Ei tarvitse olla älykäs

Sinä oletkin viisas.
Siitä 10 pistettä!

Älykkyys on arvostettua lähinnä joillakin huipputeknologisilla aloilla, ei työelämässä yleensä. Pikemminkin päinvastoin, älykkäät ovat usein kyseenalaistajia jolloin esimiehet kokevat heidät hankaliksi henkilöiksi.

Nokkela, "street smart", hyvällä itseluottamuksella, riittävällä röyhkeydellä ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustettu pärjää aina. Niin ja häikäilemätön pitää olla, ei täällä muuten pärjää.

Älykkyys ei takaa hyvää taloudellista menestystä tai kaunista/komeaa puolisoa. Alle keskinkertaisellä älykkyysosamäärällä varustettuja miljonäärejä löytyy varmasti paljon. Yli keskinkertaisen tuloksen saavia saattaa olla suhteessa enemmän, mutta älykkyys ei määrää sitä, miten ihminen pärjää elämässä. Ahkeruus, sinnikkyys, sopivat sosiaaliset taidot vaikuttavat paljon enemmän.

Vastaavasti, korkea älykkyysosamäärä ei myöskään tarkoita, että henkilö olisi sosiaalisesti tumpelo, silmälasipäinen ujo nörtti joka viihtyy yksikseen, ajattelee aina kaiken rationaalisesti eikä omaa minkäänlaisia empaattisia kykyjä.

Älykkäiden joukossa on ihan samalla tavalla ulospäinsuuntautuneita bailaajia, taiteilijoita, sairaanhoitajia tai myyntitykkejä jotka ovat kuin kotonaan coctailtilaisuuksissa heittämässä small talkia tuntemattomille kuin alle keskimääräisen älykkyyden omaavia on. Älykkyys on vain yksi ominaisuus muiden joukossa.

Älykkyys ei myöskään tarkoita sitä, että henkilö olisi oikeassa. Älykäs henkilö on vain oikeassa tai väärässä vain nopeammin kuin "tavis". :)

Nimenomaan oikeita ja syvällisempiä päätöksiä tekee älykäs nopeammin: kun keskiverto vielä tavaa ongelmaa, täräyttää älykäs vastauksen, joka on paitsi oikein, myös viimeistelty kuin taviksen aikanaan runnoma viimeisen päälle mietitty.

Nopeus se on se juttu. Kaikkihan on periaatteessa järjellä käsitettävää ja olen varma että jos varaisin aikaa tankkaamiseen vaikka viisisataa vuotta, ymmärtäisin kosmologiastakin kaiken. Ja hyvä muisti ettei punainen lanka pääse katkeamaan.

>>Hyvin olen pärjännyt ... olen älyltäni korkeintaan keskitasoa ... jaksanut opistotasoisen tutkinnon suorittaa niin ihan hyvin olen elämässä pärjännyt.>>

Varmaankin olet pärjännyt elämässä kutakuinkin älykkyytesi suhteessa eli keskinkertaisesti. Tapauksessasi nimenomaan kohtaa älykkyyden määrä ja menestyminen, mitä kirjoituksessa epäilet. Epäilyksesi on kuitenkin oikea. Älykkyys korreloi vain hyvin harvoin menestymistä elämässä. Monen asian pitää loksahtaa sopivasti paikoilleen, jotta korkeasta älykkyydestä olisi edes jonkinlaista hyötyä elämässä.