Minkä aineen molekyyli DNA on?
DNA, mitä ainetta?
pappatunturi
102387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En ole lukenut biologiaa elämän kuuna päivänä. Niinpä olen ihan Google-tiedon varassa.
Lähde 1:
DNA deoksiribonukleiinihappo; neljästä deoksiribonukleotidista rakentuvia polymeereja (molekyylirakenne kaksoiskierre), joissa puriini- ja pyrimidiiniemästen muodostamat kodonit (koodisanat) sisältävät yksilön perimän; ks. deoksiribonukleotidi, polymeeri, puriiniemäs, pyrimidiiniemäs, kodoni
Lähde 2:
DNA deoksiribonukleiinihappo; koostuu peräkkäin asettuneista nukleotideistä (nukleotidit
koostuvat pentoosisokerista, fosfaattiosasta ja emäsosasta).
Nukleotidien molekyylirakenteita on kuvattu mm. täällä:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/dna.html
Alkuaineiden pitäisi ilmetä niistä.
DNA koostuu aminohappoketjuista, jotka on orgaanisia typen johdannaisia. Löytyy siis ainakin typpeä, vetyä, hiiltä ja happea.
Onko DNA molekyyli etupäässä vettä?
DNA ei ole vettä. Biologia-osiossa rinnastettiin DNA ja ihmisen vesipitoisuus, mutta niillähän ei ole mitään yhteyttä. Suurin osa ihmisessä olevasta vedestä on solunestettä.
Kampela kirjoitti: "Suurin osa ihmisessä olevasta vedestä on solunestettä."
Mutta kaikki ihmisessä oleva soluneste on puolestaan vettä.
Ei näet voi olla solunestettä ilman vettä.
Vesi on evoluution kahden ensimmäisen alkuaineen seos. Siksi myös ihmisen perimmäinen DNA on vettä. Vesi puolestaan koostuu vedystä ja hapesta.
Vety on aineellisen maailman kaikkeuden yleisin tavattu alkuaine. Se on myös järjestysluvultaan ensimmäinen alkuaine.
Avaruus on vetyä. Siellä minne on syntynyt happea, on myös syntynyt vettä. Ja siellä missä on vettä, sinne valo synnyttää elämää. Näin evoluutio toimii.
Vedellä oli suuri merkitys elämän synnyssä ja sitä kautta evoluution alussa, mutta ensimmäiset solut eivät todellakaan kehittyneet vesimolekyylistä. Kemiallisen evoluution aikana alkumeriin muodostu erilaisia aineita, uv-säteilyn ja salamoinnin yms seurauksen. Erään teorian mukaan ensimmäinen solu kehitty ilmakuplan sisälle, jonka kalvon läpi vähitellen siirty alkuaineita sisäpuolelle. Aineista kehittyi ensin aminohappoja, sitä kautta RNA jne.
Soluneste on vesiliuos, joskin suurimmaksi osaksi vettä.
"Avaruus on vetyä". En tiedä mitä tolla tarkotat, mutta toivon ettet tarkota että avaruudessa on vetyä. Tähdissä yms. totta kai on, mutta avaruuden "ilmassa" ei ole vetyä, eikä sen puoleen mitään muutakaan. Jos on vettä, valo ei riitä synnyttämään elämää. Toisaalta auringon valon UV-säteily voi synnyttää uusia aineita ja sitä kautta voi syntyä elämää, kuten maapallon tapauksessa.
Proteiinit koostuvat aminohapoista. Aminohappoja on 20. DNA koostuu neljästä eri nukleotidistä.
Dna rakentuu kolmesta osasta sokeri, fosfaattiosa sekä typpiemäs jotka muodostavat nuklidin ja edelleen dna ketjun. fosfaatti osa on H2PO4^- eli yhden vedyn luovuttanut fosforihappo. sokeri osa on viisiarvoinen sokeri eli pentoosi eli 5 hiiltä käsittävä rengas. typpiemäs on taasen heterosyklinen hiiliyhdiste eli yksi tai kaksi hiiltä on korvautunut typellä. tymiini, sytosiini ovat muodostuneet kahdesta tälläisestä renkaasta.
eli vastaus kysymykseen DNA on kahden heterosyklisen hiilivedyn ja fosfaatin muodostama molekyyli. että niin
Tulihan se sieltä kokonaisuudessaa. Vois sen verran kuitenki lisätä, että tymiinin ja sytosiinin lisäksi on myös guaniini- ja adeniini -emäksiä.
Joo, ja RNA:ssa on muuten samat, paitsi tymiinin tilalla on urasiili. Ja emäkset pariutuvat DNA- ja RNA-molekyylin kaksoiskierteessä tiettyjen emäspariutumissääntöjen mukaan: A-T, G-C, A-U. Emäkset sitoutuvat toisiinsa vetysidoksilla (A-T 2 siltaa, G-C 3 siltaa).
Nukleiinihappoketjuissa vierekkäiset nukleotidit (nukleotidi= fosfaattiryhmä, pentoosisokeri ja orgaaninen emäs) liittyvät toisiinsa sokeriosistaan fosfaattiryhmän muodostaman 3'-5'-fosfodiesterisidoksen välityksellä. Kun useita nukleotideja on liittynyt toisiinsa peräkkäin, syntynyttä nauhamaista nukleiinihappomolekyyliä kutsutaan DNA- tai RNA-nauhaksi tai -juosteeksi. (Lähde: Suominen, Ilari. Ollikka, Pauli. Yhdistelmä-DNA-tekniikan perusteet. Helsinki 2004.)