Interstellar elokuvan mustan aukon visualisointia oli tietämäni mukaan oikein oikeat tiedemiehet työstämässä. Löytyy googlehaulla "interstellar" kuvahauista.
Mitenhän on, onko tuo visualisoini voimassa vain kun katsotaan mustaa aukkoa suunnilleen sen kertymäkiekon tasosta. Mitä mieltä?
Tuntuu että jos tuo kuvakulma otettaisiin suoraan "yläpuolelta" tai "alapuolelta" mustaa aukkoa (kertymäkiekkoa) olisi näky huomattavasti normaalimman näköinen, musta pallo ympärillään valokiekko, ilman että mustan etualan poikki näkyy mitään mistään taipuneita valon kuvajaisia.
Mitenhän on, onko tuo visualisoini voimassa vain kun katsotaan mustaa aukkoa suunnilleen sen kertymäkiekon tasosta. Mitä mieltä?
Tuntuu että jos tuo kuvakulma otettaisiin suoraan "yläpuolelta" tai "alapuolelta" mustaa aukkoa (kertymäkiekkoa) olisi näky huomattavasti normaalimman näköinen, musta pallo ympärillään valokiekko, ilman että mustan etualan poikki näkyy mitään mistään taipuneita valon kuvajaisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä. Mitä suoremmin kertymäkiekon tasosta sitä katsoo, sitä voimakkaampi on valon taittumisefekti. Suoraan akselin suunnasta ei taittumista ole, ainakaan siten, että kiekko näyttäisi taipuneelta. Taustan tähtitaivaan valo toki taittuu.
Tuosta oli jätetty tarkoituksella pois doppler-efektin punasiirtymä (kiekon pyöriessä tiettyyn suuntaan), jonka takia kiekon tasosta (suunnilleen) tarkasteltuna toinen puoli näkyy sinisempänä, toinen punaisempana (punainen reuna himmeämpänä).
Muutenhan leffa oli puuta heinää. Mm. gravitaatiolinkona käyttäminen veisi reitin suoraan kertymäkiekon läpi, eikä sen "yläpuolinen" reitti ole leffan tapaan mahdollinen. Ja ne planeetat kertymäkiekon tuntumassa, argh... Se kertymäkiekkoko toimi auringon tapaan energiaa antaen, rata vakaa ja suojainen, vuorovesivoimista ei ongelmaa (niin lähellä että tunti planeetalla vastaa 7 vuorokautta maassa) jne. jne.
Vaikea myös uskoa, ettei tuota kertymäkiekon "taipumista" olisi muka tunnettu ennen kuin Kip Thorne sen leffaa varten tehdyistä simulaatioista keksi...