempia, kuin muutoksesta nopeahkosti saatava hyöty.
----------
Ja jotta saisin sinut kunnolla sekaisin, totean, että vaikka arvostankin luonnonmukaista luontoa, niin olen sitä mieltä, että koppakuoriaiset ja liito-oravat eivät saisi häiritä moottoriteiden rakentamista. Eivät mitkään sellaiset, jotka – luonnonmukaisessa metsässä - metsäpalo aika ajoin hävittää.
Yritä pysyä valveilla.
>Sitten joku keksi, että päästetään muutama koira vapaaksi niitä jahtaamaan. Syntyi Dingo, joka sekin on jo ongelma.<
Dingo on kuulunut Australian eläimistöön jo noin 20 000 vuotta. Luultavasti ihmisen mukana sinne siirtynyt ja sittemmin villiintynyt.
Eurooppalaiset istuttivat Australiaan kettuja kaneja vähentämään. Ketuista tuli kuitenkin paha vihollinen Australian alkuperäisille eläimille ja ongelma vain paheni. Onneksi eivät idiootit keksineet istuttaa susia kettuja vähentämään.
Semmoista haluaisin korjata, että australian villikoira eli dingo tuli mantereelle ilmeisesti aboriginaalien mukana jo kauan ennen länsimaalaisia ja kaniineja. Se voidaan luokitella omaksi koiraeläinlajikseen. Se siis EI ole villiintynyt koira, vaikka näin usein väitetään.
Mutta Australiassa on mokattu toisenkin kerran: haluttiin sokeripeltojen tuholaiskuoriaiselle luonnollinen vihollinen ja tuotiin maahan Bufo marinus, jättiläiskonna syömään ilkeitä kuoriaisia. Mutta voi! Se ei oikein kuoriaisista välittänyt: sen sijaan se lisääntyy kuin tauti ja leviää vääjäämättä. Se syö paljon ja syrjäyttää paikallisia lajeja, koska on yksinkertaisesti aivan liian tehokas lisääntymään - eikä sillä ole luontaisia vihollisia; otus on myrkyllinen ja tappaa sitä popsia yrittävät pussipedot.
Kiitos korjauksesta; minulla ilmeisesti ketut ja koirat ovat menneet sekaisin. Vaikka sain eläinopista 9 tai 10, niin aikaa on kulunut jo aika monta vuosikymmentä.
Pätkii, sano.
dingosta sain jo palautetta kaniinilta.
Minulla on hämärä mielikuva sanasta "villikoira", jolla olisi tarkoitettu dingoa. Vaan pää on jo niin hapero, että en mene tuotakaan todesta ottamaan.
Konna-juttusi on minulle ihan uusi. Piti ihan kuukkelista katsoa, ja täytyy sanoa, että enpä viitsisi tuollaista pimeällä kujalla kohdata. Hyi olkoon.
Aika usein eläinten siirtely paikasta toiseen tuottaa pienen ekokatastrofin, enenkuin luonto paikkaa ihmisen viisauden jäljet. Aikaa tosin saattaa kulua 10000 vuotta.
Toisaalta, jos ottaa päinvastaisen näkökulman, niin kaikki elollinenhan maapallolla tuhoutuu joskus. Dinosaurukset eivät olleet viimeinen sukupuuttoon päätynyt. Eli ihmisen hölmöilyt eivät maailman menoon sittenkään niin kamalasti vaikuta. Suurin haitta on ihmisen oman elinajan verran.
jääkarhut voitas syöttää nälkäänäkeville afrikkalaisille?
toisinpäin.