Suomalaisten älykkyys laskenut jo 18 vuoden ajan
realismi
9.2.2015 20:24
Suomalaisten älykkyys laskenut jo 18 vuoden ajan: ”Me pääsemme liian helpolla”
Suomalaisten älykkyysosamäärä jatkoi kasvuaan aina vuoteen 1997 saakka. Mitä sitten tapahtui, on edelleen arvoitus.
Suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut vuodesta 1997 lähtien. Asia käy ilmi Oulun yliopistossa vuonna 2013 tehdystä tutkimuksesta, jossa vertailtiin suomalaisten varusmiesten armeijan älykkyystesteissä saamia tuloksia vuosina 1997–2009.
Vuoteen 1997 saakka suomalaisten älykkyys nousi tasaiseen tahtiin. Tämä kehitys liittyy niin sanottuun Flynnin ilmiöön, jonka myötä ihmisten älykkyysosamäärä kohoaa esimerkiksi terveydenhuollon, koulutustason ja ravitsemuksen parantuessa.
Suomalaiset eivät ole ainoa kansa, jonka älykkyys vaikuttaisi olevan laskemaan päin. Vastaavaa kehitystä on 90-luvun puolivälistä lähtien havaittu myös muissa pohjoismaissa, Australiassa, Britanniassa ja Hollannissa.
Tutkijat eivät ole vielä päässeet selville tämän niin sanotun käänteisen Flynnin ilmiön syistä. Vastausta on etsitty monesta suunnasta.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela otti esille metaboliset riskitekijät osana nuorison terveydentilan kehitystä Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Aamu-tv nosti parin vuoden takaisen tutkimuksen tulokset jälleen puheenaiheeksi maanantaiaamun lähetyksessään.
– Päällimmäisenä tulee mieleen, että eihän tässä nyt yhteiskunta ole länsimaissa enää niin kauheasti muuttunut. Koulutustasokaan ei ole enää sanottavasti kohonnut. Aika monessa muussakin asiassa on ehkä tultu sellaiselle tasanteelle, josta on vaikea päästä ylöspäin, arvioi puolestaan psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen IS:lle.
”Me pääsemme liian helpolla”
Ojasen mukaan luontevin selitys ilmiölle voisi olla se, että ihmiset pärjäävät hyvin nykyisillä eväillään, mitä älykkyyteen tulee. Hengissä selviäminen kun ei välttämättä vaadi enää uusien taitojen oppimista.
– Tämä tuntuisi aika loogiselta. Mehän pääsemme jo vähän liian helpollakin. Siinäkin voisi olla yksi selitys, Ojanen miettii.
– Sitten voi aina spekuloida, että mikä merkitys on kaiken maailman laitteilla ja muilla. Niiden käyttö vaatii tietenkin omia taitojaan. Mutta kun älykkyydellä yleensä tarkoitetaan enemmän päättelykykyä kuin mitään muuta, niin eivät nämä laitteet sen tyyppisissä jutuissa auta. Kyllä siinä enemmän auttaa enemmän sellainen koulussa tehtävä perustreeni.
Ojasen mukaan myös ravinnolla on huomattava merkitys älykkyyden tasoon. Hän kuitenkin uskoo, että suomalaisten perusravitsemustila on pysynyt jo pitkään kutakuinkin samana. Tällöin sillä ei liene merkitystä älykkyystason laskun kannalta.
Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan virolaisten älykkyysosamäärä on edelleen kasvussa. Ojanen ei usko, että koulutustasolla olisi merkitystä tässä tapauksessa, sillä Virossa koulutettiin kansaa korkealle tasolle jo neuvostoaikoina. Hän arvelee, että Viron tilanteen voisi selittää kehityksen eri tahti eri maissa.
Ojanen ei myöskään usko, että suomalaiset muuttuisivat ajan saatossa yhä tyhmemmiksi.
– En jaksaisi oikein jatkuvaan laskuunkaan uskoa, kai tämä on enemmänkin tällainen tasanne.
Kristinusko väistyy, mutta tyhmyys astuu sen sijaan.
realismi
9.2.2015 20:24
Suomalaisten älykkyys laskenut jo 18 vuoden ajan: ”Me pääsemme liian helpolla”
Suomalaisten älykkyysosamäärä jatkoi kasvuaan aina vuoteen 1997 saakka. Mitä sitten tapahtui, on edelleen arvoitus.
Suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut vuodesta 1997 lähtien. Asia käy ilmi Oulun yliopistossa vuonna 2013 tehdystä tutkimuksesta, jossa vertailtiin suomalaisten varusmiesten armeijan älykkyystesteissä saamia tuloksia vuosina 1997–2009.
Vuoteen 1997 saakka suomalaisten älykkyys nousi tasaiseen tahtiin. Tämä kehitys liittyy niin sanottuun Flynnin ilmiöön, jonka myötä ihmisten älykkyysosamäärä kohoaa esimerkiksi terveydenhuollon, koulutustason ja ravitsemuksen parantuessa.
Suomalaiset eivät ole ainoa kansa, jonka älykkyys vaikuttaisi olevan laskemaan päin. Vastaavaa kehitystä on 90-luvun puolivälistä lähtien havaittu myös muissa pohjoismaissa, Australiassa, Britanniassa ja Hollannissa.
Tutkijat eivät ole vielä päässeet selville tämän niin sanotun käänteisen Flynnin ilmiön syistä. Vastausta on etsitty monesta suunnasta.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela otti esille metaboliset riskitekijät osana nuorison terveydentilan kehitystä Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Aamu-tv nosti parin vuoden takaisen tutkimuksen tulokset jälleen puheenaiheeksi maanantaiaamun lähetyksessään.
– Päällimmäisenä tulee mieleen, että eihän tässä nyt yhteiskunta ole länsimaissa enää niin kauheasti muuttunut. Koulutustasokaan ei ole enää sanottavasti kohonnut. Aika monessa muussakin asiassa on ehkä tultu sellaiselle tasanteelle, josta on vaikea päästä ylöspäin, arvioi puolestaan psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen IS:lle.
”Me pääsemme liian helpolla”
Ojasen mukaan luontevin selitys ilmiölle voisi olla se, että ihmiset pärjäävät hyvin nykyisillä eväillään, mitä älykkyyteen tulee. Hengissä selviäminen kun ei välttämättä vaadi enää uusien taitojen oppimista.
– Tämä tuntuisi aika loogiselta. Mehän pääsemme jo vähän liian helpollakin. Siinäkin voisi olla yksi selitys, Ojanen miettii.
– Sitten voi aina spekuloida, että mikä merkitys on kaiken maailman laitteilla ja muilla. Niiden käyttö vaatii tietenkin omia taitojaan. Mutta kun älykkyydellä yleensä tarkoitetaan enemmän päättelykykyä kuin mitään muuta, niin eivät nämä laitteet sen tyyppisissä jutuissa auta. Kyllä siinä enemmän auttaa enemmän sellainen koulussa tehtävä perustreeni.
Ojasen mukaan myös ravinnolla on huomattava merkitys älykkyyden tasoon. Hän kuitenkin uskoo, että suomalaisten perusravitsemustila on pysynyt jo pitkään kutakuinkin samana. Tällöin sillä ei liene merkitystä älykkyystason laskun kannalta.
Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan virolaisten älykkyysosamäärä on edelleen kasvussa. Ojanen ei usko, että koulutustasolla olisi merkitystä tässä tapauksessa, sillä Virossa koulutettiin kansaa korkealle tasolle jo neuvostoaikoina. Hän arvelee, että Viron tilanteen voisi selittää kehityksen eri tahti eri maissa.
Ojanen ei myöskään usko, että suomalaiset muuttuisivat ajan saatossa yhä tyhmemmiksi.
– En jaksaisi oikein jatkuvaan laskuunkaan uskoa, kai tämä on enemmänkin tällainen tasanne.
Kristinusko väistyy, mutta tyhmyys astuu sen sijaan.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Nouskoon keskustelujen taso, Aamen!
Turha toivo niin kauan kunnes tänne saadaan taas luotseja.
Parin vuosikymmenen aikana on yhteiskunta maallistunut, mutta tutkija on tullut johtopäätökseen, että samoin on käymässä järkikultamme kanssa.
Saa niitä viisaista aiheita tänne esittää?
No eihän se ole ihme, että älykkyyden taso on laskenut, kun älykkyyden taso on yhteydessä henkiseen tasoon, joka on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Muutoksen huomasi silminnähden juuri 2000-luvun taitteessa, kun yhtäkkiä ihmisten arvomaailma ja mentaliteetti oli toisenlainen kuin ennen. Nyt oltiin avoimesti materialisteja ja itsekeskeisiä, muotiin tuli lapsi-ihminen, joka halusi itselleen kaikkea kivaa ja hyvää ja heti paikalla, ja jota psykologienkin taholta opetettiin pitkin mediaa, että kuuntele omia tarpeitasi, älä vain anna kenenkään talloa varpaillesi, sinulle kuuluu sitä ja tätä. Globalisaatiota painettiin läpi voimalla, ja rahaa oli. Kuka olisi viitsinyt miettiä mitään vaativia ja vaikeita? Sellainen oli out.
Tätähän se on ollut. Materialismia, itsekeskeisyyttä, henkisesti helppoa. Sellaisessa ilmastossa ateismi lisääntyy, koska se on helppoa. Ei tarvitse vaivata mieltään, kunhan vain heittää menemään turhat painolastit ja nauttii elämästään niin kauan kuin riittää rahaa ja terveyttä ja ympäristö on tarpeeksi turvallinen.
Taas samaa ylimielistä soopaa.
No mikäs tuossa kommentissani meni pieleen? Juuri tuotahan se on ollut.
Täysin samaa mieltä kanssasi. Arvomaailman muuttuminen, perimmäisten kysymysten sivuun työntäminen ja hetkessä eläminen vaatii veronsa. Itse huolestuin tuosta ja kävin testaamassa Mensan äo testissä, no pääsin ylätasolle 90-110 kansainvälisen kaavion perusteella, juuri täytettyäni 80 v. en omalta osaltani enää huolehdi:)
Muustakaan en ota turhaa huolta, soisin toki jonkun tulisielun asettuvan korokkeelle, saarnatuoliinkin miks'ei, alkaisi se vetämään kirkkokansaa jos kiinnostusta herättäisi muukin ajattelu, kuin vanhojen liturgioiden suojassa pysytteleminen. Tosin olen toki TV Jumalanpalveluksissa kuunnellut "joskus" hyviäkin puhujia.
Illan rauhaa!
Kommentissasi mainitsemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä ÄO:n kanssa. Näytä yksikin tutkimus, jossa henkinen taso tai arvomaailma vaikuttaisi älykkyysosamäärään. Älykkyys voi vaikuttaa kyllä arvomaailmaan, mutta ei päin vastoin.
Tyypillistä uskiksen tyhjänpäiväistä moralisointia.
Tutkimuksista en tiedä, mutta onhan ihmisellä silmät ja korvat päässä ja jonkinlaiset aivotkin, joilla havaitsee millaista on. Luulisi maalaisjärjenkin sanovan, että jos arvomaailma on pinnallinen ja materialistinen, henkinen laiskuus alkaa kukoistaa ja älykkyyden taso laskee tai jää kehittymättä. Sitä kun ei sellaisessa elämässä tarvita.
Kommenttini ei ollut moralisointia, vaan vain sen toteamista, mitä olen nähnyt.
kris-tit-ty
Miten niin ateismi on helppoa? Olipa todella ylimielinen väite.
Minkälaista todistusaineistoa sinulla on väitteellesi? Tuskin muuta kuin luulosi.
Jos olisin tyytynyt tuohon sinun mainitsemaasi lapsi ihmisyyteen, niin olisin jäänyt kristityksi. Minulle henkinen kasvu ja vastuun ottaminen seuraavasta sukupolvesta vaati äärimmäistä rehellisyyttä kokemuksiani, lisääntynyttä tietoa ja itseäni kohtaan.
Elämänkokemuksen ja tiedon lisääntyminen johti agnostiseen ateismiin. Voin todellakin sanoa että 23v aktiivi kristillisyydestä luopuminen ei ole ollut ihan köykäinen asia, vaan on vaatinut minulta erittäin pitkäaikaista ja syvällistä asian pohdintaa monelta eri kannalta.
Kaikki se on kuitenkin kannattanut. Täältäkin on löytynyt älykästä keskusteluseuraa agnostikoista ja ateisteista, enkä ole kristinuskoa kritisoivien ajatuksieni takia kokenut olevani ulkopuolinen.
kis-tit-ty
"Materialismia, itsekeskeisyyttä, henkisesti helppoa."
"Ei tarvitse vaivata mieltään... heittää vain turhat painolastit menemään..."
Ilmeisesti kuvaat nyt omaa elämääsi. Minä en ainakaan tunnista tuollaisesta itseäni.
Olen tehnyt itselleni epäedullisia ratkaisuja lasten syntymän jälkeen mm.jäämällä vuosiksi (yli 5v) hoitamaan heitä kotiin. Myös mieheni joutuu "elää kituuttamaan" toisella paikkakunnalla, lievästi sanottuna vaatimattomissa oloissa, saadakseen asuntolainat ja muut laskut maksettua. Työtä ei samalta paikkakunnalta hänelle ole löytynyt. Myös mieheni ateistina on kuitenkin asettanut lasten edun kaiken muun edelle.
Teen myös vapaaehtoistoimintaa vaikeuksissa olevien auttamiseksi, että ei tässäkään mielessä tuo kuvaamasi helppous ja itsekkyys ihan osunut kohdalleen.
Puhuin yleisellä tasolla. Suurelle osalle suomalaisista etenkin nuorista ja nuorehkoista ihmisistä uskonto on jäänyt sen verran pinnalliseksi tuttavaksi, että on helppo heittää se menemään ja huutaa mukana mölykuorossa, että emmä ole niin tyhmä että uskoisin satuihin. Niin sanottuja perimmäisiä kysymyksiä ei jouduta pohtimaan, koska elämä on tarpeeksi helppoa ja turvallista.
kris-tit-ty
"Suurelle osalle suomalaisista etenkin nuorista ja nuorehkoista...."
Niin, miksi siitä esim. kristinuskosta ne hyvätkin asiat jäävät pinnallisiksi?
Ei tämä elämä kyllä nykyajan oravanpyörässä kenellekään mitään kovin helppoa ja turvallistakaan ole. Ennemminkin voisi ajatella että kilpailuyhteiskunta vetää ihmiset niin koville, ettei juuri muuhun aikaa jää, kuin elämässä selviytymiseen.
Moni työpaikka vaatii jatkuvaa opiskelua, tietojen päivittämistä, kehittämistä. Ei siinä juuri mitään syvällisyyksiä ole aikaa ajatella, kun laskut ja lainat pitää maksaa.
Minulla on ollut nyt aikaa lapsia hoitaessa miettiä perimmäisiä kysymyksiä ja ateismin suuntaan on askelia otettu.
Itse joskus kuuntelin kun eräs usean lapsen isä sanoi pojalleen, ettei siitä uskonnosta niin tarvitse välittää, eikä sen numerolla ole niin väliä.
Mielestäni tuollainenkin selittäminen on ongelmallista, jos ei tehdä tarkasti lapsille selväksi mikä uskonnollisessa ajattelussa menee vikaan. Joku lapsi voi ajatella ettei sillä lähimmäisenrakkaudellakaan tms. asioilla ole niin väliä, kunhan itse vain pärjään tms.
Mielestäni ET opetuksen asemaa tulisi paljon vahvistaa, että kristinuskon arvomaailmasta vieraantuneet saisivat kunnollisen arvopohjan koulutuksenkin kautta.
Kaikki tieteen ulkopuoliset uskomukset ovat juuri niiden todistamattomuutensa kautta erittäin ongelmallisia. Fundamentalismi alleviivaa tätä asiaa, olen sen myöskin henkilökohtaisesti ja riittävän monen ihmisen kohdalla todennut.
Tutkimusnäyttöäkin pitäisi aiheesta riittää vaikka kuinka paljon.
Aada-agnostikko on kokenut saman tien kuin minäkin. Vaikka pohdin uskon jättämistä monta vuotta, ja tultuani varmaksi, pelkäsin silti sitä, että nyt Jumala rankaisee minua pahasti, koska on kuitenkin olemassa. Mutta elämäni muuttui vain paremmaksi.
Totta se, että uskominen jumaliin ei tee ihmisestä älykästä. Eikä se, että ei usko jumaliin, tee ihmisestä älykästä. Onko muka nähtävä, että syvästi uskonnolliset muslimit olisivat muita älykkäämpiä? Tai ateistit olisivat muita älykkäämpiä? No, oma käsitykseni näitä palstoja lukeneena koen, että ateistit ovat aivan liian älykkäitä minulle. Uskovat vaikuttavat enemmän tyhmiltä.
Miksi uskonnon tulisi olla monista uskovista se kaikkein tärkein asia (jokaiselle ihmiselle)? Mitä se teitä liikuttaa, mitä nuoret ihmiset arvostavat tai jättävät tekemättä? Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin uskonto ja jos viitsii puhua älykkyysosamäärästä niin ei se pelkillä uskonasioiden tuntemisella paljoakaan nouse, koska sellaisia ei mihinkään tarvitse. Pilaatte vaan oman elämänne ja saatte vihat päällenne kun tyrkytätte muille tuota täysin ääliömäistä elämäntapaanne ja kaikenlaista typerää konservatiivisuuttanne, mitä ikinä keksittekään.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013081317363823_ul.shtml
" Ojanen ei usko, että koulutustasolla olisi merkitystä tässä tapauksessa, sillä Virossa koulutettiin kansaa korkealle tasolle jo neuvostoaikoina. Hän arvelee, että Viron tilanteen voisi selittää kehityksen eri tahti eri maissa."
Missä maassa jumala opiskelee ahkirimmin, kuin Neuvostoliitossa! "tap, tap".
Tämä aloitus on vaan pienessä ristiriidassa sen kanssa että ateistit ovat tutkitusti älykkäämpiä kuin uskovat...
Heh, ne ovat niitä luonnontieteilijöitä, joiden älykkyys on kapea-alainen mutta sellainen, että juuri sitä aluetta älykkyystesteillä mitataan.
Kun mitataan kansan älykkyyttä, tulos on tuo mikä näkyy.
Niin, uskovaisten älykkyys on aika...
Uskovaisten älykkyydestä en tiedä, kun sitä ei liene mitattu, mutta kaikentasoisia heissä lienee kuten ateisteissakin. Se mainostettu ateistien älykkyys loistaa kyllä ainakin tällä palstalla poissaolollaan, mutta on täällä valopilkkujakin (hih, nyt mä lähden nukkumaan tästä suutani soittamasta)...
Kaikki hyvät älykkyystestit mittaavat älykyyttä varsin kattavasti. Tuokin selittelysi oli taas kerran tyhjää löpinää.
Miten ne mittaavat vaikkapa sosiaalista tai käytännöllistä tai taiteellista älyä?
Niitä sanotaan taidoiksi.
tai lahjakkuudeksi.
Niin sanotaan, mutta kas kummaa, kun sellaiset taidot ihminen voi oppia pinnallisesti ja tietyllä tavalla mekaanisesti, jos opettelee, mutta omasta ällistä ne eivät nouse. Jos tuollaiselle ihmiselle tulee vastaan tilanne, josta hän ei ole oppinut miten menetellä, hän on sen edessä ymmällään ja avuton.
Lahjakkuus on älyä. Jotkut ovat matemaattisesti lahjakkaita, toiset sosiaalisesti jne.
Huippututkijat ovat usein monilahjakkuuksia:
»Luovat yksilöt käyttävät hyväkseen kokonaista älykkyyksien rypästä ja sekoittavat niitä mitä mielenkiintoisimmilla tavoilla», sanoo amerikkalainen Robert Root-Bernstein, yksi tiedemiehiä haastatelluista tutkijoista. Eräs tutkimukseen osallistuneista nobelisteista näki ihannetutkijan seuraavasti:
»Minun kuvani ihannetiedemiehestä on, että tämä osaa yhden asian todella hyvin, ja se on hyvin spesialisoitunut asia, ja sitten hän tekee montaa muuta asiaa, ei kovin montaa, ehkä viittä, kuutta tai kymmentä muuta erilaista asiaa, jotka hän osaa riittävän hyvin saadakseen niistä mielihyvää, jota kenties pystyy jakamaan muillekin.»”
”Einstein oli ajattelun kuvataiteilija. Psykologi Max Wertheimerille hän totesi kerran: »Ajattelen hyvin harvoin sanojen avulla … Miellän kaiken eräänlaisena tavallaan visuaalisena katsauksena.» ”
Teoksesta: Kari Enqvist: ”Valo ja varjo”
Einstein ei ole ainoa joka on kuvannut ajatusprosessiaan tuon kaltaisesti, samoin sitä ovat kuvanneet lukuisat muut huippututkijat ja älykkäät ihmiset kykenevät usein abstraktiin ajatteluun, säveltäjät, taiteilijat mutta myös fyysikot ja matemaatikot joista kahden viimeksi mainittujen joukossa tunnettuja tutkijoita joilla on myös poikkeavaa taiteellista ja musiikillista lahjakkuutta. Ja musiikilliset lahjakkuudetkin ovat jonkin tutkimuksen mukaan myös usein matemaattisesti varsin lahjakkaita.
.
Aika rajallisessa merkityksessä lahjakkuuttakin voi kutsua älyksi. Moni lahjakas ei kuitenkaan ole älykäs. Meillä on kaikilla omat kykymme ja vahvuutemme. Tuskin kaikkea lahjakkuutta on järkeä sanoa älyksi.
Tunnen hyvin yhden huippututkijan, luonnontieteilijän. Hän on ystäväni jo nuoruuden ajoilta. Hän on tuollainen monipuolinen, kykyjä ja ymmärrystä riittää moneen asiaan, mutta hänellä on sokea kohtansa, en nyt sano mikä, mutta aika ratkaiseva kuitenkin.
Tunsin nuorempana toisenkin huippututkijan, samoin luonnontieteilijän. Hän oli silloin oman (kapean) alansa "guru" (ei suomalainen). Häntä en tuntenut kovin henkilökohtaisesti, mutta tunsin hänen perhettään ja tapasin hänet usein "siviilioloissa". Hän oli kuin se entisten vitsien tiedemies, avuton ns. normaalielämässä ja käytännön asioissa, myös kanssakäymisessä ihmisten kanssa.
Matemaattinen ja musikaalinen lahjakkuus kulkevat usein käsi kädessä, sekä alemmilla että ylemmillä tasoillaan. Ne ovat sukulaiset siinä mielessä, että kumpikin elää ihmisen mielessä sillä alueella, jolla ajattelu tai mieltäminen ei kulje sanojen avulla. Tuosta syystä jo ihan pienillä lapsilla, jotka eivät osaa vielä puhua, voi ilmetä noita lahjakkuuksia. Eikös se Einstein oppinut puhumaan vasta muutaman vuoden ikäisenä?
Kyse on käsittääkseni aivolohkoista. Toinen lohko on kehittynyt matemaatikoilla ja luonnontieteilijöillä toisen kustannuksella, ja esim. kirjailijoilla on toisinpäin nuo lohkojen kehittyneisyydet, mutta tämä on mulla hataraa tietoa ja voi olla jo vanhentunutta, ehkä joku tietää peremmin.
Tunnen erään fyysikon joka on lahjakas taiteellisesti, maalaa mielestäni erittäin hienoja tauluja ihmisistä, eläimistä ja maisemista vaikka ei nyt huippumaalari olekaan kuten ei huipputason fyysikkokaan vaan rivitutkija. Hän myös suunnittelee ja ompelee valtaosan vaatteistaan itse. Avovaimoni joka on kertonut myös näkevänsä asioita väreinä ja kuvioina.
"Hän oli kuin se entisten vitsien tiedemies, avuton ns. normaalielämässä ja käytännön asioissa, myös kanssakäymisessä ihmisten kanssa."
Huippuälykkäiden joukossa on todettu olevan erilaista autismin kirjoa keskimääräistä enemmän kuten esimerkiksi aspergerin oireyhtymää tai muita sosiaalisia rajoitteita aiheuttavia "vaivoja". Muistaakseni mm. Einsteinin ja Newtonin on epäilty kärsineen jonkin asteisesta autismista ja myös monien säveltäjien jne. Joillekin elossa oleville huippututkijoille on annettu oikein diagnoosikin. Tämä on ihan tunnettua asia mutta ei tarkoita tietenkään että kaikki huippuälykkäät olisivat vähääkään autistisia.
Ole onnellinen, ettei hän ole huippututkija ;). (Sanon elämätä nähneenä.)
Pitäisiköhän kaivaa tietoa noista aivolohkoista, kun alkoi kiinnostaa...
Huippututkijat eivät ole kuitenkaan autistisia siksi, että ovat huippututkijoita vaan huippututkijoita siksi että ovat syntyneet sellaisiksi, autistisia piirteitä omaaviksi. Jotkin heistä.
Noin toki, että siihen ammattiin päätyminen on seuraus eikä syy. Jos on esim. autisminsa takia rajoittunut joillakin normaaleilla elämänalueilla, keskittyy sen sijaan esimerkiksi tieteeseen ja yltää siinä korkealle jos kyvyt riittävät.
Ei ehkä siksi kuitenkaan että on mahdollisesti joitakin sosiaalisia rajoitteita vaan siksi koska on vain yksinkertaisesti ylivertaisen lahjakas vaikkapa matemaattisesti. Voisi kai olettaa, että suurella todennäköisyydellä sosiaalinenkin ja matemaattisesti äärimmäisen lahjakas kaveri löytää oman alansa matematiikkaan liittyen? Tai sosiaalisesti ei rajoittunut kaveri joka kykenee soittamaan musiikkikappaleen ulkomuistista kerran sen kuultuaan?
"Tai sosiaalisesti ei rajoittunut kaveri joka kykenee soittamaan musiikkikappaleen ulkomuistista kerran sen kuultuaan?"
Musiikin parista siis tässä tapauksessa.
Samaa voinee paremmin perustein sanoa uskovaisista joilla tuntuu selektiivisesti puuttuvan empatiakyky, näin elämää nähneenä.
Juu, varmastikin. Mikä tässä nyt tökkii?
Kysymys oli alun perin älykkyydestä ja sen mittaamisesta testeillä. Väitin, että luonnontieteilijät pärjäävät niissä hyvin, koska ne testit ovat tietynlaisia, mutta toisen luontoisissa testeissä eivät noin yleisesti ottaen pärjäisi. Viittaan edelleen noihin aivopuoliskoihin. Poikkeavuuden kuten autismin aiheuttamat ominaisuudet ovat sitten toinen asia.
Erikoinen kommentti sinulta. Mistä moinen?
Elämänkokemuksesta puhun.
Aijaa......... no kiitos tästä.
"" Ojasen mukaan luontevin selitys ilmiölle voisi olla se, että ihmiset pärjäävät hyvin nykyisillä eväillään ""
"" Kristinusko väistyy, mutta tyhmyys astuu sen sijaan.""
Tämä tarkoittaa sitä että mitä kristillisempi joku maa on, sitä enemmän siellä on ongelmia ja näihin ongelmiin täytyy yrittää löytää ratkaisuja mikä kehittävät ongelmanratkaisutaitoa...mikä näkyy älykkyysteisteissä.
Kristinuskosta ei siis ole mitään muuta kuin haittaa yhteiskunnalle ja ihmisille.
Kristityt maat ovat parhaita maita elää.
Olisiko kiva asua kommunistisessa tai islamistisessa maassa? Katso ympärillesi ja ole rehellinen.
Oikeastaan maat joissa on vähiten uskonnollisia ihmisiä ovat parhaita elää...
Voihan pyhä korrelaatioiden ja kausaatioiden väärinymmärtäminen. Aloitus todellakin merkki tyhmyydestä!
Joku alan asiantuntija selitti tulosta sillä, että nykynuoren aivot harjaantuvat erilaiseen toimintaan pienestä pitäen, kuin "käpylehmäsukupolven" aivot. Tosiasia kun on se, että useimpien älykkyystestien rakenne on peräisin -50 ja -60 luvuilta. Toisaalta, jos testejä olisi paljon muuteltu, niin tulokset eivät olisi vertailukelpoisia.
Syynä tyhmenemiseen taitaa olla enemmänkin pullamössö vanhemmat kuin ateismi. Toinen seikka on myös, että internet on laajentunut viimeisten 18-vuoden ajan ja näin ollen suurin osa tiedoista on siirtynyt helpommin, eikä ole paineita muistaa asioita. Pieni alamäki ÄO:ssa ei kuitenkaan todenna ihmisten tyhmenemistä kokonaisvaltaisesti.
Miksi ateistinuoret sitten syövät pullamössöä ja eivät reinaa aivojaan puhumattakaan että lähtisivät liikkumaan.
Ps. 111:1 - Herran pelko on viisauden alku, hyvä ymmärrys kaikille, jotka sitä noudattavat.
En puhunut mitään ateistinuorista vaan nuorista yleisesti. Taitaa olla luetun ymmärtäminen liian vaikeata.
No teidän tilastojen mukaan niitä uskovia ei enää oikeastaan ole.
En ole mitään sellaistakaan tässä väittänyt. Yrität omituisesti keksiä tekstistäni asioita joita en edes sano saati vihjaa. Onko tuo kovinkin tyypillistä sinulle?
" eivät reinaa aivojaan puhumattakaan että lähtisivät liikkumaan."
Onko sinulla minkään valtakunnan näyttöä väitteillesi. Tuon tason typerehtimiset pitäisi saada palstalta pois. On näköjään sinultakin jäänyt aivot "reinaamatta".
Kuule, hyvä lajitoveri: köyhyys ei aina ole aineellista ;)
Uskovaisilla on yleensä useita hyviä ystävyyssuhteita. Yhteiset kiinnostuksen kohteet ovat lahja joka sitoo ihmisiä yhteen ja auttaa molempia osapuolia menestymään elämässä. Ystävyys vahvistaa ihmisen hyviä puolia. Onko siis Jumala antanut menestystä myös ateisteille? Kannattaisiko kiittää nyt, eikä kirota sitten kun Jumala ottaa pois? Muistakaa myös se, että jokainen ihmissuhde ei ole ystävyyttä. Monet ihmissuhteet saattavat olla jopa vahingollisia ja vahvistavat vain ihmisen huonoja puolia.
"Suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut vuodesta 1997 lähtien. Asia käy ilmi Oulun yliopistossa vuonna 2013 tehdystä tutkimuksesta, jossa vertailtiin suomalaisten varusmiesten armeijan älykkyystesteissä saamia tuloksia vuosina 1997–2009."
Ensiksikin kun tuo tutkimus on kerran rajattu varusmiehillä, niin sen otanta on vähän mitä sattuu, kun sivarit, vapautetut ja suurinosa naisista jää kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle ja toisekseen tuo muutos on harvinaisen helppoa selittää; fiksummat eivät enää nykyään pääsääntöisesti käy armeijaa..
Toisaalta vapautuksen saa nykyään höllemmin ja heikkomieliset ja herkät karsiutuvat jo kutsunnoissa pois. Sivarit ovat usein helluntailasia ja pasifisteja.
Sama ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa länsimaissa, joissa testit eivät kohdistu varusmiehiin. Nimimerkin "kantapää" selitys on aivan liian helppo.
Useat fiksut käyvät intin, koska tietävät, että vanhoilliset työnantajat kysyvät vieläkin intin käymistä varsinkin valtion virkoihin haettaessa. RUK:n suorittamista hyvin arvosanoin arvostetaan useiden rekrytoijien arvioinneissa siinä kuin hyviä lukion arvosanojakin. Jos firman toimitusjohtaja sattuu olemaan aktiivinen reservinupseeri, niin takuuvarmasti hän palkkaa vänskän ennen kuin sivaria, jos pätevyys on muuten osapuilleen sama.
"Sama ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa länsimaissa, joissa testit eivät kohdistu varusmiehiin."
Voi olla, mutta toisaalta ainakin tässä uutisessa nuo muut maat mainitaan vain ohimennen, eikä anneta minkäänlaista viitekehystä sille, miten kyseinen asia on niissä testattu ja miten perusteellisella otannalla.
"Nimimerkin "kantapää" selitys on aivan liian helppo."
Voi olla, mutta vaikka tuo jälkimmäinen arvioni olisikin vähän pelkistetty ja myönnän että se on osin aika mutu-tuntumaa, niin ensiksi toteamani pätee joka tapauksessa, sillä tutkimuksessa ei huomioida armeijan käymättömiä (eli selkeästi suurinta osaa kansasta).
"Useat fiksut käyvät intin, koska tietävät, että vanhoilliset työnantajat kysyvät vieläkin intin käymistä varsinkin valtion virkoihin haettaessa."
Toisaalta ainakin oman kokemukseni perusteella nuorten asenne asevelvollisuutta kohtaan on selvästi muuttunut siitä mitä se oli muutama vuosikymmen sitten. Mitä olen ikätoverieni ja nuorempien kanssa intistä keskustellut, en muista yhtään sellaista kasvokkain käytyä keskustelua, jossa toinen olisi pitänyt asevelvollisuutta mitenkään erityisen toimivana tai mielekkäänä systeeminä (toki osa heistäkin silti käy/kävi intin, kuka mistäkin syystä)..
Sitä paitsi itse pidän tuollaista toimintaa melko lyhytnäköisenä helpon ratkaisun hakemisena. Jokaisen kai nykyään tulisi tietää, ettei työnantajalla teknisesti ole oikeutta udella hakijan armeijataustaa ja toisaalta asepalvelus on nykyisellään jo siinä määrin helppo välttää, että fiksumpi tyyppi todennäköisesti kykenee keksimään perusteen, joka ei rumenna ansioluetteloa.
"RUK:n suorittamista hyvin arvosanoin arvostetaan useiden rekrytoijien arvioinneissa siinä kuin hyviä lukion arvosanojakin."
Valitettavasti niitäkin ihmisiä varmasti edelleen on.. Oma kokemukseni armeijan johtamismallista on, että se perustuu totalitaristiselle hierarkian noudattamiselle ja alaisten kyykyttämiselle, joka kannustaa narsistista käytösmallia, mitä ei maamme johtoportaissa tarvittaisi kyllä enää yhtään enempää..
"Jos firman toimitusjohtaja sattuu olemaan aktiivinen reservinupseeri, niin takuuvarmasti hän palkkaa vänskän ennen kuin sivaria, jos pätevyys on muuten osapuilleen sama."
Paitsi, ettei sitä armeijataustaa edelleenkään saa työhaastattelussa kysyä, joten toimitusjohtaja ottaa riskin jos valitsee vänskän ennen sivaria tuollaisessa tilanteessa, jossa molemmilla on saman tason pätevyys, koska hänen on sitä siis täytynyt molemmilta kysyä ja sivari saattaa tuollaisessa tilanteessa hyvinkin pitää lopputulosta vilpillisenä ja tehdä siitä valituksen..
"Paitsi, ettei sitä armeijataustaa edelleenkään saa työhaastattelussa kysyä,..."
Olen eri mieltä, mikäli määräykset eivät ole kymmenen viime vuoden aikana muuttuneet. Toimin otona eräässä valtion firmassa rekrytoimassa uusia työntekijöitä ja asevelvollisuuden suorittamien kuului kysymysvalikoimaan. Olin perehtynyt valtion rekrytoinissa noudatettaviin määräyksiin, eikä ainakaan tuolloin asepalveluksesta kysyminen ollut kiellettyä.
Onko sinulla näyttää jotain pykälää väitteesi tueksi?
Asiaa tonkiessani törmäsin useampaankin tämänsuuntaiseen kommenttiin:
" Lainsäädäntöön ei suoraan sisälly mitään ns. "listaa työhaastattelussa kysyttävistä kielletyistä kysymyksistä". Laki ei kiellä työnantajaa kysymästä työnhakijalta tämän perhesuunnitelmista eikä hakijan yksityisasioista uteleva työnantaja siten pelkästään tiettyjä kysymyksiä esittämällä syyllisty lainvastaiseen tekoon."
Toki on asioita, jotka eivät saa vaikuttaa työhönottoon, kuten etninen tautsa, perhesuhteet, uskonnollinen -tai sukupuolinen suuntautuminen, harrastustoiminta tai poliittinen toiminta, mutta silloin puhutaan työsyrjinnästä.
Varusmiehet siis pärjäävät hieman entistä heikommin vanhoissa älykkyystesteissä, vaikka uskovat vähemmän metsänpeikkoihin, polttavat vähemmän tupakkaa, ajavat paremmilla autoilla, somettavat laajemmilla kaistoilla, kuuluvat harvemmin kirkkoon, ja syövätkin mokomat entistä terveellisemmin.
Johtuisiko tuo siitä, että nuorison aivot pääsevät entistä helpommalla, tai vastavuoroisesti siitä, että koko ajan on hirveä multitasking-härdelli päällä? Veikkaan jälkimmäistä, enkä usko, että metsänpeikkoilun hiipumisella on vaikutusta asiaan.
Edellä 'enkä usko' = 'enkä näe syytä kuvitella'.
Eräs mielestäni melko hyvä selitysyritys on nimen omaan se, että nykynuorison aivot muokkautuvat eri tavoin, kuin testien kehittämisen aikoihin. Ehkä "älykkyys" on siirtynyt alueille, joita ei nykytesteillä saada testatuksi. Tietotekniikan murros ei ole voinut olla vaikuttamatta ihmisten kehitykseen. Nykyiset testit eivät osaa huomioida tätä muutosta.
En väitä, että näin on, mutta se on yksi mahdollisuus.
Viimeiset työurani vuodet olin tiiviisti tekemisissä aikuisten nuorten kanssa. Toki he olivat jo erilaisin testein ja pääsykokein valikoitua porukkaa, mutta en usko, että he olisivat olleet kognitiivisilta kyvyiltään yhtään minun ikäluokkaani huonompia.
Eräs yksityiskohta ajattelussa tuli joskus esiin. Se on suuruusluokkien arviointi. Laskutikkuajan tekniikanopiskelijat harjaantuivat siihen pakosta. Taskulaskimien jälkeen kyky on ollut paljon tarpeettomampi. Päässälaskutaito on toinen hyvä esimerkki. Ei se niinkään älykkyyttä osoita kuin harjaantumista. Niitä kahta voi olla vaikea erottaa toisistaan. Vanha kaverini sanoi opiskellessaan psykologiksi, että häntä on enää ihan turha testata. Mitkä tahansa testit oppii, kun niitä käy tarpeeksi läpi. Myös testeissä vaadittu ajattelutapa kehittyy, kun pohtii arjessaan vastaavia ongelmia.
Lista arjen vääristä ongelmista: Ylpeys, valehtelu, itsetyydytys, aviorikos, homoseksuaalisuus, väkivalta, varastaminen, epäsiisteys, ylensyönti, laiskuus, ahneus, pelko, viha ja kiroaminen.
Miten tuo liittyy keskustelun aiheeseen, joka koski havaittua väestön keskimääräisen älykkysosamäärän laskua?
Sinulta taitaa olla keskustelun aihe pahasti huakassa. Voin kuitenkin lisätä listaasi pari asiaa:
Tekopyhyys, itsensä korottaminen, lähimäisen tuomitseminen, suvaitsematomuus.
" te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa! "
Lista oikeista asioista: Usko, toivo ja rakkaus; rakasta muita niin kuin itseäsi; tee toisille se, minkä haluaisit itsellesi tehtävän, ruumis on sielun temppeli, suurin on rakkaus; rakasta vihamiestäsi, ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi, Jumalan kuvaksi hänet on luotu, sulkekaa väärintekijä ulkopuolelle, mutta antakaa sitten anteeksi, jottei hän kuolisi suruunsa,
myös häiriköinti ja päihteet kuuluvat vääriin asioihin.
No lakkaa sitten häiriköimästä soopapuheillasi.
ÄO on myytti, testit perseestä.
http://www.sciencedaily.com/releases/2012/12/121219133334.htm
Eivät tainneet pärjätä ÄO-testeissä. No kunhan vitsailen...
Tässäpä hyvä keskustelun aloitus. Nyt vielä kun aloittaja malttaa odottaa että tehdään se tutkimus joka linkittää ateismin ja tyhmenemisen toisiinsa... Huomaa myös että Viro on tutkimusten mukaan maailman vähiten uskonnollinen maa. Tai että Virossa on luonnonuskonnot nousussa, nekös sitä älykkyyttä nostavat?
http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-14635021
http://www.theguardian.com/commentisfree/belief/2011/sep/16/estonia-least-religious-country-world
Ps. Muista lähdeviitteet ensikerralla.
kris-tit-ty:
Miksi uskonnon tulisi olla teistä monista uskovista se kaikkein tärkein asia (jokaiselle ihmiselle), jota tulee aina olla tuputtamassa kaduilla tai ostoskeskuksissa yms. paikoissa? Mitä se teitä liikuttaa, mitä nuoret ihmiset arvostavat tai jättävät tekemättä? Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin uskonto ja jos viitsii puhua älykkyysosamäärästä niin ei se pelkillä uskonasioiden tuntemisella paljoakaan nouse, koska sellaisia ei mihinkään tarvitse. Pilaatte vaan oman elämänne ja saatte vihat päällenne kun tyrkytätte muille tuota täysin ääliömäistä elämäntapaanne ja kaikenlaista typerää konservatiivisuuttanne, mitä ikinä keksittekään.
En ole 32 vuoteen uskontoa mihinkään tarvinnut, enkä koskaan tule semmoista tarvitsemaan.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013081317363823_ul.shtml
Ulkoaopettelua halveksitaan nykyään. Se kuitenkin rasittaisi aivoja mukavasti, kuten lenkkeily fyysistä ruumista. Näin aivot jäävät ilman toimintaa ja tyhmistyvät.
Tiedonhaku ei tätä korvaa, sitä voisi verrata lenkkellyn katsomiseen. Ei silloin kunto kasva.
Luovuus taas, siihen ei keskimääräinen ihminen pysty. Sitä voisi verrata johonkin erityissuoritukseen, vaikkapa telinevoimisteluun.
Ei tässä salaisuus tavallisen ihmisen terveeseen elämään: lenkkeily ja ulkoaopettelu.