Hyvin olen pärjännyt vaikken mikään järjen jättiläinen ole. Armoton arvioni on että olen älyltäni korkeintaan keskitasoa. Nokkela, "street smart" olen sekä sosiaalisesti lahjakas. Kun on aikoinaan jaksanut opistotasoisen tutkinnon suorittaa niin ihan hyvin olen elämässä pärjännyt. Oikeastaan voisi sanoa että yllättävän hyvin. Älykkyys lienee kovasti yliarvostettua?
Ei tarvitse olla älykäs
Tätä mieltä
10173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sinä oletkin viisas.
Siitä 10 pistettä!
Älykkyys on arvostettua lähinnä joillakin huipputeknologisilla aloilla, ei työelämässä yleensä. Pikemminkin päinvastoin, älykkäät ovat usein kyseenalaistajia jolloin esimiehet kokevat heidät hankaliksi henkilöiksi.
Nokkela, "street smart", hyvällä itseluottamuksella, riittävällä röyhkeydellä ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustettu pärjää aina. Niin ja häikäilemätön pitää olla, ei täällä muuten pärjää.
Älykkyys ei takaa hyvää taloudellista menestystä tai kaunista/komeaa puolisoa. Alle keskinkertaisellä älykkyysosamäärällä varustettuja miljonäärejä löytyy varmasti paljon. Yli keskinkertaisen tuloksen saavia saattaa olla suhteessa enemmän, mutta älykkyys ei määrää sitä, miten ihminen pärjää elämässä. Ahkeruus, sinnikkyys, sopivat sosiaaliset taidot vaikuttavat paljon enemmän.
Vastaavasti, korkea älykkyysosamäärä ei myöskään tarkoita, että henkilö olisi sosiaalisesti tumpelo, silmälasipäinen ujo nörtti joka viihtyy yksikseen, ajattelee aina kaiken rationaalisesti eikä omaa minkäänlaisia empaattisia kykyjä.
Älykkäiden joukossa on ihan samalla tavalla ulospäinsuuntautuneita bailaajia, taiteilijoita, sairaanhoitajia tai myyntitykkejä jotka ovat kuin kotonaan coctailtilaisuuksissa heittämässä small talkia tuntemattomille kuin alle keskimääräisen älykkyyden omaavia on. Älykkyys on vain yksi ominaisuus muiden joukossa.
Älykkyys ei myöskään tarkoita sitä, että henkilö olisi oikeassa. Älykäs henkilö on vain oikeassa tai väärässä vain nopeammin kuin "tavis". :)
Täällä taas verrataan älykkyytä reaktiokykyyn.
Nimenomaan oikeita ja syvällisempiä päätöksiä tekee älykäs nopeammin: kun keskiverto vielä tavaa ongelmaa, täräyttää älykäs vastauksen, joka on paitsi oikein, myös viimeistelty kuin taviksen aikanaan runnoma viimeisen päälle mietitty.
Älykäs ei tee nopeampia eikä syvällisimpiä päätöksiä oikein. Tässä kannattaa lukea jotakin julkimensalaisen Ilkka Kylävaaran elämästä. Hänestä tuli lainarahoilla miljonääri ja nykyisin lienee keppikerjäläinen.
Nuo mainitut ominaisuudet liittyvät oppimiseen ja asiantuntijuuteen. Mietipä vaikkapa kokenutta autonasentajaa ja sijoita hänet "älykkään" paikalle, niin huomaat mistä on kyse.
Älykkyydestä voi sanoa yleisesti vain sen, ettei mitään asiaa älykkyydestä voi yleistää: edes tämä lause ei ole täysin yleistettävissä.
Nopeus se on se juttu. Kaikkihan on periaatteessa järjellä käsitettävää ja olen varma että jos varaisin aikaa tankkaamiseen vaikka viisisataa vuotta, ymmärtäisin kosmologiastakin kaiken. Ja hyvä muisti ettei punainen lanka pääse katkeamaan.
>>Hyvin olen pärjännyt ... olen älyltäni korkeintaan keskitasoa ... jaksanut opistotasoisen tutkinnon suorittaa niin ihan hyvin olen elämässä pärjännyt.>>
Varmaankin olet pärjännyt elämässä kutakuinkin älykkyytesi suhteessa eli keskinkertaisesti. Tapauksessasi nimenomaan kohtaa älykkyyden määrä ja menestyminen, mitä kirjoituksessa epäilet. Epäilyksesi on kuitenkin oikea. Älykkyys korreloi vain hyvin harvoin menestymistä elämässä. Monen asian pitää loksahtaa sopivasti paikoilleen, jotta korkeasta älykkyydestä olisi edes jonkinlaista hyötyä elämässä.
Älykkyys ja narsismi on varmin tie tuhoon.