Hei. Minulla on käsitteet hukassa. Kun puhutaan tähdistä, niin mitä ne ovat? Ovatko ne toisia aurinkoja (aurinkokuntia?) vai voidaanko "tähdeksi" kutsua myös lähiplaneettoja, kuten Mars ja Jupiter?
Entäs komeetat? Kun niitäkin avaruudessa on, niin eikös nekin näy maahan tähdiltä? Siis, kun katselen elokuisena kirkkaana tähtiyönä taivaalle, niin mitä kaikkea näen, kun sanon näkeväni tuhansia tähtiä?
Entäs komeetat? Kun niitäkin avaruudessa on, niin eikös nekin näy maahan tähdiltä? Siis, kun katselen elokuisena kirkkaana tähtiyönä taivaalle, niin mitä kaikkea näen, kun sanon näkeväni tuhansia tähtiä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tähdet ovat tosiaan aurinkoja, tai oikeammin sanottuna Aurinko on tähti.
Planeettoja sanottiin ennen kiertotähdiksi, mutta tähdiltähän ne ihmissilmään ilman optiikan apua näyttävät.
Planeettoja ei enää nykyään nimitetä enää tähdiksi, näin saatettiin vielä tehdä 1600- luvulla.
Komeetat näyttävät paljain silmin yleensä utuisilta tähdiltä, jos pyrstö ei erotu.
Kun katselet kirkasta(todella kirkasta ilman pienintäkään utua) taivasta pimeässä(todella pimeässä) paikassa, voit nähdä muistaakseni kolmisentuhatta valopistettä, jotka ovat melkein kaikki tähtiä.
Pari planeettaa saatat kerrallaan nähdä, tänä iltana oli hämärän aikaan näkyvissä 3.
Joskus saattaa olla näkyvissä useampiakin.
Useat planeetat ovat tähtiin verrattuna kirkkaita Maasta katsottuna(Saturnus, Jupiter, Venus), Marsin kirkkaus vaihtelee riippuen sen etäisyydestä, nyt se on aika kaukana.
Taivaan poikki voi nähdä kulkevan vaalean Linnunradan, se on meidän oman galaksimme tähtien loistetta.
Muutamia sumumaisia kohteita paljain silmin erottuu, ne ovat tähtijoukkoja, joiden tähdet eivät erotu erillisinä tähtinä paljain silmin.
Myös naapurigalaksin, Andromedan galaksin(M31) voi nähdä paljain silmin.
Tässä kannattava hankinta:
http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=209&ID_ASIAKAS=1952836449
Lisäys: Planeetan erottaa yleensä tähdestä siitä, että se ei useinkaan tuiki yhtä voimakkaasti kuin tähdet, joskus ei ollenkaan.
Näin siksi, että ilmakehän levottomuus vilkuttaa tähden valoa helpommin, koska tähdet näkyvät suuren etäisyyden takia pistemäisinä.
Tietysti sitten, kun on oppinut tuntemaan tähtikuvioita, erottaa heti kuviossa "ylimääräisen tähden", joka vielä tavallisesti on kovin kirkas.
Taivaalla näkyy myös satelliitteja, tähti näyttää liikkuvan joskus aika nopeastikin.
Satelliitit usein varsinkin hämärän aikaan kirkastuvat ja himmenevät, kun aurinkopaneelit heijastavat Auringon valoa.
Nämä välähtelevät satelliitit voivat joskus näyttää ihmisistä tosi oudoilta.
Kiitos selventävästä vastauksesta. Vähän vielä lisäkysymystä. Kun meidänkin aurinkomme on noinkin suuri, niin miksi nämä tuhannet muut auringot(tähdet) näyttävät maasta katsottuna lähes yhtä pieniltä (suurilta), eivät kai nuo toiset auringot(tähdet) kaikki ole saman matkan päässä meistä?
Vai onko saatu tietoa, onko noilla tähdillä kovinkin poikkeavia kokeroja meidän omaan aurinkoomme verrattuna?
Asiantuntijasta kuulostaa varmaan tyhmiltä nämä kysymykset, mutta jostain sitä on lähdettävä, joten kiitos, jos joku vielä jaksaa vastata.
Oma aurinkomme on noin 8,5 valominuutin päässä meistä (noin 150 miljoonaa km).
Kaikki muut tähdet ovat reilusti kauempana, lähin noin 4 valovuoden päässä (eli yli 60 000 kertaa kauempana) ja muut vielä sitä kauempana.
Siksi.
Lisäksi tähtien koko vaihtelee todella paljon, mutta suurimmatkin näyttävät pelkiltä pisteiltä, koska ovat niin kaukana.
"Vai onko saatu tietoa, onko noilla tähdillä kovinkin poikkeavia kokeroja meidän omaan aurinkoomme verrattuna"
Onhan noilla kokoeroja, Aurinko on tavanomainen tai pikemminkin pienehkö tähti.
On sitten kääpiötähtiä, ja ylijättiläisiä ja siltä väliltä.
Se, miten kirkkaana tähti näkyy, on sekoitus tähden todellista kirkkautta, tähden etäisyyttä ja sitä, miten paljon välillämme avaruuden pölyä/kaasua.
Kannattaa lainata kirjastosta noita Ursan julkaisuja, jos ei raski omaksi ostaa.
https://www.youtube.com/watch?v=HEheh1BH34Q
tosta pystyt saamaan jotain käsitystä tähdistä.....lähinthäti tai pikemminkin tähti järjestelmä on 4.5 valovuoden päässä.....eli valolta kestää 4.5 vuotta tulla sieltä
https://www.youtube.com/watch?v=MLKvj6B6wvs
Tähti, varsinainen siis, on taivaankappale, jonka massa on sellainen, että fuusioreaktiot ovat käynnistyneet (on voineet sammuakin jo, kuten kai neutronitähdessä).
Planeetta on hieman historiallinen nimitys (saati sitten kiertotähti), ja sillä voidaan tarkoittaa tähden kiertolaisia, jotka ovat riittävän isoja, ja jotka eivät ole itse tähtiä. Rajatapauksia ovat koon puolesta nyk. nimeltään plutoidit, planetoidit tms. mitä nimeä halutaankaan käyttää.
Mutta on myös vaeltavia planeettoja, jotka siis eivät ole jonkun tietyn tähden kiertolaisia.
Ruskeat kääpiöt ovat massaltaan jonkin verran kaasujättiläisten (jotka ovat planeettoja) kokoa isompia, joissa ei kuitenkaan fuusioreaktioita ole. Onko nuo nyt sitten tähtiä vai planeettoja?
Entäpä kaasujättiläinen, joka on oman planeettajärjestelmänsä keskus"tähti", vaikkei hehku lailla tähden? Onkos tällaisista muuten havaintoja.
Mites kaksoisplaneettoja, eli saman massaiset planeetat kieppuvat osin yhteisessä gravitaatiokuopassaan, ja kiertävät tähteä? Vai eikö tuollaisen yhdistelmän rata ole tarpeeksi vakaa pysymään kauaa?
Tietävämmät tarkentanevat ja korjailevat...
Voi että, nythän niitä 'onkelmia' vasta onkin! Mutta en vaivaa enää teitä tyhmillä kysymyksilläni, vaan kiitän vastauksista ja hienoista videoista, joista sain jonkinlaisien aavistuksen, minkä mittaluokan asiaoista tässä on kyse. Täytyy nyt sitten seuraavaksi ruveta haalimaan ihan noita aloittelijoille tarkoitettuja opuksia ja etsiä tietoja eri paikoista. Kiinnostus sen kuin kasvoi.
Kiitos vielä.